Tachto haauain sackoin kaari. 1. Quinga miehen pitä toisen haaua sackohin sitoman. 2. Nytt tehden molemmat ynnä haaua ia wäkiuallalda. 3. Ios hackapi mies toista tapellesa, haauoilla, nenän pois, eli koruan eli Silmen wlos. 4. Hacka mies toiselda pois sormen eli ialgan edhestä pöytä ialghan. 5. Hacka mies warpahan toiselda 6. Hacka mies eli pistä toissen täydhen haauan, ia ei tule liuskadhost. 7. Hacka mies toisen Selkän, käsiuarten eli kontihin, nijn että hän tule riuin omaxi eli onduuaxi. 8. Hacka mies toista eli lyöpi kädhen päälle, nijn että sormet käyristyuät. 9. Quinga wlos lyödhytt hambat pitä maxettaman, ia quinga maxettaman pitä ia iaettaman, cusa molemmat tuleuat yhten, haaua sacko ia riuin oman sacko. 10. Liha haauast louckamisest ia pienemist haauoist. 11. Quinga haauat pitä catzottaman ia maxettaman~, cusa rijta tule nijstä. 12. Hakatan mies nijn ia hosutan, ettei hän woi käreiän eli kirkon tulla, andaman catzoa wahingotans. 13. Lyöpi mies toista korua pwstilla, Stangon eli kiuen cansa. 14. Nytt yhtendyuät miehet wihas, ia toinen tapetan, ia toinen~ sapi haauat. 15. Olkan waimo nijn hyuä haaua sakois quin mieskin ioldeikä hän saa cuollutta lasta. 16. Quinga pitä sitä haauottua waaroiman öön ia aiastaighan ia edhemmäkin, ios nijn tarue anopi. 17. Tappa mies toisen eli haauoitta pellolla eli nijtulla käuähillä eli Sykyisellä 18. Quinga woimatoin lapsi mahta maxa haauan ia riuinomudhen. 19. Nijstä miehistä quin lyöuätt ia pahasti meneuät Emändeinsä cansa. 20. Ios miehen koira, eli mw Eläin haauoitta toisen.
1.	Nytt tahto mies toisen haauoille sitoa, nijn sano se ionga päälle kaiuetan, itzens siellä olluen, ia ei sillä tahdolla eli työllä, että se toinen wahingon sai. Taicka sano, ettei hän sieldä ollut: Nijn pitä sen kihlacunnan nimitöxen tietämän, ne quin he molemmin suosituuatt ottaman. Ios hän otain sapuilla oli, tahdon ia työn cansa, että se wahingon sai, taicka ei. Ia ne quin nimitös eroitta, ettei hä siellä olluet, taicka ne quin siellä olit, ei quitengan nijn tahtoin eli tehden että se wahingo sai, ne olkan wapadhet. Sijtte on sille walda ioca wahingon sai, sitoa sitä haauain sakon, iota hän tahto, 6. miehen walan cansa, iotka siellä olit, ia ei olleet, paitzi nimitöstä.
2.	Nytt tehdän yhdelle miehellä yhtä haua molemmat, sekä haauatt että wäkiualda, sitokan sen molembihin 6. miehen cansa, ia maxakan sijtte erinäns cummastakin.
3. Walasackås 19. cap. Tapån kaares 25. cap. Irtaimest miehest.	Tuleuat miehet yhten odhisa wihan perästä, ia toinen hacka, toisens täysillä haauoilla, pois nenän, Silmän wlos, koruan päästä kasuon eli kaulan, nijn että hän tule Riuinomaxi caiken ijäns. Taicka hacka pois kädhen eli ialghan, nijn että ne käyristyuät. Se quin nijn teke maxakan 12. ma~rka, Syynsanoian Riuinoman edhest: Ia 20. ma~rka, colmie iakoon, haauasakoxi. Hakatan mieheldä caxi näitä edhelnimitetty iäsendä, olkan puolda enämbi sekä Riuinoman sacko, että haauain sacko. Nytt taita enämbi hakatta nijstä quin nimitetyt ouat, quin caxi Iäsendä, olkan yxi iäsen nijn tyyris, quin toinengin sekä Riuinomaisudes että haauain sakos.
