Perimisen kaari. 1. Quinga lasten ia lastein lasten tule periä cosca Isä ia äitei cuolleett ouatt. 2. Quinga edhespäin pitä perittämän Äitein Ia Isän waihella yhden Isän ia Äitin lapset, ia nijden lapset nijn cuoluten~ ielken. 3. Quinga perittämän pitä edhemmä takaperimisen, ia kylkiperimisen ia ios perimisest periliset eranduuat, Isän eli Äitin polest. 4. Ios rijta on Rindaperist ia iälkiperist, ia mikä Rindaperixi ia iälkiperixi pitä cutzuttaman. 5. Sen lapsen perimisest, ionga langott sanouat cuolluna syndynen ia Äiti Eläuän sano. 6. Ios waimo wallan wiedhän miehensä tyköä pois, ia saapi sijtte lapsia. 7. Seitzemen Epätiedhon asiann perimisest. 8. Se lapsen perimisest, ionga rauhatoin eli pildås mies sijtte wieralla maalla, ia hakopääst eli Rysshöffde. 9. Ynnä ia Eriperilisistä lapsista ia heidhän perimisestans. 10. Ios mies cuole ennen quin Emändä tiesi itzens lapsen cansa oleuan ia periliset ottauat miehen osan, pois, Sitte puhutan että hän on raskas, ia miehen perilliset tappauat hänen. 11. Quinga perittämän pitä ios mies tappapi Emännäns eli Emändä miehens, tietens taicka tietämätt. 12. Quinga perimän pitä ios Isä taicka Äiti rangaise lastans, nijn että se sijtä cuolepi; Taicka ios Äiti maka lapsens cuoliaxi hauaitzemata. 13. Ios lapset asuuatt taloisa iakamattomal tauarall, quinga heidhän waihellan~s tule iaetta. 14. Quinga lasten tule heidhän tauarans iaka. 15. Nytt ei tydhy he iakoons eli cosca iaettu on, quinga sitte pitä tehtämän, ia ios tasan on sukuin poluet quin periuät. 16. Ios iokun on lähimäisembi quin se ioca perinytt on, ia puhu sen iälkin colmen aiastaigan sisällä. 17. Ios iongun annaten sy sala wuoteest. 18. Quinga ialka naisen lapsi pitä ylöscasuatettaman, ia ios lapsi cuole amman siwsa kenengä sijtä pitä paastoman. 19. Quinga ialkanaisen lapsi pitä perimän ia perittämän. 20. Ei huoran lapset peri eli mwdh sencaltaisett. 21. Ios sijtte häiritän, quin peritty ia iaettu on. 22. Quinga cuollen miehen welgatt pitä maxettaman. 23. Wierast perimisest, ia se oman waldacunnan miehen perimisest, ionga perilliset ei tule öön ia aiastaighan sisällä.
1.	Nytt cuole mies eli waimo, ia lapset Eläuät iälken, Poica eli Tytär, perikän poica caxi osa, ia tytär colmann~en, ia ottakan poian lapsi perimises nijn palion quin poikakin, ia nijn Tyttären lapsi, quin Tytärkin, haman widhenden poluen ia mieheen. Ei mahdais widhes mies periä, ehkä ioku eläis taick welist eli Sisarist.
