Agricolaverkon vintti
-166-15:ta Jako.Muutamien Ruoka-aineiden teosta ja säästöstä, niin myös tarpeellisia tietoja ruokien korjusta.N:o 375. Peruna-jauhojen teosta.Puhtaaksi pestyn saavin-suuhun sidotaan puhdas ja harva raiti, sen päälle' raastitaan mäihäksi suuria hyvin puhtosiksi pestyjä perunoita.Tähän peruna-mäihään kaadetaan aina tavantakaa, sitä myöden kuin sitä raidille' karttuu, puhdasta kylmää vettä ja sekotetaan vispilällä niin että jauho-aine' juoksee raidin läpitte' saaviin. Tätä tekoa tehdään niin kauvan kuin perunoita kestää. Jos sitte' vielä saaviin mahtuu, kaadetaan siihen kylmää vettä melkeen parrasten tasalle', jonka perästä sen annetaan olla alallansa tunnin aikaa, että jauhot ehtiivät hyvin laskeentua. Sitte' ajetaan siittä tumma vesi pois, ja kaadetaan puhdasta vettä siaan niin paljon että saavi on puolen paikoilla. Tähän muutetaan puhdasta vettä kahdesti päiväässä, siksi kuin nähdään veden olevan ottaissa niin kirkasta kuin pantaissakin. - Joka veden muuttaissa sekotetaan pohjassa olevat jauhot veden kanssa hyvin sekasin, jonka perästä <> saavin täytyy olla loukkaamata toiseen muuttoaikaan asti. -167-Sitte' otetaan jauhot saavista mukavalla aseella, ja levitellään paperille' taikka raideille' kuivumaan. Muutamat kuivaileevat myös niitä pelleillä, vähän-lämpösissä uuneissa. Toisella lailla. Isoja puhtaiksi pestyjä perunoita raastitaan mäihä-raudalla mäihäksi. Tätä mäihää pannaan vähän erältänsä jouhi-seulaan, ja seula lasketaan puhtosella kylmällä vedellä täytettyyn puhtoseen saaviin. Tässä sotketaan ja sekotetaan sitä käsin, ja seula nostetaan sitte' vähän ajan perästä ylös, että vesi pääsee siittä ulos juoksemaan. - Tällä lailla virutetaan tätä mäihää seulassa niin kauvan, että vesi juoksee siittä saaviin varsin selkiänä, josta nähdään mäihässä ei enää olevan jauho-ainetta. Kuin kaikki jauhoiksi aivotut perunat sillä lailla ovat mäihänä seulan läpitte' virutetut, on myös vesi muuttunut niistä ruskeamaiseksi; sen annetaan siis olla alallansa 5 taikka 6 tuntia, että jauhot ehtiivät laskeentua pohjalle', jonka perästä vesi kaadetaan pois saavista hyvin visusti ja hiljallensa, ja sitte' uutta raikasta vettä siaan, joka sekotetaan tukevasti pohjassa olevien jauhojen kanssa hyvin sekasin. - Jos tämä vesi, 5:den taikka 6:den tunnin perästä, taas on selinnyt, niin ovat jauhot siittä laskeentuneet pohjalle', ja sadaan siis muuttaa uutta vettä. Sitte' kuin vesi viimmesen kerran on saavista <> poiskaadettu, peitetään saavi puhtaalla ja köykäsellä liinalla ja viedään ilmaan kuivumaan, ja kuin jauhot ovat niin kuivaneet, että ne' veittellä saadaan saavista pois vuoltuksi, levitellään ne' paperille' täydellisesti kuivumaan. -168-Jos tahdotaan erinomasen pieniä jauhoja, niin kuorittakoon perunat ja otettakoon silkki-seula tavallisen jouhi-seulan verosta. N:o 376. Kaalin hapantamisesta.Sitte' kuin kaalin-keristä, elikkä kupu-kaaleista, kaikki vihriäiset lehdet ovat tarkasti pois ruokotut, survotaan ne' petkeleellä pieniksi ja varistellaan ohkoselta puhtaaseen ja tiiviiseen neliikkoon, taikka muuhun astiaan, jonka pohjalle' pitää sitä ennen oleman levitetty ehjiä kaalin-lehtejä.Näihin survottuihin ja astiaan varisteltuin kaaleihin varistetaan suoloja, tillin-lalvoja ja muutama pisara etikkaa. Tämän päälle' pannaan taas kertaaseensa kaalia, suoloja, tillin-lalvoja ja muutama pisara etikkaa. Kuin astia tällä lailla on saatu vähitellen täyteen, varistellaan viimmesen latomus-kerran päälle' hiukan kuminoita ja sotketaan sitte' kaalit piukkaan. Astia peitetään nyt puhtaalla liina-rievulla, jonka päälle' lasketaan sisään sopiva kansi ja kannelle' kiviä painoksi. Tämä