Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 19 päivä Tammikuuta 1833.N:o 3. Huomena Tois. Sunnunt. Loppiaisesta saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa Ojenus-huoneen Saarnaja Hougberg; Suomalaisessa: Philos. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Saksalaisessa Cur. gerens Charenius. Suomalaisten entisistä asuntopaikoista. Ihmisen tultua täyteen ymmärrykseen ja peränajatukseen, halajaa hän ei ainoastansa nykyisiä seuroja ja heidän tapojansa tuntemaan, mutta myös niitä kansoja, jotka entisinä aikoina ovat eläneet maan päällä ja joista nyt olevaiset ihmiset saivat alkunsa ja olemuksensa, vaan erinomattain vetää halu miehen mieltä, omaa maatansa tuntemaan ja esi-isiänsä, joilta hän on saanut sekä kielen että mielen ja myös vanhat tapansa kalliiksi perinnöksi. Ei se ole siis outo, jos me olemme mielistyneet näissä lehdissä jotakuta kuulustella Suomalaisten vanhoista tavoista ja teoista ja aluksi tiedustella heidän entisiä asuntopaikkojansa. Missä siis meidän esivanhimmamme asuivat, mitä elämätä he pitivät, ennen kuin he saivat itsiänsä asettaneeksi suloiseen Suomen niemeen ? Se osa Aasiasta, jota kutsutaan ylä-Aasiaksi eli keski-Aasiaksi on piammalta kokonansa siliä ja aukia kangasmaa, jossa jyvän viljeleminen ei hyvästi menesty, mutta jossa sen suhteen ruohoa runsasti, kasvaa ja jonka asukkaat nyt, niinkuin ennenkin elävät paimennellen karjoja ja laumojansa ja niiden kanssa kulkevat näitä kankaita myöden. Ei tässä maassa siis löydy monta peltoa eikä huonetta, <> eikä kylää, eikä kaupunkia, sillä siellä asutaan majoissa joita muutellaan paikasta paikkaan, niin pian kuin ruoho raavailta loppuu. -2-Arvattava on, ettei tämä muuttaminen tapahtunut mielisuosiolla, vaan että hätä käski siihen, sillä ei mies mielellänsä pakene pois syntymäpaikastansa ja " paremp' omalla maalla juoda vettä tuohisesta, kuin on maalla vierahalla juoda tuopista olutta. " Suomalaisetkin kansat ovat samassa ylä-Aasiassa kauvan tämänkaltaista karjalaista elämätä viettäneet, ennen kuin he sieltä vähittäin muuttelivat Europan ja nykyisen Venäjän valtakunnan itäisille rajoille; mutta mikä pakko heitä liene ajanut näin pitkiä matkoja kulkemaan, sitä ei suinkan yksikän tiedä, ehkä luonnollisesti sekä kansan paljous, että kova talvi, kuin myös vihollisten päällekarkaus ovat syynä, minkätähden nytkin vielä tämänlaiset kansat muuttavat asuntosiansa yhdestä maan äärestä toiseen. Ne ihmiset nimittäin, jotka elättävät itsiänsä ainoastansa eläinten lihalla, tarvitsevat suuria karjoja; missä suuret karjat ovat, siinä tarvitaan paljo karjamaata. Jos nyt kansa lisääntyy, vaan karjamaat ei levene, eli jos kova talvi ja syvä lumi estävät eläimiä einettänsä lumen alta etsimästä, ( sille ei täällää heinää säilytellä pieleksissä eikä latoloissa, sen tähden että aina majoja muutellaan ), niin tulee nälän pakko, mutta " Surkea on surma silmin nähden, Kuolema käsin pitellen. " Näin muodoin pakottaa nälkä vieraille autioille maille, taikka jos niitä ei löydy, niin väkivallalla karataan toisten kansain päälle ja ryöstetään heiltä heidän omaisuudensa, sillä sellaiset ihmiset ovat tavallisesti hyvin urholliset ja rohkiat ja he eivät kauvan miiti ennen kuin he sota aseillansa tunkeiksevat naapurinsa ja vihollistensa päälle. Minä aikana Suomalaiset kansat muuttivat Aasiasta Europaan, siitä meillä ei ole mitäkän tietoa; arveltava on se ainoastansa, että tämä muutos tapahtui <> ennen, kuin Venäläisten esivanhimmat vaelsivat heidän nykyisiin asuntopaikkoinsa ja että Suomalaiset kansat jo ennen Kristuksen syntymää taisivat asua suuremmassa osassa nykyisestä Venäjän maasta, se on: että he joukoillansa peittivät tämän maan itäiset ja pohjaiset kulmat. -3-Moni meidän maamme asukkaista on nähnyt