Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Sanan Saattaja Viipurista 1833, nro 2
AGRICOLA


Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1833 * Seuraava

-1-

Sanan Saattaja Viipurista,

Lauvantaina 12. päivä Tammikuuta 1833.
N:o 2.
Huomena Ensim. Sunnunt. Loppiaisesta saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa Apulainen Relander; Suomalaisessa: Ojenus-huoneen Saarnaja Hougberg; Saksalaisessa: Cur. gerens Charenius.
Tämän Sanan Saattajan tarkoituksesta.
Moni lukia arvelee, epäilemätä, missä tarkoituksessa nyt Viipurin Saksalainen Viikko-Lehti Suomeksi ulosannetaan ja mitä hyvää se, Suomen kielisenä, mahtanee sisällänsä pitää - Suomeksi ulosannetaan se siinä toivossa, että se usiammilta luettaisi, koska kuitenkin, meidän maassamme, löytyy enämmin Suomenkielellisiä päitä, ja niiden seassa senlaisiakin, jotka ei ensinkään Saksaa oppisikaan, jos heitä Viikko-lehti tahtoisi opettaa.
Huokiammaksi on sentähden luultu, että Viikko-lehti itse oppii Suomeksi kirjoittamaan, koitteeksi jos hän usiammille kelpais.
Se kysymys: " minkä tähden tämä aviisi Suomeksi ulosannetaan, " taitaa siis senkautta pian olla vastattu.
Mutta se toinen: " mitä hyvää se mahtanee sisällänsä pitää " - siihen tarvitsisimme me kunnioitettavan lukian kärsivällisyyttä ja lempeyttä, ettei hän ylellisillä vaatimuksilla hätyyttelisi niin äsken syntynyttä olentoa, kuin tämä Sanan saattaja vielä on.
Muistakon Suomalaisiltä sanottavan: " ettei päivä paista, ennen kuin se nousee, " ja lisätkön itse siihen, omasta hyvästä sydämmestänsä, että: " päiväkin noustuansa, pohjaisessa maassa, on usiammiten sumulta ja pilveltä pimitetty. "
- Ensimäisen päivän lehdessä sanotaan näissä sanomissa: " toimitettavan oppineitten teeskelemisistä " ja myös " Viipurin kauppa-hinnoista. "
Vaan suuri osa maailmaa - jolle me olemme rohjenneet tarita sanomia Viipurista - ei taida paljo huolia, jos yhtä Viipuria löytyy maan <> päällä ja sitä vähemmin Viipurin kauppa-hinnoista.

-2-

Heitä palvelisimme me toisilla toimituksilla, jos mahdollinen olisi ja he näitä sanomia lukisivat eli edessänsä luettaisivat.
Samatin ajattelee moni: " mitä tarvitsee talonpoika sanomia oppineitten tiedoista ?
He ovat esimerkiksi laskeneet lu-un kuuhun olevan kolmesatakuus kymmentä tuhatta virstaa -
Se olis tarpeellinen tieto kyllä talonpojalle, jos matka sen kautta lyhenisi, että hän, tarvitsevalle maalle, saattaisi käydä sitä hopiaa hakemassa, jonka hän näkee hohtavan kuussa.
Vaan koska nyt matka on mahdotoin, niin on mainittu virstan luku aivan turha ja hedelmätöin tieto hänelle " -
Me tunnustamme, ettei se händä rikkaammaksi tee; vaan turhana ja hedelmätöinä me emme mitään pidä, joka voisi temmata sielun, järjettömyyden alaisesta tilasta, kuuta ja taivaan tähtiä yläisemmän Luojan töitä tutkimaan.
Mutta kuin me nyt niin rupeemme lentelemään, niin osottaa meille muutama meidän aviisimme " alku-sanat, " sanoden: " minkätähden välttää Sanoma-Seura tutkintoja uskon opin perustuksesta ja epätietoisia asioja Valtakuntain välillä, jos sillä on se hyvä aikomus, että vaikutta Luojan tuntemista hänen töistänsä. " Ennen kaikkia sentähden, että me pidämme uskon opin perustusta niin vahvana, ettei kenkään vahvempaa taida panna, kuin se pantu on.
Ja valtakuntain asiat, jotka epätietoiset ovat, eivät taida lukiaa enemmin, kuin meitä itsiämme, hyödyttää.
Paitsi niitä löytyy niin monta muuta asia, jotka mahtaisi olla tarpeelliset ja huvittavat yhteiselle kansalle.
Tässä maailmassa on niin monta päätä pystyssä - ja niiden seassa meidän omat luvalliset päämme - ajattelemassa ylös uusia parempia keinoja ja neuvoja.
Jos heistä aikaa myöden mitä otollista syntyy, niin me tahdomme sen pian Suomalaisille uskollisesti ilmoittaa.
Uusihin puutteessa toimitamme me vanhoja, säilytellen sillä neuvoin Sanan saattajaa hengissä, siihen asti kuin, jossakin maailman kulmassa, löydettäisi uusia ja parempia tietoja ja tapauksia.
Ne aineet, jotka Sanan saattajassa tulevat saamaan siansa, ovat kolmesta pää-laadusta.
Ensimältä ne, jota ruumiin ja sielun välttämättömäksi ylöspitämiseksi, tarpeiksi ja virvoitukseksi nähtäisi hyödylliseksi ja soveliaksi.
Toiseksi ne, jotka tarkoittavat ainoastansa tietoa ja valistusta, ehkä ei ne välttämättömiksi tarpeiksi kuuluisi, niinkuin esimerkiksi mainittu tieto, kuinka kaukana kuu on maasta j.n.e. p.
Kolmanneksi ne, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin puhdas ratto ja huvitus, niinkuin runot ja muut tarinoitsemiset lystin vuoksi -
Me havaitsemme nimittäin kaikkein ihmisten liikutettavan mainituista kolmesta syystä.

