Agricola: alkuper�isaineistoa: Sanan Saattaja Viipurista 1833, nro 40

Agricolaverkon vintti

Sanan Saattaja Viipurista 1833, nro 40

AGRICOLA

Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1833 * Seuraava

-1-

Sanan Saattaja Viipurista,

Lauvantaina 4. p�iv� Lokakuuta 1833.
N:o 40.
Huomena 18 Sunnunt. Kolminais. p�iv. saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa: Kirkkoherra Poppius; Suomalaisessa: Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius.
Suomalaisen kirkon vihkimisen puheen pit�� Theol. Doktori ja Rovasti Ottelin kello 9.
Viinasta.
Ruotsin valtakunnassa l�ytyy saman kaltaisia seuroja kuin Pohjaisessa Amerikassa, joista puhe oli t�m�n Lehd�n 14:s� N:sa ja joiden tarkoitus on v�kev�in juomain v�ltt�minen.
N�m�t Seurat ulosantaavat kirjoja viinan vahingollisuudesta.
N�ytiksi mit� he puhuuvat viinaa vastaan, suomennetaan t�ss�, yhdest� J�nk�pingin kohtuullisuuden seuran kustannuksella v. 1831 tryk�tyst� kirjasta *) seuraavat sanat :

-1a-

[ * Om br�nvinet och dess missbruk af Gust. Eriksson - -]

-1-

Viina on ruumista l�vitse tunkevan voimansa, mielt� kevent�v�n vaikutuksensa suhteen niin viettelev� nautinto-aine, ja ihminen on niin heikko, ett� jos sen kohtuullinen nautitseminen joskus mahtaisi olla viatoin eli l��kitykseksi tarpeellinen, niin tekisi ihminen kumminkin viisaammasti siin�, ett� h�n per�tin lakkaisi ryypp�ilem�st�.
Se on niin lihan heikkouden kanssa sotivaisille olennoille, kuin me ihmisen lapset olemme, aina parempi v�ltt�� kiusausta, kuin ett�, uskaltain <> itse p��llemme, menn� sit� vastaan syyt� ja pakota taistelemaan.

