Naimisen kaari. 1. Quinga miehen tule itzellens waimoa anoa, ia kenengä waimon oikean naittaia miehen tule olla. 2. Quinga heidhän tule kihlata ia wihittä. Ia sen syystä ioca waimon wlosanda paitzi oikeatt syynsanoiat, Ia sen ioca cahdelle kihla yhden waimon, ia sen syystä, ioca waimon maka kihlois; Ia lapsista, iotca sijtetän kihlois eli sala wuotees: Ia ios pijspa eroitta kihlauxen. 3. Ios neytzy otta miehen Jsän eli äitin tahto wastan, ia sen syystä quin neitzen wiettele. 4. Ios mies tahto auioskeskutta raketa, kihlatun morsiamens cansa, ia ei se kieldä häneldä quinga hänen tule laillisesti se omista. 5. Mingäcaldaisilla sanoilla ia toimella Naittaia miehen pitä waimon wlosandaman, ia ios iocun röuäpi miehen kihlatun morsiamen. 6. Ios morsiain cuole, ennen quin hän tule yliäns talohin, eli cuole ylkä ennen: ia quin he ouat öön yhdes leuennett, nijn on mies emännens syynsanoia. 7. Mitkä wiemiset wapadhett miehett pitä wiemän morsiamellens, ia hää waatteista. 8. Herras miesten hää kustista; quinga monda he machtauatt sijhen cuttzua, ia nijdhen syistä, quin cutzumat tuleuatt häihin, nijn mös perimisest, qu~i~nga nämä tule lailla etzittä. 9. Cosca he ouatt ön yhdes leuännyett, nijn tule hänen Emännelläns huomen lahiatt anda. 10. Quinga palio cungin tule anda huomenlahioia, ia sen syystä, quin enämmän anda, ia kenengä huomenlahiatt ottaman pitä, ios auioskesky erane. 11. Huora waimo ricko huomenlahiatt ia caicki mingä hän oli naitettu. 12. Cotia wiedytt pitä se ioca saanutt on nin cauuan quin se elä, ioca andoi, sijtte käykän iakoon. 13. Nytt riteleuet miehett cansa lahioist, se qu~i~n andoi, ia se quin otti. 14. Händä ios cansa lahioist rijta tule senpälle ioca saanutt on. 15. Äiti hallitkan lapsen hyuydhen langoin cansa neuuoilla, sihen asti, quin hän toisen miehen ottapi. 16. Quinga hyuys tule iaetta, cosca äiti käypi toisen naimisen, ia sen syystä, ioca naipi lasten Isäin omain pälle, ennen quin lastein oma eroitetan. 17. Quinga Isännän lapset pitä eroittaman cosca hän käypi toisehen naimisehen. 18. Quinga iaettaman pitä, ios moninaiset lapset ouat eroittamat Isännän eli Emännän iaghos, ia ios huomenlahiat ouat wseammatt. 19. Quinga Isändä machta Emännens maata pois wahetta taicka ei. 20. Kenengä lasten syynsanoian tule olla cosca Isä ia Äti cuollet ouatt. 21. Ios ei se ole sihen souelias oleman~ syynsanoiax, ioca lähimäisin on. 22. Ios Isändä cuole ia Emändä sano itzens oleuan raskaan, quinga pitä tauaran cansa tehtämänn. 23. Häidhen kustitt, lastein, taicka weliesten, ia Sisarten waihell.
1.	Mies tacto itzellens emändät pytä, nijn pitä hänen, naittaia miehen ia henen lähimäisen langons etzimän, ia rucouxens alkaman. Isän tule naitta tyttärens, iold ei se ole elämäs, nijn on hänen wanhin weliens; iold ei se elä taicka ei ole sapuilla; nijn on weli puoli Isästä, iold ei se ole sapuilla, nijn on weli puoli äiteistä, Iold ei se ole sapuilla, nijn on Isän Isä, iold ei se ole nijn Äitein Isä, iold ei se ole sapuilla, nijn on setä; iold ei se ole nijn on Enoi, iold ei hän Elä, nijn on se sapuilla, ioca lähin lango on, Isän puolest eli Äitein puolest. Ios ne ouat molemmit tasan langott, nijn on se quin Jsän puolinen on, ia ei äitein puolinen, mies ia ei waimo, ia sijttekinn äitein neuuost, ios hän Eläpi.
