6.	Nytt on ylkä morsiamensa faanut ia tahto hänen kotiansa wiedhä. Ios hän cuole ennen quin hän tule yliän cotohon, nijn pitä hänen rumihins Isänsä eli perilisten cotohon wietämen, ia caicki mitä hänelle annettin Isänsä kartanost taicka langoistans. Ia ylkä ottakan iällens lahians quin hän wej morsiamellens. Ios mös ylkä cuole nijn olkan sama laki, Mutta morsiain pitäkän lahian eli kihlan, quin hän andanut on. Nytt on morsian cotia eli cotihin tullut teruennä ia toimes, nijn pitä sängyn hänen käymän miehensä cansa, nijnquin he ouatt öön yhdes leuännett, nijn on mies waimons oikia syynsanoia, ia tule miehen sekä etziä että wastata hänen edhestäns, nijn pitä huomenlahiatt eroitettaman.
7.	Ei mahda ylkä enämbä lahioia wiedhä morsiamellens waan yhden orhin, Satulan, Suitzett, capun ia hatun. Ei mahda mös yxikän enämbä watia, taicka morsiamen Isä, eli hänen naitto miehens ia hänen lähimäiset langons; Ei mahda hän enämbä hänelle vsia watteit anda, quin neliä, paitzi nijtä, quin ennen olit. Waan nijn monda, quin hänellä ennen olit, ne mahdetan hänelle ilmain syytä suodha. Muita watteita mahtauat he anda hänelle häjden woimansa ia tahdonsa peräst. Cadhexen mahta nijtä olla cummaldakin puolelda iotca watteita tule anda, ia yhdexennen pitä oleman yliän ia eij yhtän mwta. Ios Morsiain tahto anda watteitans, nijn pitä hänen ne andaman~ klöstäreihin eli kirkoihin, ia ei leikaritten ia häpiällisten wierasten, iotka iumala pilkauatt.
8.	Ej pidhä yhdengen miehen ioka wieraspito pitä ehkä mikä pidhoia se olis, häädh, kirckon käymisen iuhla, peijaiset, perindö pitå, eli papin wihkeys mahda enämbätä wieraita cutzua, quin täsä nimitetän. Ensin yxi pispa, ia ne kanungit, iotca händä seurauat, caxi mwta kanungita. Cahdexan Riddaria, 40 kiluelistä, 20. Talonpoica, 10. kircko herra. Ios iokun tule iongun tygö cutzumat, näihin edhel nimitettyin wieraspitohin. Ios se on Riddari kuningan Radhist maxakan 40. marcka, Riddari paitzi kuningan Radhia maxakan 30 ma~rka. Riddarin caltainen maxakan 20. ma~rka. kiluellinen eli pappi 6 ma~rka, Talonpoica eli palcka drengi maxakan 3. ma~rka. Ios paluelus drengi ei woi maxa, se maxa rumillans, iollei lehmä ole, hänen pitä tötä tekemän aighastaian cun~kin ma~rkan edhest, ensin syynsanoian ia sitte kuningan. Ei mahda Pispa, Riddari eli Swenni, taicka ioku nijstä ennen nimitetyist, iotca cutzuttun wieraspiton aiauat, ei mahda aia wseammalla heuoisella, quin sanottu kuningan kaares on, 23. cap. Ei mahda mös yxikän lähettä leikaritt tyköäns toisen tygö palkan tähden, perimisis eli peijaisis, ei mahda yxikän ylitze käydhä sitä quin nytt on sanottu. Quitengin mahta se wseamman~ papin cutzu, iotca peiahitt pitäuät, quin 10, ia köyhä cansa itzecukin senpärest, quin hän tahto ia woipi ia ei muihin wieras pitohin. Näistä pitä kuningan nimitös miehen warin ottaman, ia nämä sacko penningit ylöskandaman, ia iakaman ne. Ei anneta näistä mitän andexi, eikä kuningan puolest, eikä mös sen ioca kustin pitä. Nimitös mies mahta wapadhest tulla näihin pitohin, ilmain cutzumata ia yles etziä ne iotca rickouat näitä syitä wastoin, nijn pitä nimitös miehen nimittämän 12. wahua talollista miestä, sijtä kihlacunnast, iosa hän asu, ia aruatkan ne rickos sakot wlos sen maan pälisest, ioca rickonut on, ninquin mwtkin Duomio rickeett. Ios iokuin cutzu wseamman wieran quin sanottu on, maxakan kuningan 40. ma~rka. Ei anneta sijhen armoa. Ios iollengin annetan sy, että hän tuli luuata, ia sihen ouat colme tunnustosta pälle, maxakan quin sanottu on, iold ei händä woiteta syhyn, olkan wapadhe.
