Maan kaari. 1. Wijsi on laillist maan saando, ia ios ei muistet qu~i~nga omistettu on. 2. Quinga laillinen perindö maa pitä laillisest mytämän ia ylescwlutettaman~. 3. Quinga sughun tule perindö maata lunasta. 4. Ios toinen~ sano man oleuan~ ylescwlutetun eli laillisest taritun ia toine kieldä. 5. Quinga mies machta Emännäns maata mydhä ia vlostarita. 6. Cuka sughusta on lähimäisin maata lunastaman. 7. Quinga maata mahdetan pandixi panna, ia iällens lunastetta. 8. Millä hinnalla ia qu~i~nga pantti maa tule iällens lunastetta, ios suku mies on wieral maalla, eli on taitamatoin taicka neytzy, cosca lunastettaman pitä. 9. Cuka perindö maa on eli saando maa, ia että mies mahta saando maast tehdä mitä hän tahto. 10. Caikis maan Caupois ia waihetoxis pitä 12 wahuistaia oleman~, ia kihlacunnan pämies andakan sijhen kirian pälle, ninquin täsä vlostoimitetan, ia ios sitä maata sijtte häiriten eli Cannellan. 11. Ios maan kiria turmellux tule, ia että man cauppa pitä lakimiehen~ edhes tehtämän. 12. Ios ostettu maata häiritän eli ridhellän, nijn pitä sen iolda saatu on edhestuleman ia todhistaman eli sakon maxaman. 13. Quinga sen, ioca myypi maan, pitä omistoxen sidhottaman. 14. Ios ostettu maa eli waihetettu tule vsean miehen käsihin, ios sitä häiritän, ia se qu~i~n ensin mynytt on, ei taidha omista mikä sen palka on. 15. Ei pidhä yhdengen ammatti eli mwn miehen toisen maata mymän, mutoin ios hänelle on maan Isännen kiria sen pälle. Ei pidhä mös yhdengen duomiott laskeman maan pälle, ios ei itze maan omistaia ole cutzuttu edhestäns wastaman. 16. Ios ioku my Neitzen maata, eli pienen lapsen eli mieli puolen maata, nijn mykän parannoxen; Quitengin mahtauat he iellens omansa otta ia omista, cosca he toipuuat ia casuanexi tuleuat. 17. Quinga sen man pitä lailla catzottaman, ionga mies tahto maalda caupungin waihetta. 18. Colmen vuodhen omistamisesta maan ostosta ia waihetoxest, ia hänen sakostans, ioca toisen maata pois mypi eli waihetta. 19. Kenengä weron pitä saaman ostetusta maasta eli waihetetusta, taicka sijtä maasta ioca lailla iällens woitetan toiselda. 20. Annon märäst ia wero päiuäst, quinga lamboan pitä tietämän werons maxetun, ia että annettu käypi periosaxi. 21. Ios lamboa sano laillisesti maan Isännelle maansa iällens. 22. Iold ei lamboa laillisesti sano iällens, mitä hänen~ sitte tule tehdä. 23. Ios lamboa pakene eli anda itzens wietellä pois ennen märä päiuäns, quinga maan Isändä mahta hänen~ iällens tuodha. 24. Lupa päiuistä miesten waihell, ia mitä lanboan kieldän vlos wiemäst taloist. 25. Quinga lamboan tule laillisesti kartanon iällens anda, ia laillisest rakennoxest. 26. Ios lamboa pois mene ia on maan Isännelle welkapä, ia että lamboa machta wapadhesti pois mennä cosca hänen märä päiuäns on wlkona ia on laillisesti sanonutt. 27. Mingäcaldaisis syis, mies machta Emännäns maata mydhä, ia Emändä Isännäns maata. 28. Ios Isändä iuoxe emändäns tyköä, eli Emändä Isändäns tyköä, quinga heidhän mansa mydhen nijlle iälkin iäuisill, lastein rauinnoxexi. 29. Caikest saadhust tauarast tule miehen caxi osa, ia Emännän colmannes ehkä mitä he myisitt eli ostaisitt. 30. Ios toinen rupea maan iaghos mieheen iolda hän on saanutt, ia toinen rupea Isän perähän, quin sen pitä nijdhen waihella, ia Isän perän walalla; ia ios nijtä on monda, ioilda saatu on, quinga omistos miehen sijtte pitä edhes tuleman, ia Duomiost ioca seisotettu on. 31. Quinga lapset eli langott tule wanhoia ia sairaita ylöspitä ia rauita, ia mitä heidhän pitä sen edest saaman~ ia sen syist ioca ei rauitze. 32. Ios caxi kylä rijtele yhtä mata, ia iocu napureista eroitta itzens sijtä maan rijdhast. 33. Quinga taloin yhteys souitetan, pidhetän ia eroitetan.
