Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 30. päivä Maaliskuuta 1833.N:o 13. Huomena Palmu Sunnunt. saarnavat: Suomalaisessa seurakunnassa: aamu-saarnan Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius, puolip. saarnan Apulainen Relander; Ruotsalaisessa: puolip. saarnan Ojennus-huoneen Saarnaja Hougberg, ehto-saarnan Phil. Doktori Wirenius; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius. Pitkänä Perjantaina saarnavat: Suomalaisessa seurakunnassa: aamu- ja puolip. saarnan Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Ruotsalaisessa: puolip. saarnan v. Kirkkoherra Poppius, ehto-saarnan Dokt. Wirenius; Saksalaisessa: Cur. gerens Charenius. Suolasta. Kaikista niistä aineista, jotka suoloiksi kutsutaan, on keitto- eli ruoka-suola sekä tarpeellisin, että runsaammiten tavattu maassa ja vedessä. Maasta otettu suola kutsutaan kivi- eli vuori-suolaksi, ja merestä otettu meri-suolaksi. Maassa löytyy suolaa suurissa kasoissa, ikään kuin vuoret, päältäpäin peitetyt mullalla. Senlaista vuori-suolaa koko pohjaisessa Europassa ei löydy. Mutta sitä vasten löytyy sitä eteläisemmissä Europan maan paikoissa, niin kuin Österriikin, Puolan ja Gallitsian, Englannin, Frankriikin, Hispanian maalla ja n. e. p. Aasiassa ja Afrikassa löytyy suuria maan kappaleita, joissa multa on niin suolalla sekoitettu, ettei mitkään maan kasvut niissä menesty. Merkillisin kaikista suola-vuorista on lähellä Wielitskan Kaupungia, muinoista Puolan riikkiä, nyt Österriikin alusta, jossa sanotaan niin runsaasti olevan suolaa, että koko ihmis-kunta 1000 vuotta saisi siitä tarpeensa. Suolaa lohotaan siitä, niin kuin myös muista suolavuorista, samoilla neuvoilla kuin malmia, kultaa, hopea, rautaa j.n.e. vuorista. Ja mainitussa Wielitskan suola-vuoressa on niin kauvan ja niin syvälle <> kaivettu, että sinne on täytynyt teetettää suojia, kirkkoja ja katuja, jotka ovat vuori-suolasta ja jotka sangen kaunisti loistavat, koska niitä kynttilöillä valistetaan. -2-Senlainen ruupuinen kivi-suola puhdistetaan ja tehdään väkevämmäksi eli suolaisemmaksi, sillä neuvolla, että sitä kaadetaan suolaiseen meri- eli lähdet-veteen, jossa sitä sulatetaan ja sen jälkeen varissa hyydytetään ja jähmetytetään. Sillä lailla tehdään Englannissa ruupuisessa kivi-suolasta keitto- eli ruoka-suolaa, edenkin Liverpoolissa, joka sitten myydään ja kutsutaan Liverpoolin suolaksi. Meri-vesi on suolaisempaa lämpymissä kuin kylmissä maan osissa; Äqvatorin eli päivän tasaus-kaaren alla on meri-vesi paljota suolaisempi, kuin pohjaista eli eteläistä maan napaa lähemmällä. Se luullaan tulevan siitä, että varin ja auringon helteen tähden, tasaus-kaaren tienoilla höyryää suurempi veden paljous merestä ylös ilmaan, eikä taas sateen kautta takaisin tule pilvistä, niin kuin niissä maan osissa, jotka ovat maan napoja lähemmällä. Naula ( 1 tb ) vettä otettu keskeltä Itämeren eli Kotimeren aukkoa, esi-merkiksi Ahveen-maan ja Gottlandin välillä, sisällänsä pitää ainoasti puolen ( 1/2 ) luotia, vaan Englannin kohdalta, Atlantin merestä otettu naula vettä, sitä vastaan 4 luotia suolaa. Syvällä on vesi meren pohjassa suolaisempaa, kuin veden pinnassa. Meri-vedestä eroitetaan suola monessa paikassa Atlantin oceanin ja Väli-meren rannoilla. Vesi juoksutetaan merestä kanavien eli ojien kautta suuriin kuoppiin, jotka ovat kaivetut ja savella pohjassa alustetut. Nousu-veden aikana tulee vesi niihin, ja suljetaan salpauksilla sinne jäämään, kuin vesi pakenee. Koska vesi niissä kuopissa seistessä on tullut selkiämmäksi ja puhtaammaksi, juoksutetaan se ojien kautta useampiin kuoppiin, jotka ovat vieretyksin ja jotka eivät ole syvät. Nämät ojat ovat hyvin pitkät ja polvikkaat sitä varten että vesi sillä lailla paremmin tulisi puhtaaksi ja selkiäksi, ennen kuin se joutuu siihen, jossa sitä seisatetaan ja jähmetytetään. Suola, joka vähittäin hyytyy rakeiksi, kootaan päivä paisteseen kuivumaan, lapioitetaan suurempiin kokoihin ja peitetään oljilla, sateen tähden. Se vesi, joka ei enään suolaksi jähmety, juoksutetaan takaisin siihen suureen kuoppaan, ja pako-veden aikana mereen. Sillä lailla