11. Tapat: hawåi 14 Tacht: ha: 19	Nytt taita mies rangaista Emändäns nijn kouasti, että hän saapi sijtä cuoleman wastoin tahtoans, nijn pitä hänen rangaistaman, sen iälkin quin edhespäin eroitetan Tapon edhest, ia ei hiulun pälle pandaman, nijn on hän rickonutt caiki mitä hänen tuli ylöscanda waimons hyuydest nijstä quin maanpäliset ouat ia caiken hänen colmannexens iongan hän naitettin ottakan hänen perillisens, ia candakan ylös maxon~ Emännän iälken miehen osast, ia ei tule colman~nes miehen sughun iakoon enämbi ikänäns, mutoin ios heille on ollu lapsia yhtän, nijn pitä waimon~ lapset perimän, ia ne pitä lapset heiden hallusans pitämän iotca lähimäiset äitin sughut ouat, Ioldeikä lapset ole oikean ikään tulleett, nin heidhen pitä sen kätkemän lasten tarpehexi, heidhen hallusans sihen asti quin lapset laillisen ikään tuleuat. Iold ei heidhän molembaiden lapsens elä, nijn pitä sen äitin omaisten ala käymän, quin miehen
Ios mies tappa waimon eli waimo miehen	oma oli, Sillä ei mahda yxikän sitä periä ionga hän tappa. Nijn taita mös se lapsi cuolla ia ei ole hänellä lasta perimän, nijn ei tule ikänäns sijtä sen lahgon periä iost tappaia on, mutta se lahko ioca lähimmäinen on, ia sai wahingon, se peripi lapsen. Nijn on se mös ios waimo tappa miehens, nijn ei peri waimo sijtä miehen hyuydest eikä cunnia päiuäns andamia, eikä mös yhtän sitä oikeutta nautitzeman ioihinga hän naitettin ia annettin, mutoin ios heille lapsia yhtän on, nijn saapi lapsi Isäns periä, ia lähimmäiset isän langott pitä lapsen pitämän heiden hallusans, sihen asti quin se laillisen ikään tule. Iold ei heiden ychteinen lapsens elä, nin perjuät miehen suku, ia ottauatt sittengin caiken oikeuden, ia maxon miehen edhest. Nytt taita toinen heistens toisen tappa hauaitzemat, nijn pitä maxettaman, ninquin hauauaitzettamuxen kaares eroitetan 14. cap. Ia ouat caicki cadhottanet, quin heidhän tuli toinen toiseldans saadha.
12. Ios Esi wanhemmat rangaisewat lasen nin että se Cuole ylim: 2 Tapo. ha: 16.	Nytt taita lapsi rangastoxest cuolem saadha, nijn pitä sen edhest, maxettaman, quin eroitetan maxois, ia ei henge edhest otettaman. Ia ei tule sen ikänäns periä ioca tappa, ehkä quinga hän tapais tieten eli tietämätt, mwtoin ios äiti maka lapsens cuoliaxi, nijn ei mahda hän mistat hengiänsä eli periosans. Ios Isän langott taitauat hänen pällens kanda, että hän on maannut lapsens mielellens, cuoliaxi, nin warielkan waimon suku waimon 12. miehen walalla, ettei hän ikänens mielellens maannutt lastans cuoliaxi. Ios taas hänellä ouat nijn köyhät langott, ettei he woi wala täyttä, nin maatkan se kihlacunnan nimitöxell, quinga he tachtouat hänen sorta eli luchtia. Ios se mös nijn on, että hän huolepi toisel miehel, nijn cartakan ettei hän pane lastans sängyn Isä puolens tygö. Ios se cuolepi hänen tykonäns sängys, nijn tule äitin mistat periosans. Nytt rupeuat Isän suku rijtan, että se cuoli heidhen molembaidhen sängyns, ia toiset kieldäuätt, nijn maatkan se asia kihlacunnan nimitöxell, colme wahua Talonpoika nimitetän custakin neliänneskunnast. Ios nimitös heidhen sorta, maxakan 40. ma~rka ia periosa mös vlos. Tappauat he hauaitzematt maxakan ninquin tapois hauaitzemat eroitetan 16. cap. ia olkan cadhottanet caiki mitä sekä mies että waimo perimän pitä. Ios sillä on cansalapsia, ioca tapettin, nin ne ouat hänen perillisens, ia sen periosan pitä se ioca lähimmäinen sen cuollen puolest haltuns ottaman ia tähdellä pitämän ia ei suingan sen quin tapoi; Quitengin ioldei cansalapsett ei ole tiedholle tulluet, ia ios Isä eli äiti ei ole eläillä, ioka ei tappanut eli murhanutt.
