Ulkomaalaiset

Hallitus nosti 6. huhtikuuta Suomen pakolaiskiintiötä sadalla hengellä. Kuluvana vuonna oli tarkoitus vastaanottaa 400 pakolaista. Suomi päätti 9. elokuuta vastaanottaa 160 Iranin ja Irakin kurdipakolaista tämän vuoden aikana.

Tänä vuonna jätettiin 179 turvapaikkahakemusta. Niistä 90 ehdittiin käsitellä ja yhdeksälle annettiin myönteinen päätös. Usealle kymmenelle myönnettiin oleskelulupa.

Suomessa asuvien ulkomaalaisten oikeuksia lisättiin kolmella 29. joulukuuta annetulla lailla, jotka tulivat voimaan ensi vuoden alussa.

Lailla painovapauslain muuttamisesta muutettiin vuonna 1919 annettua painovapauslakia siten, että:

• –­ Suomen kansalaisella oli oikeus viranomaisten ennalta estämättä julkaista painokirjoituksia lakia noudattaen.
• Sama oikeus oli myös ulkomaalaisella, jolla oli kotipaikka Suomessa.
• –­ Aikakautisen painokirjoituksen päätoimittajana voi olla täysivaltainen Suomen kansalainen sekä täysivaltainen ulkomaalainen, jolla oli kotipaikka Suomessa.

Lailla yleisistä kokouksista annetun lain muuttamisesta muutettiin yleisistä kokouksista vuonna 1907 annettua lakia siten, että:

• –­ kaikilla oli oikeus kokoontua yleisiin kokouksiin keskustelemaan yleisistä asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa,
• –­ yleisen kokouksen sai järjestää jokainen täysivaltainen Suomen kansalainen sekä täysivaltainen ulkomaalainen, jolla oli kotipaikka Suomessa.

Sama oikeus oli myös Suomessa rekisteröidyllä yhdistyksellä.

Lailla yhdistyslain muuttamisesta muutettiin tänä vuonna annettua yhdistyslakia siten, että:

• –­ jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena oli vaikuttaa valtiollisiin asioihin, saivat yhdistyksen jäseninä olla vain Suomen kansalaiset ja sellaiset ulkomaalaiset, joilla oli kotipaikka Suomessa, sekä sellaiset yhdistykset, joissa tai joihin suoraan tai välillisesti kuuluvissa yhdistyksissä oli jäseninä vain edellä mainittuja henkilöitä.
• –­ Puheenjohtajalla ja vähintään puolella hallituksen muista jäsenistä oli oltava kotipaikka Suomessa, jollei oikeus ministeriö myöntänyt lupaa poiketa tästä. Jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena oli valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, sai hallituksen jäsenenä olla vain henkilö, jolla oli kotipaikka Suomessa.