Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 1. päivä Kesäkuuta 1833.N:o 22. Huomena Pyh. Kolminaisuud. Sunnunt. saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa: Ojennushuoneen Saarnaja Hougberg; Suomalaisessa: Apulainen Relander; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius. Lääkitykseksi ja Paineiksi Kelpaavaisista kasvuista meidän maassamme. Niistä elatus-keinoista, jotka meidän maassamme tähän asti ovat laimiin jätetyt, on senkaltaisten maan kasvuin kerääminen, jotka rohdoiksi ja paineiksi kelpaavat. Sillä, ehkä Suomen maa tosin ei ole näillä aineilla niin avarasti siunattu, kuin eteläisemmät runsammilla lahjoilla onnistetut paikkakunnat, niin emme kuitenkan tarvitsisi vuosittain antaa suuria raha-summia ulko-maille lääkitseväisistä ruohoista ja paineista, niistä erinomaisesti, joita meilläkin runsaasti kasvaa ja joita meidän pitäsi ulkomaillekin kaupitseman. Suurta etua ei sentähden saata luvata tämän kaltaisien maan kasvuin kokoamisesta, meidän kansallemme, joka ei kernaasti etsi uusia elatus-keinoja, niin kauvan kuin hän suinkin vanhoista löytää varman voiton; mutta köyhempi maakunta, jonka täytyy kokea kaikkia, ottaisi epäilemätä hyväksensä tämänkin keinon, jos hän ainoastansa tuntisi mitkä kasvut ja hedelmät ne ovat meidän maassamme, jotka lääkitykseksi ostetaan ja paineiksi eli muiksi Fabrikin tarpeiksi ovat kelvolliset. - Tiedon ja ymmäryksen puutos, niiden kasvuin tarpellisuudesta ja omaisuuksista, joita me tallaamme jaloillamme, on siis syynä, että meidän maassamme tätä neuvoa ei ole kukan harjoittanut. Suomalaisissa Apteikissä ja Fabrikissa on tosin mainittuin ainetten menenki <> niin hidas ja vähäinen, ettei suuria keräilemisiä saata oman maan tarpeiksi tehdä, vaan niitä taitaisi myydä Pietarborissa ja ulkomaille, jos ne oikialla ajalla ja oikialla tavalla tulisivat kuivatuiksi. -2-Ne jotka Suomessa mainittuja yrttiä tarvitsevat, pitäävät huokiampana tuottaa niitä Saksan maalta, kuin opettaa maan miehiänsä heitä oikialla ajalla keräilemään. Sovelias olisi tämä työ lapsi-kansalle, joka ei vielä raskaammissa töissä käy, ja joutavassa leikin teossa aikansa viettää. Köyhän kansan pitäisi sentähden pyytämän tietoa vallas-väeltä ja ylösvalistuimmilta maakunnassa. Papit ja erinomaisesti Apteikarit taitaisivat olla heille avulliset neuvomaan mitkä maankasvut, nimeltä ja näöltä, ne ovat, jotka kelpaavat lääkityksiksi, kuinka ne kelpaavaiset pitää eroitettaman saman näköisistä kelpaamattomista, mikä osa kasvusta otettava on, sen juuriko, vain runko, lehti eli kukoistus, taikka hedelmä, millä vuoden ajalla mitäkin pitää kerättämän, kuinka niitä pitää kuivattaman, päiväpäisteessako, taikka varjossa ja suojassa. Eikä kukan, jolla nämät niin tarpeelliset tiedot ovat, mahda olla niin säälimätoin, niin rakastamatoin isän maatansa ja maan miehiänsä, ettei hän neuvoillansa auttaisi sitä, joka on työn ja elatuksen puuteessa, eli joka muutoin luvallisella tavalla tahtoo etujansa etsiskellä. - Niistä kasvuista, joita lääkityksiksi pitäisi kokoileman ovat erinomaittain: Raatet, ( menyanthes trifoliata, jota Apteikissa kutsutaan trifolium aquaticum ), Emintimän kukka eli varsan polvi ( Viola tricolor ), Mali, jota myös kutsutaan marunaksi ja koissoksi eli koi-ruohoksi ( artemisia absinthium ), Täty-ruoho ( veronica officinalis ), Suo- eli Neva-kanerva ( ledum palustre ), Aju-ruoho, muisto-ruoho, jota myös kutsutaan sydän riis-heinäksi ( thymus serpyllum ), Yskä-ruoho eli varsan kavio ( tussilago farfara ), Sian kärsä-heinä eli pellon vanhainen ( millefolium ), Katin-nauris eli -juusto ( malva rotundifolia ), Karhun kaali eli Hullu-ruoho ( hyoscyamus niger ), Karja-ruoho ( valeriana