valmistetaan meri-suolaa Huhti-kuusta, kappaleseen Syyskuuta, ja <> kuta varempi kesä on, ja kuta tuulisempi ilma, sitä enämmin suolaa saadaan. -3-Kamtchatkassa tehdään meri-vesi suolaisemmaksi sillä lailla, että sitä ensin jäädytetään pakkaisella. Edesmenneinä vuosina neuvoteltiin sitä samaa koetella Ruotsin maalla; vaan tietämätöin on, mitenkä se on menestynyt. Muutamissa lähteissä on vesi myös suolaista, niin kuin meressä, erinomattain niissä tienoissa, joissa edellä mainitut suola-vuoret löytyvät. Ketun Kavaluudesta. Alussa Tammikuuta nykyisenä vuonna osotti repo Klydi-joen suusa, Skottlannin maalla, seuravaisen merkillisen viekauden. Kävellessään tulee hän yhtenä kauniina aamuna melkein tyhjällä mahalla joen rannalle ; Saalis oli ollut huono, ja kana-huoneitten ovet kyllä vastahakoiset avauntumaan Mikon yritöksiin. Koska hän tässä vähän aikaa oli seisonut surullisesti katsellen ympärillensä, näkee hän laivakunnan seitsemän lihavaa, kaunista sorsaa, merestä päin purjehtivan ja seisahtuvan joessa. Ei hän tosin ikänänsä ennen ollut meri-rosvon virkaa pitänyt, vaan nähden näin monta lihavaa paistia, tuli hänellen kovin kova kiusaus vastaanseisoa, niin että hän päätti koetella, mitä hän meri-miehenä maksaisi. Koska hän siis moniaita silmän-räpäyksiä oli seisonut epäillen sen suuren ja selkiän vaaran ja kauniin palkinnon välillä, joka sitä seuraisi, joutui hän siihen päätökseen, että pelonalainen luonto ei koskaan ole kaunista tyttöä voittanut, hyppäisi täynänsä rohkeutta laineillen, sousi myötä-tuulella laivakuntaa kohden, kaasi yhden purjehtivaisista kumoon, joka vähän matkaa toisista oli erinänsä, puri häneltä kaulan poikki, niin sukkelasti kuin ketun tapa on, jonka jälkeen hän jätti muun rungon vesi-ajollen. Sitten otti repo sorsan pään suuhuunsa, nosti niin paljon omaa kalloansa vedestä, kuin sorsan suuruuteen sopi, ja purjehti tällä petollisella laivan-merkillä niitä toisia kohden, jotka hän yhden toisen perästä aivan huokiasti samaan tilaan saattoi. Tuuli oli myötänen, kaikki saaliit ajoivat rannalle päin ja hän alkoi jo ylpeillä seitsemän kertaisesta voitostansa, koska kova onni teki kaiken hänen toivonsa tyhjäksi. Kaksi maanmiestä, jotka sattuvat ohitse käymään ja näkivät yhden valvovan ja seitsemän makavaa sorsaa <> maalle päin matkustavan, peittivät itsensä odottain sitä hetkeä, kuin saattaisivat heitä käsittää. -4-Joukko kiviä lähetettiin häntä vastaan ja yksi niistä antoi hänellen sellaisen komauksen, että hän pyllistyi. Hänellen ei jäänyt muuta neuvoa, kuin nousta maallen ja jättää koko saaliinsa. Mutta se onnetoin Mikko oli kuitengin niin kovin haavoitettu, ettei hän tainnut paeta, vaan kiini otettiin toiselta mieheltä, joka möi hänen nahkansa, koska toinen sorsilla rahoja lunasti. Tarina. Eteläisessä Frankrikissä tuli yksi vaimo oikeuden eteen ja pyysi eroa miehestänsä siitä syystä, että tämä niin hirmuisesti kuorsui, ettei hän yhtenäkän yönä voinut silmiänsä ummistaa. Oikeus nauroi ja andoi hänelle sen neuvon, että hän panisi villoja korviinsa, ettei hän mitään kuulisi; mutta mies sai kohtullisen manauksen, ettei vasta niin sopimattomalla tavalla estää vaimonsa unda. Seka Sanomia. Helsingin pitäjän asukkaat ovat julkisessa kirkon kokouksessa päättäneet lahjoittaa tarvitsevaisille Oulun, Vaasan ja Kuopion Läänissä, yhden tynnyrin ruista joka mantalista. Lukua on laskettu, että papin säädyllä Englannin maassa on enemmin sisään tuloa, kuin kaikilla Kristikunnan papeilla koko maailmassa. Londonissa eli Englannin maan pääkaupungissa luetaan enemmän kuin yksi ja yksi kolmas osa miljonaa asukkaita, se on, piammasti yhden verran kuin koko Suomen maassa löytyy väkeä sekä kaikissa kaupungeissa, että maan seurakunnissa yhteiseen yhteisesti. Seuravaiset Runot: Täm' on juttu juomareista, kootu Kohmeloväestä, Elias Tuoriniemeltä, Runon ja Rauvan Sepältä, Pyhäjoen Pitäjässä ja Pyhäjärven Seurakunnassa, myydään A. Cederwallerin Kirja-painossa. Tämän Lehden viimeiseen N:roon 12, ensimmäisellä sivulla viimeisessä värsyssä, on tullut paino-virhe: kiussaus - lue: kiusaus. Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|