-2-

Ei yksik�n ihminen, kuka hyv�ns�, jolla on tervet ruumis, taida ta'ata, ettei tottuminen viinaa maistelemaan pid� h�nd� johdattaman sit� joskus runsaammasti nautitsemaan; ei yksik�n taida p��tt��, ettei tapaukset saattaisi jolloin kulloin vietell� h�nd� kohtuullisuutta ylitsek�ym��n, eik� yksik�n edelt�-k�sin varmaan tied�, ettei h�n juopuneella p��ll� taitaisi toimittaa tekoja, joista h�nen kunniansa ja ansaittu arvonsa ihmisten seassa k��ntyisi h�nelle h�v�istykseksi, joita h�n ei katumisen ��rett�m�ll� katkeruudella voisi poispyyhki� ja joiden kautta h�n p��llens� tuottaisi, sek� Jumalan ett� kansakunnan asetuksien, raskaamman vitsan ja rangaistuksen; sill� juopumuksen ajalla on mies mielt� vajaa, ja mit� h�n silloin tekee, tekee h�n mielet�in�, raavaaksi alennetun turmellun luontonsa manauksesta, ehk� h�nt� mielellisn� rangaistaan.
Mik� onnetoin, surkia olemus eik�s ole se, joka itsens� juopumuksen synnill� kadottaa ja kuinka taitaa h�n kutsuttaa vapaaksi ihmiseksi, Jumalan lapseksi ja kuvaksi, joka ilolla ja toivolla nostaa silm�ns� taivasta kohden, joka oman ehtonsa nojassa toimellisuudella itsellens� tiet� raivaa maailman ahdistuksien l�vitse, joka, sek� halulla ett� voimalla, sotii ruhtinan ja is�nmaan, lain ja uskon ja vapauden puolesta eli tarkoittaa yhteist� parasta ja oman kotonsa menestyst� ja siunausta !
- Ei! pahuuden vallalle myyty orja on h�n, joka ikeess� pidet��n kaikkia halvimmilta halulta, joka omaa vatsaansa ep�jumalanansa palvelee, joka ei mit��n maailmassa arvossa ja pyh�n� pid�, eik� mist��n muusta iloitse, kuin ainoastansa siit� p�ihdytt�v�st� aineesta, joka leilist� vuotaa.
Hermotoina ajetaan h�n p�iv�ins� my�t�isilt� ja vastaisilta tuulilta niinkuin ruoko sinne ja t�nne; ei h�n voi el�m�ss�ns� mitik��n oikeen toimittaa, kilvoitella ja voittaa, vaan viett�� p�iv�ns� laiskassa huolimattomuudessa kaikista kuin ihmisilt� kalliina, kunnian arvoisina ja pyhin� pidet��n.
H�n laimiin ly� virkansa toimitukset, h�vitt�� huoneensa, menett�� henkens�, pett�� maansa, unohtain yhteiset velvollisuudensa, ehk� h�n, alaisemmankin kutsumisensa olisi voinut t�ytt�� ja kunnioittaa, ja koska h�n niin joka p�iv�, uhraten oman lihansa alttarilla, on itsens� myrkytt�nyt, j�tt�� h�n aikaseen t�m�n maailman, ehtim�t� tulla tuntemaan oikiaa, urhollista terveytt� ja selki��, puhdasta, toivolla t�ytetty� iloa el�m�ss�, niinkuin <> itsens� murhaja, ja heitt�� perinn�ksi tapaturmaisuudelle, kurjuudelle ja ihmisten s��liv�lle laupiudelle onnettoman leskens� ja viel� onnettomammat siki�ns�, joiden tarpeista h�nen olisi tullut huolta pit�� viel� kuolemansakin j�lest�.

-3-

( Jatkanto toiste. )
Seka Sanomia.
H�nen Majestetinsa Keisari l�ksi 19:n� Syyskuussa Mynchengr�tsist�, kulki Schlesian l�pitse Puolan maahan ja tuli Kalisch nimiseen raja-kaupungiin, jossa Warschaun Ruhtinas Paskewitch-Eriwanski H�nt� oli vastaanottamassa.
Pitkin kaiken tiet� kokountui rahvas t�t� korkiata matkustavaista katselemaan.
Huoneet tien varrella olivat kukkaisilla kaunistetut ja kaupungit, joissa y�ll� kulettiin, kirkasti yl�svalaistut.
Kalischin kaupungissa H�nen Majestetinsa l�ksi Modlinin linnaan ja katseli t�m�n suuria uusia rakennuksia ynn� sit� siell� olevaa sotav�ke� 44,000 luvulta.
Warschauin kaupunkiin H�nen Majestetinsa ei suostunut l�hte�, ehk� sen asukkaat sit� n�yrimm�sti olivat pyyt�neet, vaan katseltua ainoastansa linnan rakennusta t�m�n kaupungin vierell�, matkusti h�n Kownon kautta Pietariin p�in ja joutui 28. p�iv�n� Sarskoje Selon, jossa H�nen Korkia puolisonsa silloin piti asuntoansa.
Tobolskista, Sibirian maalta toimitetaan seuravainen merkillinen luonnon tapaus: 16:na p�iv�n� hein�-kuussa n�kyiv�t Nachraschinskin kyl�ss� kello kolmen ja nelj�n v�lill� j�lest� puolenp�iv�n paksut Ukkoisen pilvet, jotka kovalta myrsky tuulelta ajetut l�nnest� p�in satoivat vett� ja my�s rakeita hanhen munan kokoudelta ynn� pieni� nelisnurkkasia kivi�.
N�m�t s�rkiv�t ikkunat kyl�ss�, kuin my�s vahingoittivat viljan pelloilla ja hein�kasvun niityill�, mutta ihmisille ja raavaille ei siit� ole mit�n vahingota tapahtunut.
T�m� kyl� on Tobolskista 30. penikulmaa.
- Uudessa Hollandissa on Sam nimisell� miehell� havaittu olevan erinomainen tarkka haisto.
Paramatan paikkakunnassa eli varakas mies Fisher nimeld� ja h�visi akki��n.
Yksi h�nen palvelioistansa otti taluen halduunsa ja hallitsi sit� niinkuin omaansa; jos kuka kysyi mihin is�nd� on joutunut vastasi h�n, ett� h�n on mahtanut menn� reisuun ja taitaa tulla kohta takaisin.
Koska Fisheri� ei kuulunut <> kolmeen kuukauteen, rupesivat h�nen naapurinsa varomaan jotakuta pahaa.

