Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Kokki-Kirja
AGRICOLA


[13:ta Jako.] [Sisällys] [15:ta Jako.]

14:ta Jako.

Oluen panosta ja kaikellaisien muiden juotavien teosta.

N:o 363. Tokholmin Olutta.

Sitte' kuin 1 tynnyri maltaita on parahultasella vedellä mäskätty, sekotetaan siihen puolen tunnin takaa vielä puoli tynnyriä, jonka perästä kaikki vast'uudesta sekotetaan ja amme' jätetään kahdeksi tuntia peiton alle'.
Sitte' lasketaan vierre' <> ulos ja keitetään siksi kuin hän juokseentuu, jona se taas kaadetaan kuurna-ammeeseen.

-161-

Vedellä täytettyyn pryki-pataan pannaan sitte' humaloita kahdeksi tuntia hiljaksellen kiehumaan.
Vierre' lasketaan taas ulos ja kaadetaan pryki-pataan, siinnä olevan märkyyden sekaan, jossa ne' sekasin keitetään kaksi tuntia ja kuurnataan sitte' kylmään astiaan.
Kuurnassa vielä jäljellä oleva vierre' kaadetaan nyt pryki-pataan, jossa se keitetään pari tuntia, niiden kuurnattujen humaloiden kanssa, ja kaadetaan sitte' ennen kuurnatun vierteen kanssa sekasin, jossa he yhteen sekotetaan.
Valmiina pannaan tämä tynnyriin, jossa annetaan olla aikansa tynnyriä tukkimata, ja kaadetaan sitte' sekaan 4 taikka 5 kauhallista humaloissa keitettyä vettä joka tynnyriin, ennen kuin ne' tukitaan, ja tukittuna liattakoon henkuria, sillon tällön oluen käydessä ensimmäisinä päivinä.

N:o 364. Siirappi-sahtia.

Viisitoista kannua vettä pannaan pataan valkialle', johon kiehumaan ruvetessa kaadetaan puolen tooppia siirappia ja sitte' 4 luodia humaloita.
Sitä myöden kuin vesi kiehuu kokoon lisätään toista, niin että se pysyy aina yhdellänsä.
Kahden tunnin kiehumisen perästä kaadetaan se jähtymään, ja kuin se on jähtynyt tavallisesti käymään rupeevan juomisen haleuteen, kaadetaan kortteli käytöstä sekaan ja peitetään.
Käymästä lakattua kaadetaan se tynnyriin käytöksinensä ja humaloinensa, jonka perästä tynnyri oitis tukitaan.
Kahdeksan päivän perästä lasketaan se pulloihin säästymään. <>

-162-

N:o 365. Mesi-juomaa elikkä Simaa.

( Mjöd ).
Kannu mettä ( eli hunajaa ) ja 9 kannua hyvää kaivo-vettä kaadetaan kupari-kattilaan, jossa ne' sekotetaan sekasin.
Kiehuessa kuoritaan tyystin päälle' kuohuva maanto; sitte' pannaan kourallinen humaloita sekaan ja annetaan kiehua sen päälle' runsas tunti, taikka siksi että neljäs-osa on kokoon kiehunut, jonka perästä se hius-siilin läpitte' juoksutetaan puhtoseen puu-astiaan, jossa annetaan olla siksi että enin kuumuus on ohitte' mennyt, jona siihen pannaan 4 taikka 5 lusikallista käytöstä, ja peitetään sitte' hyvin 4:ksi päivää.
Sitte' juoksutetaan se villa-kankaan läpitte' ja kaadetaan ankkuriin, johon pannaan myös 5 luodia perattuja, pestyjä ja puhtaalla liina-kankaalla pyhittyjä rusinoita, ja neljän sitronin kuoret keitettynä, joista valkonen on pois otettu.
Ankkuri tukitaan tyystin ja viedään kellariin.
Kahden viikon takaa lasketaan se pulloihin, jotka suullistetaan ja hartsataan hyviksi.

N:o 366. Pistohvia.

Kuin kaksi pullollista ( se on puoli kannua ) hyvää punasta viinaa ja 1 poikkiomiin leikattu pomeransi, ja puoli taikka kolme-neljännes naulaa sokeria sekotetaan posliini-astiassa sekasin, niin on pistohvi valmista.
Pomeransin puutteessa sopii panna pomeransin-essansia, jota saadaan apteikista.

N:o 367. Parasta Pistohvia taikka Valkosta Karoliinaa.

Moselli- ja Reinskan-viinaa otetaan puoliksi <> kumpiakin; jos otetaan pullo kumpaakin, niin otetaan myös 1 pomeransi ja puolen naulaa sokeria, taikka runsaammin, jos makiammaksi tahdotaan.

-163-

N:o 368. Punasta Karoliinaa.

Otettakoon 2 pulloa hyvää Bordoon-viinaa, 1 pullo Moselli-, puoli pulloa Mallaga- ja puoli pulloa Sampanja-viinaa, niin myös 3 sitronia ja puolentoista naulaa sokeriaa.
- Sampanjaa ei saa kaataa sekaan ennen kuin tämä viedään pöytään juotaa.

N:o 369. Tavallista Arrakki-Punsia.

