Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 23. päivä Maaliskuuta 1833.N:o 12. Huomena Viiden. Sunnunt. Paastossa saarnavat: Suomalaisessa seurakunnassa: aamu-saarnan Ojennus-huoneen Saarnaja Hougberg, puolip. saarnan Phil. Doctori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Ruotsalaisessa: puolip. saarnan Apulainen Relander, ehto-saarnan Ojenn. huon. Saarnaja Hougberg; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius. Ylihuomena Marian päivänä saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa: Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Suomalaisessa: Ojennus-huoneen Saarnaja Hougberg; Saksalaisessa Cur. gerens Charenius. Herran Rukous. Isä! joka iäisesti taivaan täytät ilolla, täälläkin jo totisesti muistat meitä armolla. Pyhän nimes pyhitystä olkon meillä muistossa, että saamme enennystä, uudistusta uskossa. Valmistele Valdakundas sydämiingin syndisten, säilyttele Seurakundas, rauha, riemu ihmisten. Tapahtukon tahtos meillä maassa taivaan tavalla kulkeissamme käskys teillä nytkin armon ajalla. Joka päivä parhaaksemme leipä siunaa levolla, aina alla puutostemme täytät tunnot toivolla. Armos kautta andeheksi anna suuret syndimme, älä käännä kandeheksi heikkoutta hengemme, Niin kuin virheet velvollisten andeheksi annamme, kuule ääni kurjallisten; erhetys on osamme. Pitkin luonnon laveutta kauas poista kiussaus [ korjattu myöhemmin: kiusaus], estä elon vaikeutta, - syndikin on sairaus. -2-Sinulla on voima, valda, korkeus ja kunnia. Permalaiset eli Bjarmalaiset. Kansain suuren matkustamisen kautta tulivat Suomalaiset tungetuksi pohjolaan ja länteen päin ja silloin ovat he myös jo osittain mahtaneet asettaa itsiänsä nykyiseen Suomen maahan, ehkä kauvan sen perästäkin vielä Lappalaiset, peurakarjainsa kanssa kulkivat Suomen maan sydämmessä. Mutta näinä aikoina, se on piammasti 400 vuotta Kristuksen syntymän jälkeen, pitivät he vielä hyvin isot ja laveat maat haltussansa, niin että he näkyvät asunneen ei ainoastansa Liivin, Kuurin ja Litvan maassa, mutta myös osassa Venäjän, Puolan ja Pröissin maata. Vaan alkaen piammasti 600 vuodesta Kristuksen syntymän jälkeen työnnättiin taas Suomalaiset kansat vähittäin ylemmäksi ja ylemmäksi, Slawänilaisilta eli Venäläisten esivanhemmilta, jotka tähän aikaan alottivat asettaa itsiänsä niihin paikkoin, joita he nyt vielä pitävät. Niistä Suomalaisista, jotka vaelsivat pohjolaan päin, on Permalaisten kansa se kaikkein kuuluisin. Niin kuin jo enne näissä lehdeissä mainittu on, niin taisivat Permalaiset siitä saada nimensä, että he asuivat pohjolan perämaassa. Mutta että tämä kansa oli hyvin suuri ja että hyvin laveat maat olivat hänen haltussansa, sen näemme me jo siitä, että pohjanmeren rannoilta luetaan toista tuhatta Venäjän virstaa Perman kaupungiin, jonka tienoissa nytkin vielä Suomalainen kansa asuu, jota Venäläiset Permakoiksi kutsuvat. Ruotsalaisten ja Norjalaisten vanhat sadut ja ajan tiedot todistavat, tämän kansan olleen hyvin kuuluisan ja rikkaan, kuin myös urhollisen. Vaan mitenkä ihmiset, jotka asuivat niin ylhäällä pohjolassa ja niin kylmmässä ja raa-assa maassa, voivat tulla kuuluisiksi ja rikkaiksi ? Ett ei se tapahtunut metelin ja sodan kautta, se on kyllä arveltava, sillä Suomalaiset eivät ole koskaan toisia kansoja pitäneet valtansa alla. He urhollisuudella puoltansa pitävät, koska väkivallalla heidän päälle karataan, vaan he itse suovat rauhassa elää, eivätkä toisiakan estä sitä samaa tekemästä. -3-Oppineet ovat tiedustelleet ja käsittäneet kuinka ennenvanhaan iso kauppa-tie kävi hamasta Aasiasta Permalaisten maan läpitse pohjan eli jää meren rannoille asti, taikka yhteen lahteen tästä