2. Ioka kahdell yhden waimon kihla.	Nytt ios tahto mies waimo kihlat, nijn pitä miehen ioca hänen naitta tykön oleman, ia neliä todhistaiat, caxi miehen~ puolest toiset caxi waimon; Ia se ombi laillinen kihlaus, ios iokun mv mies kihla, mutta iwri itze synsanoia, quin io ennen sanottu on, nijn maxakan 40 ma~rka, kuningalle, syynsanoialle ia kihlacunnalle eli tietkän taicka pyttkän luuan hänen oikea naittaia mieheldäns, 12. wahuain asuuaisten miesten walalla. Taicka warielkan samoilla miehille ettei hän sitä tehnytt. Se mies quin kihla cahdelle miehelle yhden waimon, maxakan 40 ma~rka. Ia se quin hänen iälghistä kihlaisi, hänn maxakan pijspan 3 ma~rka, eli luctikan 6 miehen walalle ettei hän tienny, että hän ennen kihlattu oli. Ia cumbi heistä mies eli waimo kahdelle naipi maxakan ninquin korkeimmis syyis eroitetan 5. cap. 40 ma~rka. Nytt sitte quin hän laillisest kihlattu on, nijn pitä pitäiän papin, iosa hän asu, cwluttaman colmen Sunnundaipäiuänä hänen naimisestans, ia sitte mahta hän hänen ilmain syytä eli estett wihkiä. Ios hänen kihlattu mies pitäpi hänen ennen, quin he wihitän, maxakan pijspan 3 ma~rka. Ios he sighittäuätt lapsia ynne kihlauxes, nijn ouat ne auio waimon lapset; Ios mies Sighittä lapsia salawuotees, ia otta sitte sen waimon auios waimoxens, nijn ottauat ne lapset perimisen, quin mvtkin awio waimon lapsett. Sillä cosca parandi waimon, silloin parandin hän mös lapset. Nytt eroitta pijspa kihlan, maxakan sembi heistä pijspan 3 ma~rka, iombi sen wallitzi, ia olkan mistanutt wiemisens. Wan ios he sen molemin wallitzeuat, nijn olkan kadhottanett puolen wiemistäns cumbikin ia maxakan pijspan molemmin 3. ma~rka.
3. Kuningan kaares 22.	Ioca neitzy, miehen otta Isäns tachto wastan eli Äiteins, cummaxi hän otta hänen, auios eli wärtä miehexens, hän on rickonut perind osans, sekä Isän että Äitin saamast, wan eij yhdhestäkän mvsta perimisest. Ios Isä ja äiti andauat sen hänelle andexi, nijn ottakan täydhen perindöosan; Nytt ridhellen sijtä, ios se oli andexi annettu taicka ei, nijn pitä sen 12. miestä tietämän, quinga se on. Se quin haukuttele ia
Ios ioku haukuttele eli maka miehen tytären.	makapi miehen tyttären, ia hän on neitzy ia auios sängyst, maxakan se quin sen teki 40 ma~rka, colmie iakoon, Isän, kuningan, ia kihlacunnan: wan ios hän otta hänen auioxens, olka sijtte hänen syyns puolda wähembi, colmie iakoon. Ios hän on ialka naisen lapsi eli pijka, maxakan se quin wietteli 20. ma~rka; ios hän otta hänen~ auioxens, olkan ilmain syytä. Mene miehen Emändä toisen sängyn, h. e. Nytt mene miehen waimo toisen, Tynyn ia pehmitöxen pälle toisen miehen sengyn, tule se ilmei, ia sijtä käsitetän, nijn pitä hänen käreiän wietämän, ios 12 miestä henen sortauat, ioca fangittu on, nijn sortaan hän 40 ma~rkan, colmie iakoon, ioldei hänellä ole penningeitä, nijn maxakan palmickons, coruans ia nenäns, ia cutzuttakan huoraxi eli huori waimoxi. Ios waimo otta toisen miehen sängyns miehensä cansa, ia ouat totiset todistaiatt, ia mies lyöpi waimons cuoliaxi, ia 12. miestä hänen sortauat, nijn makapi hän maxamat. Nytt taita mies otta toisen waimon sängyns oman Emändäns cansahan, ia hän lyöpi sen sijnä cuoliaxi, eli heidhett molematt, nijn pitä heitin molemat yhten sidhottaman coolleen ia Eläuän, eli molemat coolleet, ia sijtte käreiän wietämän, sen pitä 12. miestä tietämän, mikä sijn on totuus, ios ne sortaan, quin coolleet ouatt, maatkan