officinalis ), Lehmuksen eli niini-puun kukoistus ( flores tiliae europaeae ), Nummi- eli kangas-jäkälä, eli kangas-karvet, ( lichen islandicus ), <> koison- eli koin-puu ( solanum dulcamara ), Ruis-heinän juuret ( radices graminis l. tritici repentis ), Kangas-kumina, vannen ruoho ( pimpinella saxifraga ) Takiainen, ( arctium lappa l. radix bardanae ), Häkkivillapää eli maitiainen ( leontodon taraxacon ), Rätvänä eli lärvenä ( tormentilla erecta ), Härkylä eli s -3-Jolla on maa ja tila hallussa taitaisi myös rohto-yrttiä hyväksi eduksensa omissa tarhoissa kasvattaa, josta neuvosta, niin kuin myös paine-ruohoista ja kasvuista me kuka tiesi saamme tilan puhua toiste. Laulun voima. Italian maassa eli vuonna 1500 Kristuksen syntymän jälkeen julkinen laulaja taikka runoja Ariosto. Kuljetessa kerran synkiää korpea myöten kohtasi häntä kuluisa rosvo Pecchione, joukollansa. Niin pian kuin tämä sai tietää mikä mies reisuvainen oli, ratsasti hän Arioston luoksi, paljasti päänsä ja puhui: " Minä olen Filippo Pecchione ja vaadin teiltä anteeksi, ett en minä ole tervehtinyt niin jaloa miestä kuin Ariosto on. - Toisen kerran karkasivat rosvot hänen päällensä ja olisivat kukatiesi murhaneet hänen, jos ei yksi heistä olisi ilmoittanut toisille, että se oli Herra Ariosto jota he ahdistivat. Siinä paikassa lähestyi heidän päämiehensä hänen tykönsä ja julisti rohkiasti: ett' eivät he rohjenneet vahingoittaa niin kuuluisaa laulajaa ja että he pitivät velvollisuudenansa saattaa häntä kotiinsa. Tiellä palatessa kiittivät ja ylistivät he hänen laulujansa. Seka Sanomia. Kuuluisa Englannin sotasankari, Herttua Marlborough ihmetteli kerran yhden fankeuteen jouteneen Fransmannilaisen sotamiehen urhollista ja rohkiaa näköä. Jos teillä olisi ollut 5000 senkaltaista miestä kuin sinä olet, sanoi Herttua, niin me emme olisi niin kepiästi voittaneet tappeluksessa. Kyllä meillä on monta senkaltaista miestä, kuin minä olen, kohtasi sotamies, vaan ei yhtäkän teidänkaltaista. -4-Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mistä paikasta. Millä Lastilla. Toukokuuta 25. p. Enterprize. J. Ayton. Köpenhamn. Tyhjänä ( Ballastilla ) Argo. J. Armes. Lynn. 28. p. Ceres. G. A. Åström. Sibbo Socken. Kalkkilla. Johanna Christina. A. Sundström. Helsibge d:o. d:o. Johannes. J. F. Weurlander. Sibbo. d:o. Ajax. A. Storeij. London. Tyhjänä ( Ballastilla ) Fiedelitas. H. J. Miedbrodt. Stralsund. 30. p. Commerce. A. Korsholm. Dagerö. Petter. J. Karasti. St. Petersburg. Viljalla. Seuravaiset ovat täältä pois lähteneet : Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Millä Lastilla. Toukokuuta. 24. p. Eliza and Margared. W:m Reed. Gloucester. Lankkuilla. Myrtte. J. Shout. D:o Fortitude. W. Bourley. London. Hugh Wallace. W. Hogarth. Hull. Johannes. S. Hortanen. Köpenhamn. Lautoilla. 25. p. Tranby. W. B. Smith. London. Lankkuilla. Dewron. W. S. Cockburn. Hull. Henry. J. Hutchinsen. D:o. Venus. J. Montin. Brahestad. Suolalla. Perceval. J. Murhead. Hull. Lankkuilla. Fortitude. W. Mason. Lynn. British-queen. J. Miller. Hull. Henry. Edv. Robson. D:o Hope. J. Abbet. Lynn. Jane. J. Hillary. Hull. 27. p. Providencia. T. Dillwitz. Bordeaux. Lautoilla. 30. p. Thornton. R. Bourley. Hull. Lankkuilla. Providence. J. R. Reichenberg. D:o Ferdinand. J. Kosonen. St. Petersburg. Tervalla. Ne, jotka vaativat tätä aviisia postin kautta, ilmoittakoot itsiänsä lähimmäisessä postikontorissa, jossa he maksaavat 2 Ruplaa 87 1/2 kopekaa, ja ne, jotka itse tahtovat sitä hakea, antakoot tiedon Viipurin apteikiin ja maksakoot 2 Ruplaa 50 kopekaa, niin he sisälle olevaisen kesäkuun loppuun asti voivat sen saada, alkain vuoden alusta. Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|