Tavallisen, 7 asteen ( graadin ) väkevään arrakkiin otetaan joka kannulle' 4 naulaa sokeria, 2 sitronia ja niin paljon kiehunutta kaivo-vettä, että se sulaneen sokerin kanssa tekee yhteen täyden kannun.
- Ensin pannaan posliini-astiaan sokeri, sen päälle' puserretaan sitronit, sitte' kaadetaan vesi, ja kuin sokeri sekottamalla on sulanut, kaadetaan arrakki viimmeseksi sekaan.
Jos paljaan veden siaan pannaan tee-vettä niin tulee punsi paremmaksi.

N:o 370. Kylmää Arrakki-Punsia.

Tähän otetaan arrakkia, sokeria ja sitroneita sen jälkeen kuin tämän edellisessä on neuvottu.
- Sokeri pannaan ensin palasina posliini-astiaan, sen päälle' kaadetaan niin paljon kylmää kaivo-vettä, kuin se sisällensä imee, mutta ei enemmän; siinnä tilassa annetaan sen olla neljäs-osa tuntia, jonka perästä sokeri sullotaan kauhalla.
Sitte' kuin tämä on hyvin sulanut, puserretaan sitronin-neste' <> sekaan ja viimmeseksi kaadetaan arrakki siihen.

-164-

Kuin tämä on hyvin sekotettu, pannaan se pulloihin, jotka hyvin suullistettuina säilytetään.
- Jota enemmän aikaa sitä säästetään sitä paremman makuseksi se tulee.

N:o 371. Rommi-Punsia.

Tätä tehdään samalla lailla kuin N:o 369 neuvottua arrakki-punsiakin, ainoastansa sillä erotuksella, että tähän pannaan kolme puolta-tooppia hyvää rommia ja yksi puoli-tooppia parasta arrakkia, niin myös 4 ja yksi neljäs-osa naulaa parasta sokeria.

N:o 372. Muna-Totia.

Yksi munan-ruskuainen ja 3 taikka 4 tee-lusikallista pienettyä sokeria sekotetaan juoma-klasissa hyvin ahkera niin kauvan että hän kuohuuntuu, sitte' kaadetaan sekottaessa mielen perästä kiehuvaa vettä sekaan, sen perästä rommia, arrakkia taikka konjakkia, mitä kunkin mieli tekee.

N:o 373. Tee-vettä.

Veden pitää pikasesti umpi-kannen alla tuleman kiehuvaksi.
Keittäessä pitää kartettaman ett'ei valkian liekki eikä sauhu pääse muuttamaan veden makua; sitä ei siis ole isolla ilme-valkialla keittämistä.
- Vesi kaadetaan äkkiä, täydessä kiehumisessa, tee-lehtien päälle' tee-kannuun, joka sitte' oitis tukitaan ja peitetään tuokioksi aikaa.
Hyvä tee tarvittee enemmän aikaa vetääntyä kuin huono.
- Kaikellaiset kryydit, niinkuin: kaneli, pomeransin kuoret ja neilikat huonontaavat <> teen ma'un; niitä ei siis ole sekaan panemista.

-165-

- Ainoastansa huonossa ja pahentuneessa teessä ovat sellaiset kryydit kärsittäviä.

N:o 374. Kahveeta.

Ennen kuin kahve-pavut poltetaan pitää ne' hyvin pestämän puhtaassa vedessä, mutta ei kuitenkaan enempää erältä, kuin vähänä aikana tarvitaan.
Oitis pestyä pyhitään ne' liina-rievulla kuiviksi, levitellään sitte' ohkoselta paperille' ja pannaan lämpöselle' malmi-liedelle' taikka uunin-arinalle' kuivuun.
Kuivana poltetaan ja jauhetaan ne' tavallisella lailla.
- Tätä jauhettua kahveeta pannaan pulloon, ja kaadetaan joka neljää luodia kohden 1 juoma-klasillinen raikasta vettä sekaan, taikka puolen naulan päälle' 4 juoma-klasillista.
Sitte' hölkytetään tätä kymmenkunta minuuttia peräkkanasin, jolla ajalla ei suullinen saa olla piukassa, ett'ei pullo halkeisi.
Sen perästä painetaan vasta suullinen kireemmin kiinni ja pullon annetaan olla alallansa 8 taikka 10 tuntia.
- Jos tämä tehdään ehtoolla, niin on se aamulla valmista.
- Tämän ajan perästä juoksutetaan se puhtaan palttinaisen- elikkä liina-rievun läpitte', ja kahveeta keittäissä otetaan tätä siilattua ainetta yksi lusikallinen joka kahteen lusikalliseen veteen.
Kuin vesi on ruvennut kahve-pannussa kiehumaan, kaadetaan kahve'-aine siihen sekaan, ja annetaan sitte' toistamiseen vähän kiehahtaa, niin on kahve valmista.
- Jäljelle' jääneestä porosta saadaan vielä niin hyvää kahveeta kuin kahve-pavuistakin tavallisella keitto-lailla.
Pestyistä kahve-pavuista saadaan paljon <> väkevämpää ja paremman makusta kahveeta kuin pesemättömistä; ältäköön siis pesemättömistä kahve-pavuista keitettäkö tavallisella laillakaan kahveeta.

[13:ta Jako.] [Sisällys] [15:ta Jako.]


Agricolaverkon vintti