2.	Nytt ei elä lapset taicka lastein lapset nijn on Isä ia Äiti ia weli ia Sisar sen cuolleett. Ios weliei ia Sisarit on enämbi eli vseambi, quin yxi, nijn ottakan Isä ia äiti puolet periä, ia puolet ottauat weliet ia sisaret, Isä caxi osa, ia äiti colmannen; iold ei elä vseambi quin toinen heitist, ottakan se puolen weliein ia Sisarten cansa, ia toisen puolen ottakan ne yhten, weli welien osan ia Sisar Sisaren osan. Ios Isä ia Äiti molemat Eläuätt, ia ei vseambi qu~i~n yxi welieist ia Sisarist, nijn ottakan Isä ia Äiti caxi osa sijtten, ia weli eli Sisar yhden colmannen, mwtoin ios welien lapsett ia Sisaren lapset eläuät, nijn ottakan ne sijtte sen yhden cansa welien ia Sisaren perimisen puoleld, Isä ia äiti wastan. Sen werdhan welien lapset quin welijkin, ia nijn palion Sisaren lapsen quin Sisarkin. Iold ei mös yxikän welieist eli Sisarist, nin eläpi lapsi toisen ielken heistä, quin monda nijtä on yxi eli vseambi, ottakan colmannexen Isän ia äitin cansa. Ios lapsia elä muidhen cansa, lasten iälken, ottakan puolen Isän ia Äitin cansa, quin sanottu on. Velien lapset, welien osan, ia Sisaren lapset Sisaren osan; Ios ei ole cansa lapsia eli heidhän lapsians, nin elä Isä ia äiti, taicka toinen heistä, ottakan caicki perät. Sama laki olkon Isäst ia Äitist cuolluist, Ia ios cansa lapsist yxi eli vseambi iälken eläuätt, eli heidhän lapsens, ottakan ne caicki perätt. Eriölastein ia cansa lastein perimisest eroitetan edhespäin. 9. cap.
3.	Nytt ei ole Isä eli Äiti, cansa lapsia eli heiden lapsians elämäs, nijn on Isän Isä ia Isän Äiti, ia Äitin Isä eli Äitin Äiti ne ouat tasaperiliset, nijn ottakat caxi osa Isän puolelle sen cuolleen, ia colmannexen äitin puolelle, ia ottakan aina mies caxi osa, ia waimo colmannexen. Iold ei ne elä, nijn elä Isän welij ia Isän Sisar, Äitin welij ia äitin Sisar, nämä on mös tasaperilisett, perikän ia iakakan quin ennen on sanottu. Iold ei ne ole, nijn on Isän welien lapset, eli Isän Sisaren lapset, taicka äitin welien eli äitin Sisaren lapset; nytt cosca iaetan Ifänän ia Emännän iälkin, ia löytän tasaperiliset miehistä eli waimoista, nijn ottakan aina miehen puoli cax osa, ia waimon puoli colmannexen, ios toinen puoli ombi lähimäisembi, ottakan se caiken pois, ia älkän mitään andako toisen sughun. Wan ios ne ouat sen cuolleen lastein lapset, eli hänen welieins taicka sisarens lapset, perikän sitte ne qu~i~n sanottu on.
4.	Ios Rinda eli Iälkiperimisest ridhellän taammaisin eli edhem~mäisin sukuhin, quin nytt sanottu on, ia ne ouat molemat tasaperilliset nijlle cuolleille, nijn astukan Rindaperilliset perimän, ia ne iälkiperillisett olkan tyhiälläns. Ne ouat Rinda periliset iotca syndyuätt toinen toisestans aina edhespäin yhdestä sughusta; Ia iälkiperillisett eriäuätt isästä lahkoon molemilla puolilla.
5. Nai: 22 Waimo canda cahden miehen todhistoxen	Nytt sanouat langot lastein lapsen oleuan coolluen syndynen, ia äiti sano lapsen Eläuän syndynen ia christityxi, sijnä canda waimo, ioca tykönä oli cahden miehen todhistoxen, nijn tule äiti lapsens perilisexi.
6.	Nytt taita waimo mieheldä otetta wäkiuallalla, ios hän synnyttä lapsen 40. wijkon sisällä, sittequin hän oli wuotes miehens cansa sen lapsen tule periä.
7.	Ios caicki pannan hacten, mies, waimo, ia heidhän lapsens ia ei tiedhä yxikän cuka ensin cuole, eli wimein, nin perikän miehen perillisett miehen, ia waimon perilliset waimon. Ios he caicki istuuat rekeen ia aiauat sulahan olkan sama laki. Ios he caicki palauat sisällä huones, mies, waimo ia lapset olkan se laki. Tule Sota maan ylitzen Tappa eli polta ei tiedhä yxikän, cuka iälkin elä nijstä iotca tapetan eli poltetan olkan sama laki. Cuoleuat miehet Sodhas, ei tiedhä yxikän cuka ensin cuoli, olkan sama laki. Miehet eraneuat eläuän ia cuuldan cuollexi, ei tiedhä yxikän cuka iälkin eli, olkan se laki. Makauat caxi Sairasna yhdes huones, he ovat toinen toisens perilisett, ia ne molemin ynnä cuoleuat olkan se yxi laki. Eläpi toinen nin cauuan toisen iälkin, että hän mahdais Iumalan lihan otta, nijn olkan se toisen perillinen, ehkei hän saa puhua eli iumalan lihan nauttia, se olkan cahden miehen todhistoxella, iotka sijnä sisäll olit.