laivoja ja muita aluksia, jotka liikutetaan tulen höyryllä ja menevät niin vasta kuin myötäkin tuuleen, ja ei ainoastansa itse niin liiku, vaan ottaavat muitakin laivoja mukaansa ja vievät kovaakin tuulta vasten. Näitä aluksia on jo muutamia vuosia ollut meidängin valdakunnassamme. Mutta ei kukan ole vielä meidän maassamme nähnyt vaunuja, jotka hevoiseta juoksevst maan tiellä, ja kiireemmästi kuin hyvä hevoinen. Tainkaltaisia vaunuja on nyt aljettu tehdä Englandin maalla. Niiden eteen ei valjasteta mitään juhtaa, vaan ne ajetaan tulen höyryldä ja ohjataan niinkuin hevoinen. Senlaisella vaunulla tuli Engelsmanni Nathangel Ogle 4 päivänä edesmennyttä Joulukuuta Liverpoolin kaupungista Londonin pääkaupugiin, ja näyttää sitä nyt siellä joka päivä kaikille, jotka tahtovat sitä katsoa. Se on ulkopuolelda suuren kibitka vaunun muotoinen; värkit, jotka panevat pyöriä liikkeelle, ovat alla ja pannu, jossa tuli palaa, on takana. Vaikka tie oli syksyliasta kuoppainen ja huono, niin tämä vaunu kuitengin hyvällä poltto aineella juoksi ylä-ja alamäkiä 5 1/2 Ruotsin penikulmaa eli 55 venäjän virstaa tunnissa. Hyvä lahja. Gardin ryttmestari Aleksandrof on äsken lahjoittanut Suomen Akademialle Helsingforsissa kaksi kymmendä neljä tuhatta kirjaa kaikkinaisista opeista, jongan lahjan edestä Hänen Majestetinsä Keisari on händä kiittänyt armollisen kirjoituksen kautta. Lagmannin käräjät Viipurin läänissä alkaavat vuonna 1833. Käksalmessa 1 päiv. helmekuussa, Lappeenrannassa 19 päiv. huhtikuussa ja Viipurissa 24 päiv. syyskuussa. -4-Kymin kihlakunnassa : Säkjärven pitäjän käräjä 5 päiv. helmekuussa kirkonkylässä. Virolahden pitäjän 22 päiv. helmekuussa kirkonkylässä. Vehkalahden pitäjän ja Sippolan kappelin 12 päiv. maaliskuussa Haminan kaupungissa. Pyhtään ja Kymin pitäjin niin myös Hoglandin ja Tyttersaaren 16 päiv. huhtikuussa Stokforsin kartanossa. Äyräpään kihlakunnassa : Raudun pitäjän käräjä 29 päiv. tammikuussa Kaskolan kylässä. Valkjärven pitäjän 11 päiv. helmekuussa Äikään maalla. Vohlan pitäjän ja Heinjoen kappelin 25 päiv. helmekuussa Viholan kylässä. Kivennavan pitäjän 19 päiv. maaliskuussa Hovinmäen kartanossa. Käksalmen eteläisessä kihlakunnassa : Räisälän pitäjän ja Kaukolan kappelin niin myös Käksalmen maan seurakunnan käräjä 5 päiv. helmekuussa Käksalmen kaupungissa. Sakkolan pitäjän ja Metsäpirtin kappelin 5 päiv. maaliskuussa Hatakkalan kylässä. Pyhäjärven pitäjän 2 p. huhtikuussa Ivastensaaren maalla. Hiitolan pitäjän niin myös Ilmen ja Tiurolan kappelin 26 p. huhtikuussa, Asialan kylässä. Salmin kihlakunnassa : Salmin pitäjän käräjä 15 p. helmekuussa Karlenniemin maalla. Suojärven ja Korpiselän 4 p. maaliskuussa Nimismiehen kartanossa. Imbilahden ja Suistamon 14 p. maaliskuussa Imbilahden kirkon kylässä. Käksalmen keskimäisessä kihlakunnassa. Jakkimvaaran pitäjän käräjä 1 p. helmekuussa käräjähuoneessa. Parikkalan pitäjän 11 p. maaliskuussa Kirkkoherran kartanossa. Kurkijoen pitäjän 1 p. huhtikuussa Tervun kylässä. Sordavalan kihlakunnassa. Aguniemen pitäjän 18 p. helmekuussa käräjähuoneessa. Ruskealan pitäjän ja Leppälahden kappelin 5 päiv. maaliskuussa Ruisselän kylässä. Sordavalan kaupungin- ja maan seurakunnan 27 päiv. maaliskuussa Sordavalan kaupungissa. Ne, jotka vaativat tätä aviisia postin kautta, ilmoittakot itsiänsä lähimmäisessa postikontorissa, jossa he maksaavat 2 Ruplaa 87 1/2 kopekaa, ja ne jotka itse tahtovat sitä hakea, andakot tiedon Viipurin apteikiin ja maksakot 2 Ruplaa 50 kopekaa, niin he tulevaisen kesäkuun loppuun asti voivat sen saada, alkain vuoden alusta. Biblia Seura pitää juhlallisesti vuoteisen kokouksensa Magistratin salissa, tulevana perjantaina 25 p. tätä kuuta, kello 11 edellä p. p. Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|