4. Peukal sormi eli jalka.	Hacka mies toiselda peucal sormen, eli ialghan edhest pöytä olkan 9. marcka, riuinomast, ia 12. ma~rka colmie iakoon haaua sakost. Sillä että peukall on puoli kättä, ia kanda puoli ialka, Hacka mies lähimmäisen sormen peukalota, maxakan 6. ma~rka, Riuinomasta ia 9. ma~rka haaua sakost. Pisin sormi olkan samahan maxon. Se lähimmäinen sakar sormia, olkan 3. ma~rka riuinomasta, ia 6. ma~rka haauasacko colmie iakoon, Sakarsormi, olkan samas maxos.
5. Warpahat.	Hakatan mieheldä waruas, olkan cukin nijn tyris haaua sakos, quin Sormett ia puolda wähem~bi maxo riuinomas.
6. Tappo 36. Irtaimest miehest täysi hawa.	Hakatan mies täysin haauoin, nijn ettei liuskaus tule pistetän candan miekalla, weitzellä, Spiutillä, eli millä se taita tapachtu eli pistettä läpitze reidhen taicka käsiuardhen, taicka mistä hän taitan läpitze pistettä, eli lyötä pähän käsiuartehen eli contihin, nijn että lw irdhalle tule eli vlos otetan taicka konditt eli kesiwardhett ricki hakatan eli lyödhen nämätt ouat täydhett haauatt, olkan 20 ma~rka sacko, sijnä ei seura riuinoma, sacko.
7. Jos mies tule raja rikox eli riwin omax.	Nytt hakatan miehen selkä, käsiuarsi eli kontti, nijn että hän kayrittä, tule raia rikoxi eli riuinomaxi Silloin olkan riuin oman sacko 6. ma~rka ioldei hän tule raia rikoxi eli riuin omaxi sijnä ei pidhä riuinoman sacko seuraman.
8.	Hakatan miehen käsi eli lyöden nijn että Sormi käyristy eli heruottomaxi tule, maxakan 3 ma~rka riuinomasta, ia 12. äyri sen lähimäisen edhest, ia 6 äyri sen pisimen Sormen edhest, ia 4 1/2 aurto sakar Sormen Edhest, ia haauat maxetan, sen iälkin quin ne on aruatutt.
9. Hambat ulos lödytt.	Lyödhen miehen swsta esi hambatt, eli mwtt hambat 4. cukin vlos Sialdans, nijn on se täysi iäsen, Sijnä riuinoman sacko 12 ma~rka ia 20. ma~rka haaua sacko. Lyödhen 4. hammast wlos, maxakan 6. ma~rka riuin omast, ia 12. ma~rka haaua sacko colmie iakoon. Lyödhen 2. hammast wlos maxakan 3. ma~rka riuinomast ia 6. ma~rka haaua sakost. Lyöden yxi wlos, maxakan 12. äyri Riuin omast, ia 3. m haaua sakost. Cusa molematt tapahtuuat haaua sacko ia riuinoman sacko. nijn käykän haaua sakott colmie iakoon; Ottakan yhden osan Synsanoia, toisen kuningas, colmannen kihlacunda, ia Riuin oman sacko, on synsanoian oma. Cusa Riuinoman sakott pitä maxettaman, liuskauxen edhest, nijn käykän riuinoman sakott wlos haaua sackoin cansa; cusa ei liuskausta tule se seisokan <<öön>> yön ia aiastaighan. Nijn pitä kihlacunnan nimittämän 6. miestä kihlacunnast, ne pitä catzeleman ios hän on käyritty eli riuin oma, ios henen tule Riuinoman sacko saadha eli ei.