9.	Nytt sitte quin Isändä ia emändä nainet ouat, ia he ouat öön yhdes leuännett, nijn on mies, hänen oikea esimiehens ia miehen tule etziä hänen edhestens ia wastat. Nijn pitä huomen lahiat annettaman.
10.	Riddari andakan Emändän huomen lahiaxi 40. ma~rka, lödhick Ruotzin waghall, ia ei enämbä. Swennit andauatt 20. ma~rka lödick Ruotzin wagall, ia ei enämbä. Yhteitzet wapa miehett, andauat 10 ma~rka sulattaua. Talonpoika codhollinen eli talolinen andapi 3 ma~rka Ruotzin penningiä. Irtaia mies 1. ma~rkan peningiä. Huomen lahiatt mahdetan anda misä mies tahto maasa eli maanpälisesä sen ehdon cansa, ios sighittäuät lapsia, nijn tuleuat ne huomenlahiat lasten perimisexi, Äitein puolest, waan ei Isän puolest. Iold ei lasta tule heidhän waihellans, nijn pitäkän sembi huomenlahiat heistä, iombi iälkinnä eläpi, ia ei ole cumman~gan periliselle walda hemmendä. Se quin enämen anda qu~i~n nytt on sanottu, nijn ei ole wahua mutta duomittakan iällens perilisille, hänen cuolemans iälken, ia 40. ma~rka cansa; kuningan oma sacko. 12. miestä pitä huomenlahiat wahuistaman, ia kolmas toista kymmennes, se quin edhestoimitta. Ia huomen lahiatt pitä tehtämän cohtudhen ia toimen cansa, ia wahuistettaman. Ei pidhä huomen lahiat annettaman, mutta oikeana märättynä päiuänä.
11.	Nytt teke waimo huoria ia woitetan sihen laillisesti, nijn on hän rickonutt huomenlahians ia caicki mingä hän oli sekä naitettu, että annettu, ia ne ottakan hänen miehens.
12. Kotolahioist	Ios mies naitta Poians eli Tyttärens, ia anda lahiadh eli cansa wiemisett heille, maata eli maan pälist, nijn pitäkän sen nijn cauuain, quin se elä, ioca sen hänen andoi, cosca se cuole, nijn candakan se iellens wannotull walalla, iakoon perilisten sekahan. Ios leski anda cotia wiemisett lastensa cansa, olkan nijstä se sama laki.
13. Jos koto lachioist rijdhellän	Ios miehet riteleuät Coto lahioist, se quin vlos annoi ne, ia se quin ylös cannoi, hän sano, että hän otti puhe miehen cansa, nijn tule se quin vlos annoi 12. miehen cansa, ia sano, nijn palion minä annoin sinulle ia en enämbä, ia sen sinä olet saanutt.
14. Jos häiristellän cans ando	Nytt on iocu saanut naimisella ia sitä häiristellän häneldä ia sanotan, ettei hän ole sitä andimexi saanutt, nijn tule hänen tietä 12. miehen todhistoxen ia walan cansa, että se hänelle iaettin kihlaus cokouxes, ia annettin hää echtona, caxi nijstä 12. tule todhistoxen canda, ia walan edhes toimitta.
15. Äiti hallitkan~ lasten hyuydhen	Nytt asupi emändä isännäns cansa ia sighittä lapsia yhten, ia Isändä cuole, nijn ottakan äiti tunnustaiat ollaxens lastein tauaran haltia, lähimeisten langoin suosion cansa, nijn cauuan quin hän naimatt on.
16. Äitin osa eroitetan	Ios waimo huolepi toiselle miehelle, ia hänen lasteins Isänperä on wielä hänellä, nijn pitä lasten isänperän ensin eroitettaman. Nijn tule äitin päldä iaghon ensin otta, hänen parhan sängyns, caickein cappalein cansa, quin sihen taruitan, Tyny, wuodhelijnatt, pään alais tyny ia täpätt: ia ne parhat kircko watteett, iuhla hame capu ia päälijna. Ia sitte iaettakan colmia, lapsille caxi osa, ia äitille colmas maanpälisist. Ei pidhä yhdelläkän oleman walda huolla eli naidha lastein Isäin omain pälle, ennen quin se on vlos eroitettu, mwtoin ios hän walmista 3. marcka.
17.	Nytt annetan waimo miehen Cotohon ia siällä ouatt lapset edhes, nijn pitä heidhän äitin osan ensin eroitettaman~, ia ei pidhä waimoa naitettaman lasten äitein oman pälle, maxon pälle, quin ennen on sanottu. Nijn otta Isändä parhan sängyns ninquin ennen sanottu on, parhan heuoisens, Satulans ia odhansa, ia watteett, quin hänelle on sätytt, ia leikatutt. Sitte iaetan colmen osan, ottakan Isändä caxi osa ia lapset colmannen. Nytt taita isändä naidha, emändä huolla vseamm~asti nijn olkan aina sama laki.
