Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 25. päivä Toukokuuta 1833.N:o 21. Huomena Heluntaina saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa: Theol. Doktori ja Rovasti Ottelin; Suomalaisessa: Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius. Toisena Helluntai päivänä saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa: Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Suomalaisessa: Ojennus-huoneen Saarnaja Hougberg; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius. Kaukasian tunturit. ( Jatkanto N:rosta 20. ) Näiden vuorten juurella liki Kaspian meren rantaa ja ei kaukana Baku nimisestä kaupungista löytyy monta luonnon ihmettä. Tässä on nimittäin monta lähdettä, joihin maan sisästä nousee maan-pihka eli nafta, joka täällä puun asemasta poltetaan ja myydään. - Täällä löytyvät myös tuhan näköset ympyräiset mäet. Joka mäen päällä on yksi lähdet suolaista, mutaista ja sakiaa vettä, joka nousten valuu alas, jättää mudan jälellensä ja tällä tavalla aina korottaa ja ylentää mäkeä. Ne kutsutaan sentähden: " nousevaiset eli kasvavaiset mäet ". - Mutta suurin luonnon ihmet näissä tiennoissa on se ikuinen valkia, joka täällä palaa maan sisässä yhdessä kuopassa joka on 20 syltä pitkä ja puolitoista syltä syvä. Tämä kuoppa, jonka pohja on suuremmaksi osaksi kivestä, ei syvene palamisen kautta ja sen reunalla kasvaa ruohoa. Joka paikassa, kaksi Venäjän virstaa tämän kuopan ympäristöllä, löytyy samankaltainen ikuinen valkia, joka palaa ilman sauvua ja hajua, <> sillä jos näissä paikoissa kaivetaan kuoppa maahan ja sitä sytytetään, niin se palaa siihen asti kuin mullalla peitetään. -2-Nämät matkustavat nyt Baku kaupungin tienoille, jossa ikuinen tuli palaa, kumartaksensa sitä, niinkuin ylenluonnollista olentoa. Moniaat näistä tulen palvelioista ovat myös asettaneet itsiänsä asumaan pieniin majoihin tämän tulen ympäristöllä ja siihen on myös rakenettu Temppeli, jonka Altarilla ikuinen valkia sytyttämätä leimaa. Altarin katto kannattaa neljä pilaria jotka ovat kellon-jalan asemasta; myös näiden pilarien nenistä nousee valkia. Jos täällä asuvaiset Persialaiset tahtovat keittää itsellensä ruokaa, niin kaivavat he pienen kuopan maahan, sytyttävät sen olella ja asettavat siihen kattilansa. Tämä tuli on heillä myös kynttilänä, sillä heidän mökissänsä pistävät he ainoastansa pillin maahan, voitavat sen nenän savella ja sytyttävät sen; se palaa sitten kuin kynttilä. Vielä löytyy näissä paikoissa outo ja ihmeteltävä asia. Lämpymän syksyisen päivän perästä loistavat vuoret Bakun ympäristöllä sinertäväisenä valkiana, pellot ja kankaat näkyvät olevan tulessa ja usiasti vierevät tuli-allot vuorista alas, niin että hevoiset ja muut eläimet siitä säikähtyvät, vaan tämä tuli ei sytytä yhtäkän ainetta, eikä siitä tunnu lämmintäkän, jos joku sen sisässä viipyy. Se maa jossa Bakun kaupungi, kuin myös nämät luonnon ihmeet löytyvät, kutsutaan Schirvan, oli ennen Persian valtaa, vaan tuli vuodena 1813 Venäjän alle. Se koskee yhdeltä kulmalta Kaspian mereen, joka on piammasti tuhatta Venäjän virstaa pitkä ja kolme sataa leviä. Tämä meri ei ole oikiastansa muu, kuin iso järvi, vaikka sen vesi on hyvin suolainen ja katkera. Ehkä siihen juoksee monta jokia ja suurta kymiä, niinkuin Volga, Ural, Terek, Kur j.n.e. niin sillä ei tiedetä olevan yhtäkän suuta, jonka kautta se työntäisi ulos sen suuren veden paljouden jonka se saapi näiden kymien kautta. Tämä Kaspian järvi on myös 300 jalkaa alempana mustaa merta ja sanotaan vuosittain alentuvan. Mihinkä sen vesi siis hävinee ? -3-Suuri tietäjä ja luonnon tutkia