Kapina
P.A. Kruskopf, Viipuri. Finska vuer, 1837. Kuva: Museovirasto.
"Julistus jonka kautta kruunulta poislahjotettuin talojen asukkaat Wiipurin läänissä kielletään Keisarillisen Majesteetin työkse sisäänantamasta alamaisia anomuksia sanottuin talojen pidäntö-oikeutta edespäinkin nauttiaksensa."
Metsäpirtin Petäjärven hovin tilanhoitaja pyysi 27. kesäkuuta virka-apua saadakseen häädetyt talonpojat lähtemään mailtaan. Nimismies Strömberg saapui paikalle kahden kasakan kanssa. Talonpoika Antti Repo sai maistaa Strömbergin piiskaa, minkä seurauksena syntyi käsirysy, jossa kasakat pistivät Revon kuoliaaksi. Nimismies ilmoitti kuvernöörille joutuneensa talonpoikaisjoukon kynsiin ja oli puolustaessaan itseään joutunut surmaamaan näistä yhden.
Revon pojat ja muut talonpojat saivat kapinasyytteen. Oikeudessa kävi kuitenkin ilmi, että Repo oli surmattu aiheetta, ja nimismies Strömberg tuomittiin vankeuteen. Oikeuskäsittely jatkui seuraavaan vuoteen.
Sama toistui Valkjärvellä elokuun 19. päivä. Venäläinen tilanomistaha Blandov vaati vuoden 1826 lain perusteella korkeampaa vuokraa, mutta talonpojat kieltäytyivät tästä. Kasakkaosasto karkotti talonpojat ja hajoitti näiden asunnot. Kun talonpojat pyrkivät pellolle korjaamaan satoaan, syntyi yhteenottoja, joissa käytettiin aseina seipäitä ja viikatteita. Kukaan ei kuollut, mutta yksi kasakkaluutnantti pyörtyi. Jälkeenpäin talonpojat ja joukko mukana olleita naisia pidätettiin yksitellen.
Oikeudessa talonpojat Paavo Harsia ja Antti Holttinen tuomittiin kuolemaan. Lisäksi 18 miehestä ja 11 naisesta tuomittiin kuolemaan arvalla yksi kymmenestä. Päätöksestä valitettiin.
Viipurin asukkaat saivat todistaa useimpia viime aikojen yhteiskunnallisia levottomuuksia. Siellä tuomittiin Jaakko Juteinin kirja poltettaviksi ja sinne tuotiin talonpoikia tuomiolle kapinasta jo kolmannen kerran.