viedään nyt lämpöseen huoneeseen käymään, ja käymästä lakattua otetaan paino pois, kansi pyhitään ja homekkin, jos sitä on astiaan tullut. Sitte' pannaan kansi taas siallensa ja kivi kannelle', pitämään sitä kohdallansa, jonka <> perästä se viedään jäätymään kylmään ja hyvänä pysymään talvi-ajan. -169-N:o 377. Kuinka kovat pavut saadaan pehmenemään.Kaikki pavut eivät tahdo pitkälliselläkään kiehumisella oikeen pehmitä.Sellaisia papuja keitettäköön järvi-vedessä ja pantakoon hiilistä puhdistettua ja seulottua koivun-tuhkaa yksi kukku-lusikallinen tihkuun liinaseen-riepuun ja niottakoon tukevalla langalla hyvin kiinni. Tämä tuhka-pussi lasketaan kiehuviin papuhin, sitte' vasta kuin ne' ovat ryppyyn kiehuneet, ja kuin pavut ovat pehminneet, vedetään tuhka-pussi ulos padasta sillä pitkällä langalla, jolla se on kiinni niottu. Sen perästä suurustetaan elikkä valmistetaan pavut. N:o 378. Munien säilyttämisestä yli suven.Kukin talon-tointa pitävä nainen tietää, ett'ei ennen Kesä-kuuta munitut munat pysy kauvan hyvinä.Me neuvomme siis latomaan niitä huoneen-pesään, tuh'an sisälle', ja pitämään pellit aina auki, niin säilyyvät ne' hyvinä enemmän aikaa kuin astiassa. Tuhkaa pitää pesässä olemaan niin paljon että munat ovat hyvässä peitossa. Tuh'an päälle' pantakoon vähän suoloja. N:o 379. Paleltuneiden munien parantamisesta.Paleltuneet elikkä jäätyneet munat lasketaan <> raikkaaseen suoloilla sekotettuun kaivo-veteen sulaamaan, niin tuleevat ne' entiseen tilaansa.-170-N:o 380. Kuinka härskiys poisotetaan suolatuista Lohista, Silleistä, Siioista ja Silahkoista.Ensin otetaan rohdin-tukolla kalojen päällä uiskenteleva härskiintynyt rasva niin tyynin kuin saadaan, sitte' ladotaan kertaaseensa kalojen päälle' rohtimia taikka pari kirjaa pehmosta villa-paperia ( läskpapper ), joka imee härskiyden astiasta.N:o 381. Kuinka koit ja toukat saadaan häviämään aitoista ja maito-huoneista.Sekä aittojen että maito-huoneitten katot ja seinät pitää aina pidettämän puhtaina hämmähäkkien-seiteistä ja tomusta.Mutta mataloihin ja vanhoin huoneisiin tahtoo sentään ilmaantua koita ja toukkia ruoka-aineisiin, niinkuin jauhoin, kryynehin, papuhin ja kuiviin-kalohin, j. m. s. Ne' häviäävät näistä huoneista perättömään, jos huonompia hamppuja ripustellaan pitkin seiniä ympäri huonetta, tukkula sinne' ja toinen tänne'; mutta joka kuukausi pitää muutettaman uusia hamppuja. N:o 382. Kuinka jauhot estetään koihin ja toukkiin tulemasta.Säkit, joissa jauhoja säilytetään, pantakoon kattoon roikkumaan, niin korkialle' laattiasta kuin mahdollinen on.Huoneessa pitää myös oleman <> henki-läpi, että tuuli sisään pääsee. -171-Joka kerta, kuin jauhoja on otettu, tasotellaan ne' taas hyvin tasaseksi, ett'eivät kuopalle' jää, ja levitetään sama liina-riepu suoloinensa päälle', kuin ennenkin on ollut. N:o 383. Pläkki- ja viina-pilkkujen pois otosta liinasta.Pläkki-pilkku pestään sitronin-nesteellä, hierotaan ja pidetään valkian-loisteessa siksi kuin hän kuivaa; kastellaan sitte' taas nesteellä, hierotaan ja kuivataan.Tätä tekoa tehdään siksi että pilkku lähtee. Punasesta taikka muusta ulkomaan viinasta tullut pilkku pestään, niin pian kuin mahdollista on, soopa-vahdossa; sitte' varistellaan pienennettyä tulikiveä tuliselle' hiilustalle', ja siittä nousevan sauhun päälle' levitetään se pesty pilkku; sitte' pestään pilkku taas soopa-vahdossa ja sauhutetaan tulikivi-sauhussa. Tätä tekoa tehtäköön siksi että pilkku lähtee. Jos pilkku on vanha, niin pantakoon liina valkenemaan ja hierottakoon pilkku hyvin, muutama kerta päiväässä sitronin-nesteellä, niin lähtee se lämpösessä päivän-liekkosessa muutamana päivänä. <>
|