1.	Wijsinäinen on laillisesti saatu maa Ruotzin lais, yxi on perindö maa, ios laillisesti peritty on; Toinen on Iakomaa, ios laillisesti iaettu on: Colmas on oston maa, ios laillisesti ostettu on: Neliäs on andomaa, ios laillisesti annettu on; Widhes on panttimaa, ios laillisesti pandixi pandu on ia seisotettu. Neillä tauoilla saatu maa, on toimella saatu maa, nijn mös wedhett ia wedhen tokeett ia caicki nijtä noudhattauaisett; Sen iälkin quin meidhän lais, kyllä laillisesti seiso kirioitettu, quinga cukin on laillinen eli laitoin, lailliset tule seiso, ia ne laittomat takaperin otetta. Sillä että caicki ne quin laillisest ouat saadhut, ne ouat toimella saadhut, ia caicki ne quin laittomast ouat saadhutt, ne ouatt ninquin saamattomatt.
Muistamatoin omistus	Sihen asti että muistamattomus omistos pälle tule, ia kunga muistamattomus omistos tule pälle, se on laillisesti saatu, ei mahda sijtä yxikän häiritä eli walitta.
2. Quinga man~ oikein mydhaen.	Nytt tahto mies mydhä maatans, ionga hän perimisellä omistanut on, nijn pitä hänen sen colmen kihlacunnan käreiäsä sugullans cwluttaman, Isän maan, Isän sughulla, Äitin maan, Äitin sughulla, Sitte tule pericunnalle eli periuäisille öön ia aiastaika annetta, sitä maata osta. Iold ei he osta öön ia aiastaighan sisälle, nijn mahta hän mydhä sen maan kellengä hän itze tahto, ia ei saa pericunda ikänäns walda enämbä sen maan ielken puhua.
3. Joldei maa ole laillisest tarittu.	Nytt tahto suku maata itzellens osta, nijn ostakan näin, että colme myuän puolest ia colme ostauan puolest, ia ostakan nijn, quin ne aruauatt sen maxauan, ia ei pericunnan tarion iälken quin muinen oli tapa. Ios myypi mies sen pois pericunnaldans, ia ei taritze sitä laillisesti vlos eli cwluta, quin sanottu on, maxakan 3 ma~rka, ia langott lunastakan peripinden itzellens.
4.	Nytt rijteleuät he, toinen sano, sen maan laillisesti vlostarituxi, ia toinen kieldä, nin pitä sen 12. miestä todhistaman~ sijtä kihlacunnast iosta he molemmin tachtouat; Ios hän laillisest vlos annettin ia seisatettin, nijn pitäkän se quin saanut on. Ios hänen~ ei tarittu nijn käykän iellens pericundan, ia maxakan se 3 ma~rka, ioca mynytt on, ia maxon hän njjldä saa iellens, quin ostanet ouatt.
5. Naimisen. kaares 19.	Nytt tahto mies emännäns maata mydhä, nijn pitä hänen se Emännäns langoille ylös cwluttaman laillisesti, iwri samalla lailla quin omanskin, ia ei tule hänen sitä mydhä, quin colmannexen ia caxi osa oma maatans.
6.	Nytt riteleuät miehett cumbi lähimäisembi on perimän, olkan sembi lähimmäisembi lunastaman peripinnett cumbi lähimmäisembi on pericunnan lughusa. Nytt ei tahdo se laillisesti osta, quin lähimmäinen on, nijn olkan se lähimäinen lunastaman ioca laillisest osta tahto, aiastaighan ia öön sisälle, hänen~ langoistans. Ios molemin ouat tasan, nijn lunastakan tasan molemin puolenn cumbikin.
	Nytt taitauat he ridhellä ia sano molemin itzens lähimäisexi, nijn tule heitin mennä käreiän, ia heidhen lahkonsa lukea, cummangin heistä tule 3. miestä nimittä, ia nijnnen cwdhen tule wisusti etziä ia catzoa, cumbi heitistä lähimmäisembi on, ia sen iälken, quin ne 6. vannouat ia tunnustauatt, nijn pitä heitin periosan lunastaman.