10.	Nytt hakatan miehen lihan haaua, eli lyöden täysi louckaus maxakan sen edhest 6. ma~rka, ia ottakan Syynnsanoia 3. ma~rka, ia col- ma~rka käykän colmie iakoon; lyöden mies eli leikatan wähimillä haauoilla, quin nytt on sanottu, ia quitengin näky Sininen eli werinen, maxakan 3. ma~rka colmie iakoon.
11.	Sano toinen wähemän haauoia oleuan ia toinen enämmen nijn pitä kihlacunnan pämiehen 6. miestä nimittämän, aruaman ne haauatt, ia andaman maxa nijnnen edhest, quin ne sanouat lain ia oikeudhen oleuan.
12.	Nijn taita mies olla hakattu ia haauoittu nijn ettei hän woi käreiähän käydhä eli kirckon tulla walittaman waiuans ia haauoians näghyttämän, nijn pitä kihlacunnan pämiehen sanan saaman, hänen pitä 6. miestä nimittämän, ne pitä sinne menemän lähimäisnä 14 päiuän sisällä sen iälkin, quin wahingo tehtin, ia aruaman hänen haauans, ia sen edhestä andaman maxa, ninquin he tahtouatt heidhen walans edhes tarita ia haauat eli wahingo anopi. Cuka nijstä 6. iotka kihlacunnan päämies on nimittänyt laillisesta ei tahdo tulla, ia ei ole hänellä estettä, maxakan 3. ma~rka colmie iakoon.
13.	Nytt lyö mies toisen Sinisexi Stangoll, kiuell eli mwlla ia ei näghy haaua, ios se tiedhystetän kirkon tykönä pitäiälle, eli mwsa cokouxes taicka iuomailla, ios löytän 2. miehen todhistus, iotka pääldä nägitt, maxakan 3. ma~rka, colmie iakoon, ioldei hän saa 2. miehen todhistost, quin nytt on sanottu, ia ei näghy haaua nijn warielkan se itzens, iolle syy Soimatan 6. miehen todhistoxella. Cusa Sininen löytän, quin nytt on sanottu, ia ei näghy haaua, sen iälkinn ei mahda yxikän puhua muita quin oikea Syynsanoia.
14.	Nytt taitauat miehet yhten tulla viha tappeluxen cansa ia toinen saapi cuoleman, ia toinen haauan, sijnä pitä sen cuollen maxettaman, ia haaua on maxamat. Ios he Eläuätt molemat ia saitt molemmin hauatt toinen toiseldans; saa mies täydhen haauan, ia toinen wähemmän haauan, nijn silloin maxakan kumbikin haauains iälkin, quin ne aruatan.
15.	Nytt lyödhän waimo täysin haauoin wähembin eli Enämbin, nijn tyyris on waimon haaua sakois quin miehengin, mwtoin ios hän tule nijn lyödhyxi, että hän synnyttä cuolluen lapsen nijn lisätän hänen maxous 9. ma~rka, ia sijhen ei ole osa miehen eli kuningan, haauoitta waimo miehen, maxakan nijn täydhen sakon, quin mieskin, ia etzikän hänen syynsanoian tygö ia sacko maxetan waimon rahast ei miehen.