13. Maan kaares 9 cap.	Nytt asuuat lapses yhdes talois, iakamat, mitä he sauatt palueluxell eli muilla seppydhellä, nijn ottakan yxi welij nijn palio quin toinengi, ia nin palio yxi Sisar quin toinengin. Nytt sitte quin saatu on iaettu, nijn käypi iakoon se quin he sait Isäldä ia Äitildä, ia ei se quin he palueluxel eli seppydhellä sait ia woitit enämbi iaetta.
14. Quinga lapset pitä periä iakaman	Nytt tachtouat lapset permistäns iaka, nijn pitä heidhän sukuns sijnä tykönä oleman, ia wimeistäkin caxi arpa helman heittämän, ia sijtte aruat seisottaman. Nytt sano toinen oleuan aruatun ia toinen kieldä, nijn tule sen tuoda todhistoxen ioca sano aruatuxi täydhellä tasa walalla, lähimmäistein langoin cansa, että hen sen sai aruauxella ia laillisella iagholla welieins ia Sisartans wastan, nijn wahuista aruan iakaia sen quin hän on saanutt. Nytt ios aruiol iaettu on kylän asumall, nijn on mös arwoitettu caiki quin sen kylän iako noudhatta.
15. Joldei se iaolle sowi	Nytt sano iokun osans pahemmaxi, ia käske osans tasata, nijn. pitä hänelle oleman todhistoxett, ioca öön ia aiastaian sisällä iakoa tachto tasata, nijn pitä caikein iaghon iällens candaman wannotul wallalla, ia lähimäiset langott pitä sihen tuleman wimeistäkin 12. Ottakan nijn monda Isän ia äitin sughust, quin he löytäuätt 15. aiastaika wanha, ia tällä taualla aruiolla wahuistaman, mitä cukin saanut ombi. Se on nijn merkittäpä ia ymmärtettäpä, että cukin pitäkän sen, quin hän saanut on. Ia ios toinen arpa ombi pahembi, quin toinen, nijn sen pitä tasittaman ia parattaman, ia ei wastaudhesta iaghettaman. Ios he wielä sitte rijteleuät, nijn pitä 12. lango iotca tykönä olit wannoman, ettei he taidha tasaisemmast iaka, quin he io iaghoit ia tytykän sijtte cukin aruallans ia osallans, ia ei sitte taruitze enämbi tasaman heidhän waihettans, eli heidhän lastens wahella. Ios periliset rijteleuät periosast, ia sanouat kumbikin heidhens oikeaxi perilisexi nijn on se laki ia ojkeus, että se quin oikea suku on, että hän laillisest sukuns peri. Ios mös sijnä on epäilys, ia ei ole tiettäuä suku, nijn pitä lakimiehen käreiäs andaman
Lakimiehen tule poluet lukia	edhesens lukea heidhen lahkonsa ia poluilughun, ia periosan heille duomitzeman ninquin parhatt tietomiehett tykönä oleuaiset, hänelle oikemmasti totudhen ilmoittanett ouat, eli ilmoittauat oleuan. Quitengin nijn epälemisen tähden että se quin periosan saapi duomion iälken tietäpi hänen poluiluguns lähimmäisexi 12. miehen walan cansa, ia neliä tule nijstä todhistoxen anda, caxi Isänn puolelda ia toiset caxi äitin puolelda, cwdhenn miehen poluen sisällä. Etzikän cukin lahkons ia poluiluguns, ennen quin colmen aiastaighan omistos pälle tule, eli pitäkän se periosan, quin kädhens ala saanut on.
16.	Nytt on ioku lähimäisembi, quin se ioca periosan ottanut on, ia puhu laillisesti sen pälle, ennen quin colme vuotta edhes iotunut ouatt, nijn ottakan perimisens omaxens laillisten tunnustaiadhen ia duomion cansa. Vielä sittengin Ehkä se edhespäin taidhais perimisexi langeta, sentedhen että se on iällens cutzuttapa periosa ionga se wieras on ottanutt, ios laillisesti pälle puhutan, quin ennen sanottu on. Nytt ei mahda mies toista soimata huoris maannen, mutoin ios hän sieldä otetan, eli lapsi todhista, nytt ei ole cumbakan, ia se soimatan hänelle, nijn pitä hänen 12. miehen walalla warieleman sekä lapsest että pitämisest, nijn ettei pitäny händä nijnä 40. wijckona, sen sisälle eli sillä aialla, quin hän sen lapsen synnyttä eli maxakan 3. ma~rka, ia sijtte ei saa mies eli kuningas, se on, nainen miehen oma sacko.
