Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 6. päivä Huhtikuuta 1833.N:o 14. Huomena Pääsiäisenä, saarnavat: Suomalaisessa seurakunnassa: aamu-saarnan Ojennus-huoneen Saarnaja Hougberg, puolip. saarnan Theol. Doktori ja Rovasti Ottelin; Ruotsalaisessa: Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius. Toisena Pääsiäis päivänä saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa: v. Kirkkoherra Poppius; Suomalaisessa: Ojennus-huoneen Saarnaja Hougberg; Saksalaisessa: Cur. gerens Charenius. Elämän muoto ja toivo. Itku ombi osa meillä, maja musta mullassa; erhetys on elon teillä, elo turha tuskassa, kiildäväkin kullassa. Itkein lapsi ilmestyypi mammonata maistamaan, huolden vanha hämmendyypi tuonen laksoon lahoamaan, murtumaan ja maatumaan. Vahvuus, valda voimallisen ombi hellä heikkous, tunnon peiliin tuskallisen langee luonnon surkeus, niin kuin kurja kuvaus. Murhe, muodot murtavainen, menoansa muuttelee, hekumakin hehkuvainen turhuudella turmelee, ihmis-raukat rundelee. Surma kaikki sorteleepi, viipyy haudan vierellä, kuolon kitaan kokoileepi yhden toisen edellä kauhealla kädellä. Riutuvatpa rauniotkin, kivet muldaan murtuvat, katoavat kalliotkin, metsät kerran kaatuvat, jotka maassa maatuvat. -2-Katsos, kuinga, turvatoina, elon tie on tuskainen; vaan ei olla onnetoina, kuin on tundo tasainen, toivon valo vakainen. Tuskaisengin taivahalla toivon tähdet loistavat, kärsiväiset kaikkialla vaivat viimein voittavat, onnen mettä maistavat. Toivo tuopi lohdutuksen itse tuskan tulossa huojendaapi huokauksen vielä hätä-huudossa, ollen turva tunnossa. Varhain kaikki vanhenduupi, kuivaa massa kukkainen, niin kuin lehti lakastuupi, näändyy itse ihminen, vaeldava varjoinen. Mutta toivo muistuttaapi laupiutta Luojalla, Luoja meitä lohduttaapi aina armon avulla, elon toisen edulla. Aldis armon auringosta lohdutus on loistamaan. Viisas vielä vahingosta tottuu toivon tundemaan, Luojahansa luottamaan. Viisauden vaikuttaja, väkvyyden valdias, taivastengin taivuttaja, Ruhtinasten Ruhtinas, ombi isä armias. Onni, osa ihmisyyden, armon kautta annetaan, ilo, riemu iäisyyden alahalla aljetaan, toivossa jo tunnetaan. Eipä puku sielun pyhän, huku meildä haudassa, vaan, kuin itu jalon jyvän, menestyypi mullassa, tuleunduu taivaassa. Varokon siis vakaisesti itse kukin käändymään, riendäkön jo riemuisesti parannukseen pyhimbään, uskon uuteen elämään. Rakas, älä riukuttele vaivain yli vanhana; toivoon mieles totuttele, pidä tuska turhana, raju-ilma rauhana. -3-Ehkä olis' onnetoina aikas täällä angara, älä ole toivotoina; taivas ombi avara, riemu taivaan tavara. Pyydä pyhin kuljeskella, ehkä päiväs pimenee, anna kuolon kolkutella; viimein varjo valkenee, autuus etees aukenee. Kohden hautaa kulkemassa jälkeen toinen toisemme, levotoina loppumassa toivo ombi onnemme, usko turva, tukemme. Ulkomaan Sanomia. Grekalaisten kuningas Otto purjehti 30 päiv. edesmennetta tammikuuta kello 2. jälestä puolen päivän pääkaupunginsa Nauplian haminaan kolmella kymmenellä viidellä kauppa- ja kolmella sotalaivalla, ja vastaan otettiin ambumisella, ilohuudoilla, ja soittamisella. Kaupungin ympäristö oli täynnänsä ihmisiä, jotka myös moniissa satoissa aluksissa menivät kuningasta vastaan. Kuningaan sotaväki nousi maalle 3. päivänä helmekuuta ja asetettiin kasarmiin ja linnaan, joka on rakennettu mahdottoman suuriille ja korkiaille kallioille. Kuningas itse meni 6. päiv. helmekuuta maalle, jossa lukematoin kansan paljous, puettu kaunimmiilla vaatteillansa, tuli händä tervehtimään. Hänen seurassansa oli myös se kuuluisa, vanha ja kotoisa sodanpäämies Kolokotroni, Grekalaisessa vaatteen parressa, joka muutamia päiviä ennen oli tullut Naupliaan ja andanut itsiänsä kuningaan vallan alle. Koko Grekan valdakunnalla on nyt täydellinen rauha. Oporton kaupungista kuuluu niin huonoja sanomia, että, jos ne kaikki ovat todet, niin ei Dom Pedro nyt enää ole siellä, vaan Dom Miguel on voittanut kaupungin. Dom Pedron väellä sanotaan olevan niin suuri puutos kaikista tarpeista, ettei se kauvemmin voi pitää puoldansa. Postikartanolla Tours ( Tuur ) nimisessä kaupungissa Frankriikin maalla ihmetellään vaunua omasta laadustansa, joka liikutetaan tuulelda. Sillä on sangen <> korkia masti paattiseilillä, ja kuinikään tuuli rupeaa käymään niin sitä ohjataan mihin tahtoo. -4-Pohjan puolimaisen Amerikan vapaissa valdakunnissa on muutamia vuosia ollut seuroja, joiden tarkoitus on väkeväin juomain välttäminen. Nyt ovat nämät seurat jo niin paljo matkaan saattaneet, että viisi sataa tuhatta ihmistä ovat tehneet liiton, ettei koskaan maistaa väkeviä juomia, ja puolitoista millionia ovat poisheittäneet viinan maistamisen. Kuusi sataa laivaa seilaavat joka vuosi ulos haminoista ja ei ota mitään väkevää juomaa evääksensä, toista tuhatta viinan polttoa ovat jääneet laimin, yli neljä tuhatta viinan kauppiata ovat hyljänneet kauppansa ja enämmin kuin neljä tuhatta viisi sataa juomaria ovat tulleet paratuiksi juopumisen synnistä. Tarina. Kerran talonpoika kehoitti poikaansa kirjan lukemiseen ja sanoi: " ole ahkera, minä panen sinua kouluun, niin sinä pääset herraksi. " Poika vastasi: " ei, hyvä isä, enhän minä jaksa kandaa niin suurta vatsaa kuin herroilla on ". Ne, jotka vaativat tätä aviisia postin kautta, ilmoittakoot itsiänsä lähimmäisessä postikontorissa, jossa ne maksaavat 2 Ruplaa 87 1/2 kopekaa, ja ne, jotka itse tahtovat sitä hakea, antakoot tiedon Viipurin apteikiin ja maksakoot 2 Ruplaa 50 kopekaa, niin he tulevaisen kesäkuun loppuun asti voivat sen saada, alkain vuoden alusta. Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833.
|