-3-

He ovat vaivain ja puutoksen alaiset, ja tarkoittavat sentähden vaivainsa huojennusta ja puuteinsa poistamista.
He ovat epätiedossa, eli tietämättömyydessä luonnon vaikutuksista ja maailmasta, johon he ovat elämään asetetut, ja tarkoittavat tietoa ja ymmärystä luomisesta.
He ovat monen huolen alaiset olennot, ja tarkoittavat sentähden usiasti rattoa ja huvittavilla edesottamisilla huojentaa itsiänsä.
Puutosten, taikka tietoin, taikka huvituksen tähden työtä tekevät kaikki ihmiset.
Tyytyväisyydessä elää se, joka ei yhtiä päin, ole täytynyt, yli luontonsa, enämmin pyrkiä, kuin toisannekaan. -
Koska nyt puutokset ja tarpeet meidän maassamme ovat moninaiset, niin ovat usiammat ihmiset täytyneet niistä yksipuolisesti huolta pitää.
Vaan ehkä sekin, köyhässä maassa on iso kysymys, mitä he söisit ja joisit ja heitänsä ravitsisit, niin osottaa kuitenkin jokapäiväinen kokemus, ettei luonnon harjoitusta taida ihmisessä katovuosikaan perätin tukauttaa.
He tahtoovat nimittäin joskus huoliansa huojentaa leikin teolla.
He tahtovat toisinaan jotakuta tietää toisiaalda, jos ei muuta, niin mitä naapurissa tehdään ja sanotaan.
Vaan siihen ei tyydy kaikki: se enämmin kokenut tahtoo korkiampia tietoja, se siviä-luontonen siivollisia huvituksia.
Hän halajaa luotujen luontoa syvemmältä tutkia ja ylentää sydämmensä luoduista Luojaan.
Hän tahtoo tietää miten hänen isäinsä maalla on kunakin aikana eletty ja kuinka kussakin maapaikassa nyt eletään.
Hän ravitsee sydämmensä kaikkella kauneella, kuin ihmiset ovat tehneet ja kokeneet.
- Että nyt mainitussa, kolmia laisessa, päällekatsannossa jotakin hyvää ja hyödytystä yhteisessä kansassa matkaansaattaa, se pitää oleman pää-maali ja päälle-tarkoitus tämän niin kutsutun Sanan Saattajan Viipurista.
Turusta 13 p. Joulu-Kuuta v. 1832.
Koko Pyhä Raamattu, eli Biblia Suomeksi on Keisarillisen Suomalaisen Biblia Seuran Kustannuksella, präntistä uudestansa ulostullut ja myydään ( Turussa ), mainitun Seuran Kirjan arkku-vartian, Koulun Opettajan Joh. Gust. Östmanin tykönä, joka asuu Bell-Lancasterin Koulu-kartanossa, Linnan kadun varella.
Sidottuna, nahka kansilla ja vaskisilla lukkoloilla, myydään kappale 8 Rublaan 25 kopeikkaan ja sitomatoina 4 Rub. 50 kop., kulkevassa Venäjän paperi-rahassa, eli Ruotsin rahassa, niin että 44 Skillingiä, velka-setelissä, maksetaan Rublasta.
Samassa paikassa myödään myös Uuden Testamentin Raamattuja nahka kansissa 1 Rub. ja 50 kop. paperissa kappale, eli 40 Skill. Ruotsin B:co raha.
Vuonna 1833 alkaavat Kihlakunnan talvi käräjät Viipurin Läänissä seuravaisina päivinä :
Rannan kihlakunnassa :
Koiviston pitäjän ja Rakin kappelin niin myös Seiskaaren, Lavansaaren ja Piensaaren käräjä 5 päiv. helmekuussa Kotterlahden kylässä.
Uudenkirkon pitäjän ja Kuolemajärven kappelin 5 päiv. maalis kuussa Peippolan kylässä.
Viipurin emäkirkon seurakunnan 10 päiv. huhtikuussa Viipurin kaapungissa.