17. Jalkanaisen lapsi Jos amma turmele Catzomattomudel	Äitin tule ialkanaisen lasta ruockia, sihen asti että se tule colmeaiastaiaisexi, sitte rauitkan Isä, sijhen asti, että se tule seitzemelle wuodelle. Sitte ottakan sijtte molemin waarin, sijhen asti että täyttä seitzemän wuotta. Nijtt palkatan sille lapselle amma, ia se turmellan catzomuxen, nijn tule pispan etzitellä kenengä sen pitä iällens pastoman.
18. Quinga äpärä peritän	Nytt taita äpäre lapselle penningi casua, ios se lapsi cuole, ia penningit iäuätt iälkin, Ios Isä ia äiti elä, ottakan Isä caxi osa, ia äiti colmannexen, ios toinen on iälkin iänytt, ottakan caicki se. Iold ei ne elä, nijn~ käykän ne perät, ninqu~i~n caicki mwdh perimisett. Ialkanaisen lapset pitä perittämän, ninquin caicki mwth perimisett. Quitengin ei mahda se itze enämbä periä, quin caxi ma~rka Isäns iälken, ia yhden ma~rkan äitins iälken; Cosca auios waimon lapsi saapi 6. ma~rka, nijn ottakan ialkanaisen lapsi täytten 3. ma~rka, ios
Quinga äpära peri	heitä om enämbi eli wähembi. Ios periminen on wähembi, ei hän sijtte mitäkän saa, ios mös perimist on enämbi, ei hän sittengän saa enämbä quin colme ma~rka. Ei mahda Äpäre lapsi periä, cosca ei Isä ia äiti peri: mutta Rinda perimisen hän pysty eli salua.
19.	Ios mies Sigittä lapsia huorudhes, sughunsa cansa, cutzeuinsa cansa eli langoinsa cansa, ne lapset, quin nijn Sighitetän, ne ouatt eroitetudh caikest perimisest.
20.	Cuole mies ia welka iäpi iälken maxamat, nijn maxetan hänen welkans iakamattomast Taloist, ia periliset periuät sen quin iälken iäpi. Iold ei ole tauara enämbi, quin welka on, nijn maxettakan welka sijtä samast. Iold ei löytä tauarat, nijn on sitte paha maxoa otta, cusa ei mitän ole, ia periliset ouat wapadhett. Ia ei ole kellekän woima ennen iaka periä, quin caicki welghat ouat maxetutt. Iold ei kalua löytä täydhyin welkoia maxa, nijn wähetän caikist welghoist nijn palio yhdest markast quin toisestakin.
21.	Nytt häiritän se quin io on peritty, ios sitä häiritän yhdheld, nijn se häiritän mös toiseld ia caikild, ios heidhän pitä sen pitämän eli vlosandaman, nijn tule se heidhän wariella maanlailla, taicka andakan vlos tyköäns.
22.	Nytt cuole se mies ionga periliset ei ole sisälle waldacunnas, nijn tule perillinen öön ia aiastaighan sisälle kirian ia täydhen todhistoxen cansa, että hän on, hänen oikea perillisens, nijn ottakan se hänen peränsä eli perimisens. Iold ei hän silloin tule, nijn ottakan kuningas hänen tauarans, mikä se on maa eli maanpällinen, iota ei hän laillisesti, pois andanutt ole, se cutzutan wieran perimys. Nytt ios maata on hänelle
Wieran perindö	annettu, ottakan se maans iällens, quin hänelle sen andoi. Nytt taita mies olla waldacunnasta, ia ei tiedhä yxikän hänen perillisens, nijn pitä perätt seisoman sihen asti, quin se tule ionga pitä perimän. Nytt ios ei tiedhä yxikän hänen perilistäns, ia ei tule sanomatt eli tietoa hänest, cusa hän on, eli itze hän tiedhä, öön ia aiastaighan sisälle, nijn perikän kuningas puolen, ia puoli annettakan hänen sieluns etehen. Ios se on papeist, ioca nijn cuole ettei perilistä ole, nijn pispa saapi kuningan puolest, edhes kirioitetun eli sanotun perimisen.