16.	Hakatan miehen pähän haaua, eli mikä haauoia se taita olla, iosta mies cuoleman taita saadha, nijn pitä sen ioca wahingon teki, nijstä haauoista waarin ottaman, nijn kauuain quin öö ia aiastaika on edhes ioutunutt, sen iälkin quin wahingo tehtin ia ei edhemmä. Mwtoin ios kihlacunnan nimitös wanno käreiäs, ia tunnusta cukin terueydens päälle, että se hänen kädhensä tehden cuoli, paastokan sijtte, quin mwtkin miehen tappaia, ia maxakan sen iälkin, quin syy on, Nytt haauoitta toinen miehen eli lyöpi, ios se tule quin sen teki, ia synsanoialle kuningallen ia kihlacunnalle, ia syynsanoia on andanut souituxi ia maxetuxi, Ios hän cuole sitte nijstä haauoista, quin sakott ouat maxetut, ia ennen quin öön ia aiastaika vlkona on, sittequ~i~n wahingo tehtin, nijn ei mahda syynsanoia kosta, waan hänen pitä laillisen maxon ottaman, ia olkan se ensin maxos, quin hän on wlos andanut, sijtte kaiuakan sitä lais, quin pwttu, ia kuningas ia kihlacunda tytykän sijhen, quin he on ylös candanett.
17.	Nytt käypi mies eli aiapi toisen tygö sitä wastoin että hän tahto wahingon tehdä, Isännens eli hänen perehens pälle, pellolla eli nijtulla, keuäin eli sykysin, tappa eli hacka,
Caxi maxos.	lyopi sinisen eli punaisen, Isenden eli hänen perehesens. Nijn on se caicki caxi sakos, mitä hän teke, nytt taita äkistä wiha tulla miesten waihell pellolla eli nijtulla, Elon eli heinän aikana, nijn maxakan ninquin haauain sakois eroitetan, quitengin cukin wahingon iälkin, ia ei rauhan rikoxest, ia sen pitä kihlacunnan nimitöxen tietämän, mikä sijnä on totuus.
18.	Nytt teke woimatoin lapsi täydhe haauat ia sinisyden eli punaisudhen, se quin wanhembi 7. wuotta on, ia nuorembi 15. wuotta maxakan 12. äyri Riuinomasta, ia 12. äyri haaua sacko, ios ne wigasta ouat. Ios hän teke wähemmen päälle tulo, quin sinisys ia punaisus on, maxakan. 3. äyri. Teke woimatoin haauan eli werisydhen 7. wuotinen eli nuorembi olkan se turha, ei mahdeta sijtä sacko otetta. Ne sakott quin woimatoin pitä maxaman ottakan syynsanoia ia ei
Perimisen. 11.	kuningas eli kihlacunda.
19. Caxi maxos. Lyöpi mies palkolista.	Ehkä Iumala on andanut waimon miehelle apulaisexi ia alimmaisexi, quitengin ei oriaxi eli ialka portahaxi, ia heidhen tule toinen toistans rakasta, waimon miestä, quin oma päätäns, ia miehen waimo ninquin iäsendäns; Ia sentehden cuka mies wainost eli pahudhest, iuoxis eli muinnen waimoin tähden, ioita hän rakasta, lyöpi hänen Emändens Sinisexi eli punaisexi, raiarikoxi eli riuinomaxi, olkan se caicki caxi maxos, ia hänen lähimäinen sukuns, olkan hänen syynsanoians. Ios hän rangaise händä rikoxens edhest cohtulisest olkan syytöin, Sen tietken kihlacunnan nimitös napuritten cansa, mikä sijnä on totuus. Nytt lyöpi mies palkolistans nijn, että hän tule raiarikoxi eli riuinomaxi, maatkan se laillises maxos ninquin mwtkin ihmiset. Ios hän rangaise nijtä cohtulisest rikoxens edhest nijn olkan wapadhe.
20. Käreiän asian kaares 43.	Nytt taita koira purdha miestä, nijn andakan se ionga koira on, koiran pois, eli maxakan 6. äyri, Taicka mw eläin miehen haauoitta, ehkä mikä eläin se olis maxakan Isändä 6. äyri. Tule se riuinomaxi ioca wahingon sai, nijn pitä riuinoman sakon oleman, nijn swren quin haauain sacko on. Ios isändä tahto wariella, ettei hänen Eläimäns sitä tehnytt, nijn tule sillä olla tiedhon, ioca wahingon sai, tietken sen cahden miehen todhistoxen cansa, että sen Eläiäin wahingon teki.