18.	Taita tapachtua ettei lastein tauara ole vlos eroitettu, <<qu~i~n>> io ennen on sanottu. Jos wseambi naiminen on miehen tykonä, quin yxi, ios ne ouat caxi eli wseambi, heille tule caikille puoli Isännän cansa, ia nijn täydhen saapi yxi iakaia quin toinen, ia cukin otta yhden werdhan ia ioca äitin lapsi otta äiteins huomenlahiatt, ia Isän olkan mös täysi, quin ne annettin oikeana lahia päuiänä, ios nijn täyty. Iold ei nijn täydhy caikille, qu~i~n annettin, ottakan sijtte caicki tasan nijn yxi quin toinen, ios huomenlahiat olit annetutt maan pälisestä. Ios maasta ouat annetutt, nijn pitäkän cukin quin heille on annettu, hopian ia penningin luun perästä, qu~i~n ennen on sanottu, ia ei enämbä. Nytt ios Emännän tykön on Enä, quin yxi naiminen, ios ouat caxi, eli vseambi nijn tule hänen colmannes caickia heitä wastan, ottakan mös nijn perimisen, quin perilisett, quin ennen sanottu on; caiki mitä isändä ia
Maan kaares 9 cap.	Emändä ostauat, nijn cauuan qu~i~n he yhdes ouat auioskeskys, mitä se on maa eli maan päälinen~, sijtä tule Emännen colmann~es, ia isännän caxi osa, Ios ne pitä mymän, quin ostauatt, nijn käykän aina Emännän osast colmann~es, ia isännen osast caxi osa.
19.	Ei mahda isändä emännäns maata pois wahetta, ios heille on lapsia waihellans taicka ei, mwtoin quin emännän hyuäst tahdosta ia hänen perilistens, ia wahettacan sijttekin parannoxexi ia ei pahennoxexi.
20. Lasten Esi miehet pitä lugun~ tekemen lasten omast	Nytt on Isä ia Äiti cuollet, cuka sitte pitä lasten synsanoia oleman, nijn wallitkan se quin lähimäinen~ suku on, quin ennen on sanottu, naimisest, lastens edhest, ia heidhän tauarans. Ia ionga hallus lasten hyuys on paitzi isä ia äitei, hänen~ tule ioka wosi luku tehdä lähimäisten langoin edhes, hänen 3. ma~rkans pälle.
21.	Nytt taita se olla tyhmä wanha eli woimatoin, taicka lasten osa welij, ionga lastein oma tule edhes seiso, nijn pitä heidhän langons käreiän menemän, ia ottaman~ duomion~, ios se löytän todhexi, nijn tule sen lastein oma hallita, ioca taita ia woipi, ia lapsille hyuä suopi lähimäisistä langoista, ia se seisokan kihlacunnan nimitöxell.
22. Peri: 5. ia 10.	Ios cuole Isändä, ia ei ole lasta iälken, se tulepi kardanon ioca periä tachto, iaka, ia wallita, nijn wastapi waimo, quin edhes seiso, minä olenn minun miehestäni raskas, ia lapsen cansa, nijn tule se tauara catzotta ia toimelisten haldun annetta. Ia quitengin rådhattkan waimo hänen rauinnens. Nijn tule hänelle cwdhen cwkaudhen aika annetta, ios silloin näky että hän oli raskas, nijn pitä hänelle sijhen wielä neliä cwcautta lisättämen; ios se lapsi syndy 10 <<wijkon.>> wijkon sisällä ia christitään, nijn ottan se perimisen, ios se syndy iälken, nijn ei mahda se periä. Nijn maxakan waimo, mitä hän on tuhlannu sijtä tauarast. Nytt taita hän sanoa itzens lapsen cansa olleen, ia se on rickandunutt, sen pitä hänen täyttämen
Waimot machtauat todhista	cadhen waimon todhistoxella ia 12 miehen walalla, ios hän sortaan walalda maxakan iällens kustin; ios hän woi walan täyttä, olkan wapade kustista, ia eroitettu quitengin perimisest.
23. Hä kustist	Nytt taita Isä ia Äiti tehdä häitä Poiallens eli Tyttärellens sitä kustia ei tule täytettä. Ios lapset asuuat ynnä yhdes talois, nijn naitetan nijstä yxi taicka caxi iakamattomast, sen kusti tule maxolla täytettä.