-4-

Lappeen kihlakunnassa :
Valkealan pitäjän käräjä 15 päiv. helmekuussa Jokelan kylässä.
Luumäen pitäjän 1 päiv. maalis kuussa Haimilan kylässä.
Taipalsaaren ja Lemin pitäjin 5 päiv. maalis kuussa käräjä huoneessa.
Savitaipaleen pitäjän ja Suomenniemen kappelin 10 päiv. huhtikuussa käräjähuoneessa.
Lappeen pitäjän 6 päiv. toukokuussa Lappeenrannan kaupungissa.
Jääsken kihlakunnassa.
Joutsenon pitäjän käräjä 1 päiv. helmekuussa Savelan kartanossa.
Ruokolahden pitäjän ja Rautjärven kappelin 19 päiv. helmekuussa Rasilan maalla.
Jääsken pitäjän ja Kirvun kappelin 15 päiv. maalis kuussa käräjä huoneessa.
Andrein kirkon pitäjän 10 päiv. huhtikuussa Talikkalan maalla.
Kuuloitus.
Maan Kontorissa tapahtuu 25 p. tätä Tammi kuuta, julkinen entreprenad auktsion, jossa niille jotka huokiammasta hinnasta tahtovat ottaa päällensä taritaan rakennettavaksi uusia reimaria eli majakkoja ( Känningsbåkar ) hirsistä ja laudoista, Luupöön eli Klubbiston, Ranksaaren ( Rankö ) Leskkarin ( Leskerö ) ja Haapasaaren majakka-paikoille.
Sekä auktsionin edellä ja alla näytetään ritningit ja kustannus-arviot, jotka ovat Luupön majakasta 1004 Rub. 40 kop., Ranksaaren majakasta sama verta, Leskkarin 2968 ja Haapasaaren majakasta 3312 Rub. kulkevassa paperi rahassa.
Annettu Viipurin Maan-Kontorissa 3 p. Tammikuuta v. 1833.
AUGUST RAMSEY. M. Tjeder.
Ulosveto Viipurin elatus-aineitten Taksasta Tammi-Kuussa vuonna 1833.
1 naula ruisleipää, järjeistä jauhoista 6 kop., 1 naula vehnäistä kohtalaista 10 kop., 1 lesty-leipä, 1 naulan painava 14 kop., 1 Franskan leipää, 1/2 naulan painava 14 kop., 1 naula tuoresta Tscherkassian raavas-lihaa: 1:stä lajista 24, 2:sta lajista 20 ja 3:sta 18 kop., 1 naula tuoresta Suomen raavas-lihaa 1:sta lajista 18, 2:sta lajista 15 ja 3:sta lajista 12 kop., 1 naula suolasta Suomen raavas-lihaa 1:sta lajista 14, 2:sta lajista 12 ja 3:sta lajista 10 kop., 1 naula suolasta sian-liha 1 lajista 25 ja 2:sta lajista 22 kop., 1 naula tuoresta sian-liha 1:sta lajista 25 ja 2:sta 22 kop.
Viipurin Magistratista 2 päivä Tammi-kuuta v. 1833.
Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833.
Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.

Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1833 * Seuraava

Agricolaverkon vintti