Paavo ja papit

Ukko-Paavo

Paavo Ruotsalaista sanottiin kolmen hiippakunnan piispaksi. Tämä kuvaa hänen vaikutustaan herännäisjohtajana. Ukko-Paavo oli saarnaajana vaikuttava esiintyjä. Hän ei vastustanut kirkon oppia, vaan halusi saarnata sitä puhtaana. Hänen ja muiden heränneiden mielestä virallinen kirkko oli itse luopunut Raamatusta.

Saarnamatkat Pohjanmaalle veivät Paavon käräjille Kalajoella kaksi vuotta sitten. Viime vuonna Paavo sai luvattomiin seuroihin osallistumisesta ankaran sakkotuomion. Hän kuvasi tunnelmiaan kirjeessään Nurmijärven kirkkoherrallle J.I. Berghille.

Kurittomat papit

Ne papit, jotka olivat syytteessä Kalajoen käräjillä saivat tuomionsa vasta nyt. Ratkaisu oli hieman erikoinen. Ensin Turun tuomiokapituli totesi syytteet aiheettomiksi. Papit olivat sen käsityksen mukaan vain levittäneet Jumalan sanaa siellä missä kuuluikin eli kansan parissa.He eivät olleet rikkoneet myöskään esimiestään vastaan –­ vaikka tämä olikin kieltänyt seurat. Harhaopista ei löytynyt näyttöä eikä rahankeruuta pidettu laittomana. Sen sijaan apulaisia Malmbergia, Durchmania ja Lagusta nuhdeltiin varomattomasta ja monimielisestä kielenkäytöstä.

Vaasan hovioikeus oli heinäkuussa antamassaan päätöksessä tuomiokapitulia ankarampi. Julkiset hartauskokoukset olivat sen mukaan hyvän tavan vastaisia ja sopimattomia, mutta eivät laittomia, jos niitä johti pappismies. Koska kokouksia oli järjestetty vastoin kirkkoherran tahtoa, papeista Malmberg, Durchman ja Lagus tuomittiin pantavaksi viralta puoleksi vuodeksi. Maallikoiden sakkorangaistuksia ei purettu, jos nämä olivat osallistuneet muiden kuin pappien järjestämiin kokouksiin. Ei senaatti eikä hallitsijakaan ottanut asiaa enää käsittelyyn. Vt. kenraalikuvernööri Thesleff vastasi papeille:

"Ennen teidät lähetetään Siperiaan kuin tuomiotanne muutetaan".

Uudenkaarlepyyn tapaus

Saarnaaja Fredrik Östringin tapaus oli uudelleen Turun tuomiokapitulin käsittelyssä. Nyt todettiin, että tämä oli hartauskokouksia pitäessään täyttänyt papin tehtäväänsä "kiitosta ansaitsevalla tavalla" ja oli siksi vapaa syytteistä. Östring sai kuitenkin yllättäen rangaistuksen, puolen vuoden viraltapanon tottelemattomuudesta esimiestään kohtaan tämä oli kieltänyt seurojen pidon. Sekä Östring että nimismies valittivat päätöksestä ja asian ratkaisi hovioikeus 21. toukokuuta: Östring erotettiin virasta puoleksi vuodeksi, koska herätysseurat aiheuttivat yleistä epäjärjestystä. Kaikki osapuolet hakivat senaatilta muutosta.¹