-4-

T�m� sanoma tuli Sidneyn kaupungiin ja sield� l�hetettiin polisi miehi�, joissa my�s oli Sam, t�t� asia [!] kuulustelemaan.
N�m�t miehet k�veliv�t ymb�ri ja Sam n�ki mustan pilkan maassa, jonga h�n otti k�siins�, haisteli ja sanoi: " t�ss� on valkean ihmisen verta. "
Siite juoksi h�n likeell� olevaisen lammin tyk�, jossa h�n n�ki punertavaa vaahtia.
T�t� otti h�n k�siins�, haisteli ja maisteli sit�, ja sanoi, ett� se tundui ihmisen rasvalle.
Senj�lken k�veli h�n muutamissa ymb�rist�n paikoissa, nuuskien maata niinkuin koira, ja tuli pieneen mets��n.
Siell� pisteli h�n vitsaa maahan ja nosti sit� nen�llens� ja haisteli monin kerroin, ja sanoi vihdoin, ett� siihen on haudattu ihmist�.
Koska maata kaivettiin pois l�ydettiin sen h�vinneen Fisherin ruumis, jolda p��n luu oli rikottu.
Se palvelia, joka taloa hallitsi, otettiin siin� paikassa kiini ja viettiin vangeuteen.
Tuomion edess� tunnusti h�n tappanensa Fisherin samalla paikalla, jossa Sam l�ysi veri pilkan; sitte on h�n vienyt ruumista lammiin, mutta pel�ten, ett� se sield� tulisi n�kyv�n otti h�n ruumin pois lammista ja hautasi metsikk��n.
Lokakuuta. Seuravaiset Laivat ovat t�nne sis�lle juosneet :
Min� p�iv�n�. Laivain nimi. Skepparit. Mist� paikasta. Mill� Lastilla.
1. p. Gregorius. D. Morin. St. Petersburg. Viljalla.
2. p. Mariana. A. Mury. Fredricshamn. Lautoilla.
3. p. Cumberland. W. Sanderson. Hull. Tyhj�n� Ball.
Alerte. J. Cutbertson. Gloucester.
Tertins. J. Campion. Hull.
V�nskapen. J. W. Snellman. Gloucester. Suolalla.
Sophia. E. Hortanain. Aland. Tyhj�n� Ball.
Ihanos. J.Rickonen. D:o
4. p. Carl Johan. G. Fagerstr�m. Borg�.
Lokakuuta. Seuraavaiset ovat t��lt� pois l�hteneet :
Min� p�iv�n�. Laivain nimi. Skepparit. Mihink� paikkaan. Mill� Lastilla.
2. p. Mariana. A. Mury. Fredricshamn, Tyhj�n� Ball.
Suomalaista vara-kirkkoa ja muuta kirkon tavaraa ei myyd� t�ss� kaupungissa, ennekuin siit� uudestaan kuuloitetaan.
Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tyk�n� vuonna 1833.
Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.

Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1833 * Seuraava

Agricolaverkon vintti