Korkemain kares sydhein.	maxamatt. Ios mös se sortaan ioca tappoi eli taponn teki, nijn sortaan murhan maxon. Ios mies hyliä hänen auio waimons, ia otta toisen siahan, ia makapi sen cansa, ia röuäpi Emännäns auaimet ia lukutt. Ios waimo sitä kanda ia hänen langons, että hän on ottanutt waimon waimon pälle, ia röwäisi hänen luckuns ia auaimens pois häneldä, se cutzutan hyliätty mieheldä, ia 40. ma~rkan sacko colmie iakoon.
4.	Nytt on mies waimon kihlannu ia tahto auioskesko raketa, nijn pitä hänen naittaialle miehelle sanoman~ ennen~ 6 wijckoa, sen päiuän iona hän tachto häitä pitä. Ios hän kieldän yliäldäns, paitzi erinomaista syytä, nijn walmistakan 40. ma~rka se quin sen teke, ia täyttäkän hänelle iällens kustin, sen iälken, quin hyuät miehett sen aruauat, caxi kummangin puolest; Se on laillinen este, että hän kipiä on, eli iongun caldaisen waiuan tullu, ionga tädhen, hän ei mahda auioskesko raketa, iumalan luualla ia kirkon oikeudhella. Ios wielä sen iälken esteten, nijn mengän käreiän ia ottakan duomion, cootaxens langons, ia vlos ottaxens kihlatun morsiamens, ia duomari nimitettäkän 4. miestä käreiästä, iotca händä seuraman pitä, ia tunnustaman mitä siellä tehdhän. Ios ei he tadho händä seurata nijn maxakan cukin 3 ma~rka, colmen iakoon. Iold ei hän taidha saadha morsiandans ilmain ouen särkemätt, särkekän sen ilmain syytä. Ios mös tohu eli kapina tule heidhen wälilläns, sentädhen että hän tachto morsiamens vlos otta, ia sijnä tapactu tappo eli hauat, olkan ne caicki maxamat, quin ne saauatt, iotca warieleuat. Ios mös ne, quin händä wlospytäuätt tapetan eli hauoitetan, nijn olkan se caicki caxinaises maxos, ia waimo cutzutan laillisesti otetuxi ia ei röuätyxi.
5.	Nytt ano ylkä morsiatans, nijn pitä naittaia miehen hänen Morsiamens hänelle andaman, ia kätehen souittaman~ näillä sanoilla. Minä naitan minun Tyttären sinulle, cunniahan ia Emännäxi ia puolelle sängyä, lukuille ia auaimille ia iocaitzelle colmannelle penningille, quin te saanett oletta taicka saatte maanpälisestä, ia caikelle sille oikeudella, quin ylimaan laki pitäpi, ionga se pyhä Eiricki andoi, Isän nimen ia poian ia pyhän hengen. Meidhän lais ei naiteta mies waimon auio maalle, ei huoneille, eikä kala wedhen tokeille, ia ei mös waimo miehen mutta maanpälisille. Röuäpi mies miehen laillisesti kihlatun waimon hän on rickonut walan sackon, nijn pitä hänen taloudhens iaettaman. Ottakan yhden osan kihla mies, toisen kuningas, colmannen kihlacunda, ia ei saa ikänäns rauha ennen~ quin kihla mies eli ylkä rucoile hänen edhestäns, eli hänen perilisens ios ylkä cuollut on.