Newton Englannissa ratsasti kerran kankaalla, jossa hän tapasi paimen pojan. " Joutukaat Herra, huusi poika, muutoin teitä tapaa vesi-sade. " Newton katseli taivasta kohden, vaan ei taitanut käsittää pilven merkkiäkän, ja vaelsi sentähden eteenpäin hiljaan ajatuksissansa, ei mitään lukua pitäin vaaroituksesta. Mutta tunnin perästä kohtasi häntä sade, joka hänen yltä-yli valeli. Märkänä kääntyi hän takasin, ja tarjoin pojalle rahaa, kysyi hän: " Ilmoitas minulle, mistä sinä tiesit sateen niin kohta tulevan. " Poika pisti arvelemata rahan kukkaroonsa, vastaten: " Se on hyvin halpa asia, hyvä Herra; merkitkäät vaan sen, koska tuo musta pässi kääntää takapuolensa tuuleen päin, niin se varmaan tunnissa sataa. " " Eikö siinä muuta ole ", kysyi toinen. " Ei mitään ", vastasi poika. Koska minulla nyt ei ole aikaa odottaa, kunne pässi takapuolensa kääntää, niin heitän minä sinun pässineisi tuulta tiedustelemaan. Seka Sanomia. Odessasta 4:nestä päivästä Touko-kuuta. General-Adjutanti Graf Orlov, joka Hänen Majestetilta Keisarilta on lähetetty välimieheksi ja Venäjän valtakunnan asian-ajajaksi Sultanin luokse, läksi laivalla 2 päivänä tässä kuussa Odessan kaupungista Mustan meren yli, Konstantinopeliin, jonne hän myös 5:nä jo on joutunut. Konstantinopelista: Venäjän sota-laivistot ovat tulleet Konstantinopelin salmeen ja sotaväkeä on laivoista lykätty maalle Asian ranta-puolelle. Genrali Muraviev on tämän sotajoukon päämiehenä ja hänen alla seisoo myös osa Turkkilaisten sotaväkeä. Sultani itse oli 15:nä päiv. huhtikuussa Venäjän sotajoukkoa katselemassa. Häntä vastan-otettiin suurella kunnialla, ja hän tervehti sota-miehiä Venäjän kielellä. Kirjoitukset 17. päivästä samaa kuuta nimittävät Sultanin ja Ibrahim Paschan suostuneen täydelliseen rauhaan. - Oporton kaupungista kuuluu 22. p. Huhtikuusta, Don Pedron väen 9:nä samassa kuussa voittaneen tappeluksen Don Miguelin väkeä vastaan, kuin myös hänen asiansa melkein paranneen. Sanottiin heidän aikovan lähteä täältä pääkaupunkia Lissabonia kohden. -4-Se tulee kutsuttavaksi " Ilmariseksi ", jonka kuva myös asetetaan kokkaan. Tämä on määrätty kulettamaan lauta-Lodjija Pielisjoen suusta, Puhoksesta, kuin myös muista paikoista, Oriveden ja Saiman rannoilta, Joutsenoon. Lodjat sidotaan köysillä kiini Höyry-laivaan, joka sillä tavalla - kulkee, vetäin heitä perästänsä. Sillä tulee olemaan kolmen kymmenen hevoisen voima. Tämä on ensimmäinen yritös Suomen maassa näitä aluksia rakentamaan, josta me myös edespäin toivomme isän-maallemme hyödytystä. Seuravaiset Laivat ovat tänne sisälle juosneet : Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mistä paikasta. Millä Lastilla. Toukkokuuta 22. p. Wortlei. T. W. Garrington. Callundborg. Tyhjänä ( Ballastilla ) 23. p. Alice. J. Wardle. Stockholm. Maria Charlotta. A. Falk. Helsinge. Kalkkilla. Seuravaiset ovat täältä lähteneet : Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Millä Lastilla. Toukkokuuta. 13. p. Messager. C. Galopin. Cronstad. Tyhjänä ( Ball. ) 10. p. Hermes. J. Roxby. Hull. Lankkuilla. Fate. W. Leaford. Lynn. d:o. 23. p. Pleiades. W. Wood. Gloucester. d:o. 24. p. Wasilei Nicolai. G. Mahkonen. St. Petersburg. Tyhjänä ( Ballastilla ) Ne, jotka vaativat tätä aviisia postin kautta, ilmoittakoot itsiänsä lähimmäisessä postikontorissa, jossa he maksaavat 2 Ruplaa 87 1/2 kopekaa, ja ne, jotka itse tahtovat sitä hakea, antakoot tiedon Viipurin apteikiin ja maksakoot 2 Ruplaa 50 kopekaa, niin he tulevaisen kesäkuun loppuun asti voivat sen saada, alkain vuoden alusta. Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|