8.	Mies laskean Rauhattomaxi, ia hän pakene maalda, ia hänen waimons hänen cansans, nytt sighittä hän lapsia hänen cansans, nijn cauuan quin he ouat wlkona maalda, ei tule sen lapsen periä. Ios he sighittäuät lapsia wieralla maalla hän saapi rauhan ia se lapsi, ia se lapsi syndy omalla maalla, sen lapsen tule periä. Nytt oli lapsi syndyny enen quin hän tuli rauhattomaxi, ehkä cusa se lapsi taita syndyä, se lapsi peripi. Ios waimo pakene miehensä cansa, ei ole se waimo rickonutt, eikä maatans, eikä maanpälistäns. Pakene mies, ia waimo istu alallans, nijn wargasta mies itzens waimons tygö cotians, ia sighittä lapsen hänen cansans, se lapsi ei mahda periä hänen Isäns iälken, ia se lapsi cutzutan hakopääxi. Nytt taita Rauhattomalla miehelle eli hänen lapsillens, iokun periminen langeta, nijn cauuan quin hän wieralla maalla on. Ios hän saapi rauhan elin aikanans perikän itze ia hänen lapsens; Iold ei hän saa rauha nijn perikän lähimäisett langott.
9.	Nytt ouat isä ia äiti cuolluet, ia lapset eläuät iälken molemat sekä eriperillisett että ynnäperilliset, nijn cuolepi yxi ynnä perilisist, nijn periken sitte ynnä periliset, colme osa, ia eriperilliset neliännexen mikä se on Sisar eli welij, eli quinga heitä ombi, yxi eli wseambi eriperilisiä, ei saa se enembä, quin neliännexen, ia sijttekin erimaasta, sen ielken quin se maxa kylen asumises, ia täysi tule täyttä wastan. Iös mös Isä ia äiti ouatt cuolluet, ia ouat cahdett lapset, iälkin, ios toinen nijstä cuole, eli cuoleuat caicki, nin periuät cukin omaisens ia ei yxikän mw mies eli waimo.
10. Nai: 22	Nytt naitetan mies, ia hän on asuua Emännäns tykönä eli cansa, ia synnyttä lapsia hänen cansans. Nytt taita mies cuolla, ennen quin waimo tiesi itzens oleuan raskan. Nytt mene miehen lähimmäinen perillinen ia otta pois peri osan, ia sanopi ettei heille ole lapsia perimän, sentehdän edh mahda sä miestäs periä. Nytt ei tiedhä että hän raskan on, ia anda vlos periosan, nijn ruuetkan hän puhuman~ että hän on rascas, ia se saapi sen tietä eli cwlla, ioca periosan ottanut on, ia menepi ia murha waimon, sentähden ettei hän tahdois periosa mistat, eli turmele waimon cohdun murha töällä. Nyt haudhatan se waimo, ia tule sitte tiettäuäxi quin se haudattu on, että hän on murhannu hänen, ia löytän sihen totisett tunnustaiat, nijn pitä hänen caiuettaman yles maasta, ia hänen
Kuollu peri ia elävä wältä Tapat: 11	cohtuns ylösleikattaman, ios sijnä löytän lapsi eli lapsen muoto, nijn peri se lapsi isäns, ia äiti peri lapsens, ia sen waimon periliset periuät hänen. Sijnä peri se pakana ia coollut, ia eläuä ia christitty wältä pois. Sille ei mahdha yxikän tapolla pytä periosa.