Suomen asioiden esittely

Julistus, siitä St. Pietarborissa Suomenmaan asiain tähden asetetun Commissionin lakkamisesta niin myös yhden Staatin Sihterin Wiran säätämisestä Suomen Suuri-Ruhtinan maata warten. 17.3.1826. Viraston uusi johtosääntö: Instructioni eli Ojennus kirja.
Lakkauttamista perusteltiin sillä, että
"keisari oli havainnut Suomen suuriruhtinaskunnan Venäjän valtakuntaan yhdistämisestä johtuneiden järjestelyjen jo päättyneen ja siten senaatin pystyvän huolehtimaan yksinään hallitsijalle tulevien asioiden valmistelusta... Komitea lopetettiin asiain käsittelyn nopeuttamiseksi".
Muutosta ajoi kenraalikuvernööri Zakrevski, joka halusi selkeämmän ja vahvemman aseman johtamalleen senaatille. Kesäkuun 2. päivä hallitsija antoi senaatille vallan ratkaista eräitä aikaisemmin hallitsijan päättämiä asioita. Jos senaatti ei ollut yksimielinen, sen puheenjohtajan eli kenraalikuvernöörin kanta ratkaisi.
Samana päivänä annettiin käskykirje, jolla kenraalikuvernööri sai oikeuden tehdä suullisia esityksiä keisarille sekä välittää tämän käskyjä valtiosihteerille ja senaatille. Annetut määräykset muuttivat Suomen asioiden käsittelyä. Kenraalikuvernöörin valta kasvoi, varsinkin jos tämä oli itse aloitteellinen. Toisaalta hänen esittelyoikeutensa oli rajoitettu. Kaikista tärkeistä asioista oli ilmoitettava etukäteen valtiosihteerille.
Kun Suomen asioiden komitea lakkasi, valtiosihteerin asema korostui entistä enemmän. Venäjän ministereiden piti Suomen asioissa aina ottaa yhteyttä häneen. Uudessa ohjesäännössä valtiosihteeri asetettiin edelleen selvästi kenraalikuvernöörin yläpuolelle. Hän esitteli asiat hallitsijalle ja ilmoitti niistä kenraalikuvernöörille, jolle kuului asioiden toimeenpano, ei niiden valmistelu. Se oli edelleenkin senaatin tehtävä.
Kenraalikuvernöörin suora yhteys hallitsijaan ja aseman vahvistuminen senaatissa sai talousosaston varapuheenjohtajan, kreivi Mannerheimin pyytämään eroa. Hän sai sen ilman tavanmukaisia armonosoituksia.
Mannerheimin "puolueeseen" oltiin muutoinkin tyytymättömiä. Siihen kuului mm. hänen vävynsä, Suomen asiain komitean jäsen L.G. von Haartman.
Valtaansa kasvattanut valtiosihteeri R.H. Rehbinder korotettiin Nikolain kruunajaisten yhteydessä kreiviksi.