7. Quinga maata pandix pan~nan ia iällen~s lunastetan. Perimisen kaares 15. cap.	Nytt tahto mies maatans pandixi panna sijnä pitä tykön oleman~ neliä wahua talousta miestä, kihlacunnan pämiehen cansa, caxi cummangin heidhen puolestans, ia aruattaman~ se maa mitä hän mahta maxa, ia heidhän sanains iälken pannan se maa pandixi, ia nijn mös iällens lunastetan, ia ei Tyremällä. Iold ei se lunasta, quin pandixi pani, ennen quin määrättynä päiuänä nijn olkan wielä hänelle aika öön ia vuosi lunasta ios hän woipi. Iold ei hän lunasta, nijn mahtauat hänen pericundans lunasta cwdhen wijkon sisälle, sen
Käreiän kaares 27. kircko. kaares 14.	märätyn päiuän iälken. Iollei he lunasta, nijn pitäkän se ioca saanut on: Ia ehkä cumbi maan saapi, se quin perillinen on ia lunasta, eli se iolla pandixi pandu oli, nijn täyttäkän sen hinnan qu~i~tengin, quin se aruattin käreiä aruauxes, ia pois lyötäkän sijtä pää welka nijn palio qu~i~n hän sen edhest on ylös kandanutt.
8.	Nämä ouat ne hinnat, quin mies mahta maata tyköns lunasta, cwlda, hopia, walmis penningi, iyuä, nauta, fläski, woi, lijna, kangas, Rauta, Kupari, leikatut ia leickamattomatt watteett, nijn tyrist pitä maan iällens lunastettaman, quin se on pandixi pandu, ia ei sen iälken quin suku taritze, quin muinen tehtin. Ia ne quin tykönä olit cosca maa pandixi pandin, ne pitä mös tykönä oleman, cosca hinda iällens maxetan ia aruaman hinnan pitä. Iollei ne ole sapuilla, nijn nimittäkän kihlacunnan pämies toiset, nijn monda siahan, quin
Ios perillinen on wlkona waldacunast. Taitamatoin. Neitzy.	he molemmin puolin tachtouat. Ia sihen quin ne tekeuät pitä heidhän tytymän molemin puolin. Ios perillinen on wieralla maalla, nijn on hänellä öö ia aiastaika, iällens lunasta sitä maata, sittequin hän kotians tullutt on. Ios on se taitamatoin, nijn on hänelle aika öö ia aiastaika, sitte quin hän on tullutt. 15. aiastaighaxi. Ios neitzy on perillinen, pitäkän hän sen saman aighan, sen iälkin quin hän naitu on. Ioka ei ota wari näistä aighoista, quin nytt ouat nimitetytt, olkan hän eroitetty sijtä samast maasta, ia pitäkän se quin saanutt on.
9. Saatu maa. Naimisen kaares 18.	Ios mies mypi isäns maan yhten paikan eli wahetta, ia ostapi toisenn paickan iällens, se on Isän maa ia ei saando maa. Saando maata ei tule sughulle tarita. Se quin maata saanut on eli ostanut on, hänellä on walda tehdä sijtä mitä hän tacto, anda eli mydhä. Ia myytkän kelle hän tachto quin tyremben hän taita. Mwtoin ios mies on hänen peripindestens ostanut oikealda periliseldä, sen tule tarita oikealle periliselle iällens, ninquin ennen kirioitettu seiso.
10.	Caikis paikois cusa mies tachto maatans pois panna, laillisesti, mydhä eli wahetta, sijnä pitä 12. wahua talonpoica tykön oleman, sijtä samast kihlakunnast cusa maa makapi, ia kihlakunnan pämiehen pitä erittämän ia nimittämän sen miehen, ioca maansa tachto pois panna ia näin sanoman. Tämä mies pois pane hänen maans laillisesti taritun ia cwlutetun,
Quinga mies maa laillisesti maan~ my.	nijn palion, ia sijnä kyläs, läsnä kylä eli kaukana caickein cansa, quin sitä maata noudhattauatt, kardanon sisälle eli wlkona, ia wanhast ollut on, ia wielä nytt on, ei mitän eroittain, ia pois pane häneldäns ia hänen perilisildäns, sen ia sen perilistein ala, nijn monen penningin edhest, ia sihen ouat nämä 12. miestä wahuistaiat, ia me olema caicki tähän tohdistaiat, että tämä laillisesti käreiäs tehty on, ia tällä muoto anda kihlakunnan pämies hänen kiriansa eli todhistuxens sen pälle, ia ottakan kaxi äyriä kirian edhest. Nijn palion ottakan lakimies mös kirians edhest. Ios sitä maata sitte häiritän, nijn pitä sen iolda maata häiritän, nimittämän hänen~ wahuistaians. Ne 12. pitä sen wannoman itzecungin edhestäns, ia rucoileman Iumalata nijn itzellens waghan, quin hän sen maan osti wakualla ia laillisesti, ia me olema sen kaupan wahuistaiatt. Ios iocu cuollut on, nijstä wahuistos miehistä eli vlos maalda mennytt, eli on taankaltainen este, ninquin edhespäin eroitetan 18. cap: nijn ettei he saa sihen tulla nijn nimitettäkän toiset, wahuat asundo miehet heidhän siahans, ne quin silloin käreiäs olit, cosca kauppa tehtin, ia ne pitä samalla muoto wannoman, quin wahuistos miestän pitänytt olis tekemän, ios he olisit ollet sapuilla. Ios hän woipi sen walan käydhä, nijn pitä kihlacunnan pämiehen sen kaupan wahuistaman ia duomitzeman. Ia ei ole kellengän walda sitä maata vseammasti enämbä hemmendä eli omista, ioca yhden kerdhan nijn on warieldu ia wahuistettu. Sillä cosca laillisesti om warieldu yhdeldä, silloin on mös warieldu caikilda nijldä quin sen pälle edhespäin taitauat puhua.