merestä, jota nyt kutsutaan valkiaksi mereksi. Tähän lahteen juoksee suuri joki, jota Dvina eli Viina joeksi kutsutaan, mutta suuriin jokiloin suussa seisovat tavallisesti ne häriämmät kauppa-paikat, sillä jokia myöden helpolla vaivalla työnetään tavarat maan sydämestä kulkemaan meren rannalle ja sieltä niitä taas merta myöden uitetaan etemmäksi ulko-maille. Myös nytkin on pohjaisessa Venäjän maassa Viina joen suussa mainio kaupungi, jota Archangeliksi kutsutaan ja johon monta ulkomaan laivaa purjehtii, saadaksensa sieltä erilaista tavaraa ja kauppakalua. Vielä nytkin vaeltaa meidän pohjaisessa maassamme moni kauppia tästä Archangelin kaupungista tarjoen maamme pojille ja tyttölöille kaikenlaista kiiltävää tavaraa; vielä nykyisinä aikoinakin löydetään Archangelin Guberniassa jäännöksiä entisistä Suomalaisista asukkaista. Myös ennenvanhaan ovat nämät samat paikat olleet kuuluisat ja julkiset kauppansa kautta, myös silloinkin ovat ulkomaan laivat taineet purjehtia Perman rannoille ja Viina joen suuhun ja siellä vaihdella tavaraa niitä kaluja vastaan, joita Suomen kansat tänne kuljettivat kaukaisilta mailta. Tämä asia todistetaan myös vanhoissa Ruotsalaisten ja Norjalaisten saduissa ja ajan tiedoissa. Niissä mainitaan: " Permalaisilla olleen sen tavan, että koska varakas ja rikas mies kuoli, niin hänen tavaransa jaettiin vainajan ja hänen perillisensä välillä. Se osa, joka määrättiin vainajalle, peitettiin yhteen suureen kukkulaan Viina joen rannalle. Tänne tuotiin myös isot lahjat, onnellisesti päätetyn matkan perästä. Tämä paikka oli piiritetty korkeilla seipäillä ja samassa tarhassa seisoi myös Jumalan pyhä kuva jonka polvilla oli iso hopiamalja, täydetty hopia-rahoilla ja jolla myös oli kultainen kaunistus kaulan ympärillä. Lukemattomat aarteet löytyivät tässä, sekoitetut multaan. " Toiset mainitsevat, tässä paikassa olleen niin kiiltävän uhrahuoneen eli tempelin, että koko maa sen ympäristöllä loisti, sillä se oli rakennettu kullasta ja kaunistettu <> kalleilla kiiltävillä kivillä, ja niin edespäin. -4-Sen tähden purjehtivat myös tänne ne urhollisemmat Normannit ( näin kutsuttiin Ruotsalaisten, Norjalaisten ja Juutilaisten esivanhemmat ), pyytääksensä itsellensä sitä rikkautta jota tähän oli koottu, ja Viina joen varrella pidettiin moni kova tappelus niiden ja Permalaisten välillä. ( Jatkanto toiste ) Seka Sanomia. Greetan maan uusi Kuningas Otto on 6 päivänä helme kuussa tullut tämän maan pääkaupunkiin Napoli di Romania nimeltä. Se suuri köyhyys ja näljän pakko, joka tänä vuodena vaivaa meidän Suomen maamme pohjaisia asukkaita on avannut hyväntahtoisille ihmisille tilapään, näyttääksensä lempeydensä ja rakkaudensa kansaveljiä kohtaan. - Näin ovat Sääksmäen pitäjän asukkaat Hämeen maassa julkisessa kirkon kokouksessa yksimielisesti päättäneet, joka mantalista antaa 10 kappaa ruista tähän tarpeesen. Ehkä Sääksmäen pitäjässä ainoastansa löytyy 129 mantalia, niin koottiin kuitenkin näinmuodoin 600 tynnyriä ruista, jotka myös jo ovat myödyt ja josta rahat ovat tarvitsevaisille lähetetyt. Lukua on laskettu, että, jos kaikki ne pitäjät, jotka tänä vuodena itse ei näe nälkää, tahtoisivat yhden verran lahjoittaa niille onnettomille, jotka nyt toisen apua tarvitsevat, niin taitaisi tällä tavalla 10,000 tynnyriä tulla kootuksi. Niskapietilän torpin ja Keski-Kiivarin tila, jossa asunto-huoneet vielä ovat hyvässä voimassa, johon kuuluu 10 tynnyriä ala peltoa, niin myös tynnyrin ala kaskimaata ja josta saadaan 305 puutaa manteri-heinää, tarjoitaan Arennin päälle, lyhemmäksi eli pidemmäksi ajaksi. Paikalla saadaan tästä tarkempi tieto. Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|