11.	Nytt taita kiriat turmeltu, quin kihlacunnan pämies vlosandoi, sen tule wahuistos miesten tietä, eli 12. miestä, iotca käreiäs olit, cosca ne vlos annettin, ios ne annettin taika ei. Ios se kauppa lakimiehen aikana eli edhes tehdän, nijn tule lakimiehen anda hänen kirians sen pälle, sen saman esipuhen cansa, quin ennen on sanottu.
12. Se maxa ioca wieraist myy.	Osta mies maata muilda, warielkan se maan ioca myi, ia omista hinnan ioca osti, ios sitä kauppa estellän, nijn pitä maan myiän edhestuleman, ios se woi hänellens maan omistutta, nijn seisopi sen kauppa, ioca osti. Ios ei tule se edhes, quin maan on mynytt, eli tule, ia ei woi maata omista, nijn ottakan omansa cumbikin, ia se maxa colme ma~rka, ioca myi, sitä iota ei hän mahda eli woi omaxi saatta.
13.	Osta mies maata muilda, mikä se on pappi eli mw mies, nijn ottakan wahuistaiat oikea omistaia pälle, nijn ettei hän saa sitä kieldä ettei hän omistaia ole, ios wahuistaiat ouat pälle. Nytt teke mies molemmat sekä osta että wahetta, ios wahetos on enämbi ia osto wähembi sijnä annetan wahetoxelle wahuistaian walda ia tunnustos miesten. Ia taas osto on enämbi, ia waihetos wähembi, nijn duomitan maa peripindehen, ia ostolle wahuistaian walda ia todhistaiain. Ios ne molemat ouat tasan, nijn käykän iellens pericundaan.
14.	Nytt pane mies pois maans, mymisen eli wahedoxen cansa, ia saapi sitte toinen toiseldans, sen saman maan haman colmandeen miehen asti, eli edhemmä, häiritän eli cannellan se maa, nijn se häiritä sildä, ioca sen ensin poispani, ioldei hän woi sitä wapautta, nijn maxakan hän sakon, ettei hän woi omista, hän maxakan mös wahingon, ios wahinga maanpälle tullut on. Ia ne mwdh ouat wapadhett, ia käykän se iällens penningitten iälken, ioca ne vlos andoi, ia se maallens, ioca sen wlos andoi. Mwtoin ios se häiritzemät on seisonut ia hämmändämät colme vuotta, quin edhespäin eroitetann 18. cap.
15.	Ei mahda yxikän askare eli asiamies mydhä hänen maatans, mutoin ios hän saapi herran eli Isännän kirian ioca maan osta, nijn että se maa on hänelle omistettu. Ei mahda yxikän duomita iongun miehen maata, eli hänen~ mwta tauaratans, iollei hän itze ole tykönä ia laillisest cutzuttu edhestäns wastaman eli hänen wissi eli wahua lähätös sanans, iolla hänen täysi käskyns on, hänen auioinen kirians cansa ia insiglin.
16.	Ei mahda mös yxikän piennen lasten, neitzen, eli mielettömän maata pois mydhä eli waihetta, mwtoin ios hän sen wahetta parannoxen; Ia wielä sittengin nijn, että cosca lapsi tule oikean ikään, ia neitzy cosca hän naidhan, ia mieletöin cosca hän mielellens tulla mahta pitä sen caupan eli waihetoxen, ios he tachtouatt.