Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 12. päivä Lokakuuta 1833.N:o 41. Huomena Nelj. Rukouspäiv. saarnavat: Suomalaisessa seurakunnassa: aamu-saarnan Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; puolip. saarnan v. Kirkkoherra Poppius; Ruotsalaisessa: puolip. saarnan Ojennus-Huoneen Saarnaja Hougberg; ehto-saarnan Dokt. Wirenius; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius. Viinasta. ( Jatkanto N:rosta 40. ) Ja se juopunut, mitä inhimmillisyyden merkki elää hänen nuriassa haamussansa ? Hän on alaiselle raavaalliselle himollensa myynyt Jumalalta lahjoitetun paremman luontonsa, sen kaikkein korkeimman ihanan kuvan, ja mennä tollakoitsee, halvempi kuin se eläin joka ropakossa rypee, torille näyttämään hävyttömyyttänsä ja raadollisuuttansa nauroksi kansalle. Mitkä hedelmät viinalla kostuteltu juoppouden vesa kantaa, se on jokaiselta nähty ja havaittu. Halvauksen, heikko-päisyyden, lankevan-taudin, turvotus-taudin, kelta-taudin, hinkku-taudin ja kaikenlaiset muut näivettäväiset kohtaukset tuottaa juomari keski-ikäisyydensä päivinä päällensä, ja Luojan tarkoitukset ihmisen kanssa tyhjäksi tehdään perätin itsensä murhajalta. Eikä sekän ryyppäileminen ( syömisen edellä ), jota tavallisesti kohtuulliseksi kutsutaan, ole millään muotoa niin viatoin, ettei se vahinkoa myötänsä tuo, ehkä ei rangaistus niin pian ja niin silmä näkyvissä seuraa sitä luonnon lain rikkomista. Jo sekin, että ihminen sen tavan kautta lisää itsellensä välttämättömän tarpeen, jota paitsi hän voi olla, on vapaalle olennolle häpiä ja arvoa halventava; jo sekin, että nälkä sillä neuvolla <> ensin pitää suurennettaman, että sitte ruoka runsaamasti kelpaisi, on vasten luontoa ja terveyttä. -2-sen kautta on ihmisen ruumis itse tullut sen luontoiseksi muutetuksi, s. o. myrkytetyksi, ja se niin muodoin muutettu luonto on sen kautta ihan toisen kaltainen, jonka päälle kaikki ja erinomaittain tämä välikappale itse, juuri toisella tavalla vaikuttaa, kein se tekisi, jos sama luonto olisi puhtaassa, turmelemattomassa tilassansa. Koska jälellä mainittu turmelematoin luonto sietää aivan vähän, sietää sitä vastaan edellä mainittu, joka siihen on itsensä totuttanut kymmenen kertaa enämmin. Koska jälellinen siitä tuntee vastuksen, luulee sitä vastaan edellinen siitä saavansa totisen - ehkä kiirusti ohitse menevän - edun. Tästä tulee se epä-luulo, että viina olisi niin tarpeellinen, niin lämmittävä, niin vatsaa vahvistava ja Jumala tiesi mitä kaikki! että sen nautitsemiseen ennen pitäisi kehoitettaman, knin [ p.o. kuin] siitä pois kiellettämän, ja että meidän maamme niin välttämättömästi vaatii päihdyttäviä juomia, ikään kuin ne luonnolta olisivat ainoastansa pohjan maita varten valmistetut; ja jos senkin kaiken hyvän viina hetkeksi mahtaisi vaikuttaa, niin tekisi se sen lääkityksenä, yhdelle jo ennen viinan kautta myrkytetylle, sairaalle ruumille. Terveelle, puhtaalle, turmelemattomalle sitä vastaan on viina aina myrkky, eikä voi mainittua lyhykäistä hyvää vaikuttaa, vaan osottaa - vähimmässäkin mitassa otettu - veren kuohumisen, pään pakotoksen, raskauden ja pyöryttämisen kautta myrkyllisen luontonsa. Ihminen taitaa totuttaa luontoansa kärsimään myös väkevämpiä myrkkyjä, niin kuin opiumia, kamphertia, aeteriä ja yksin arsenikiä; ja jos ne jossa kussa tilassa silmä-räpäykseksi mahtaisit hyvää vaikuttaa, niin ei mahda kumminkaan kenkään kieltää, että ne pitkän päälle turmelevat ruumiin. Samalla tavalla on viinan kanssa, jonka niin kutsuttava kohtuullinenkin nautitseminen vähitellen tosin, <> vaan varmaan, järkäyttää terveyden, lyhentää ijän *), tekee että ihminen ennen aikojansa näivettyy ja vanhenee, kadottaa miehuuden voiman, huonontaa aivon ja ruumiin hermut, tylsyttää muistin, ymmäryksen ja tahdon voiman, tekee ruumiin tautiseksi, nopiaksi potemaan, antaa verelle vasta-luonnollisen liikennön ja ajaa sitä sekä raskautettua päätä kohden, sekä hellempiin sisällisiin ruumiin osiin, ja vaikuttaa niin muodoin lukemattomia raskaampia tauteja, sammuttaa ruumiin luonnollisen lämmyyden, niin että ihminen tulee viluiseksi, josta vilustansa hän tahtoo päästä viinalla, jota hän sentähden runsaammiten ottaa, ja saattaa itsellensä vielä suuremman horkan, turmelee vatsansa ja vatsaansa voiman ruokaa sulattamaan ja perustaa niinmuodoin lukemattomat vaivat, vesi-kohtaukset, veri-sylkemykset, maksan ummet, ähyn, luu-valon, ja paitsi sitä tekee, ettei ruoka kelpaa, jonka tähden taas yksi ylön luonnollinen nälkä pitää ruoka-ryypyillä matkaan saatettaman, josta paljo syödään ja vähän oikeen sulatetaan. -3a--3-Sanalla sanottu, koettelemus on osottanut ja täydeksi todeksi otettaa taitaa, että suurempi osa kaikista sekä ruumillisista, että hengellisistä horjahduksista laadullisesta elämästä, ne usiammat sekä sairaudet, että rikokset tulevat viinan nautitsemisen taidottomasta tavasta. Seka Sanomia. Se rasitus, joka pian aina kohdannut meidän maamme pohja puolta, on nyt myös tapahtunut Venäjän etelä-puolelle Mustan meren rannoilla, vaikka toisesta syystä. Pitkällinen pouta on polttanut viljan ja turmellut jyvä-terän aivan tyhjäksi, niin että tässä maassa, jossa ei ikänään puutosta ole peljätty eikä havaittu, jyvän hinta on nousnut tavattomasti, ja josta ennen paljon ulkomaille vietiin, sinne täyty nyt hankia muualta. Auttaksensa tätä asia on Hänen Majestetinsa Keisari vapahtanut jyvä sisään tulon ulkomailta koko Venäjän maassa. -4-5:nä päivänä samaa kuuta Don Miguelin väki pyysi väkirynnäköllä tätä kaupungia voittaa, vaan täytyi sitä silloin heittää sillän ja vetäintyä takasin. Aina 12. päivään asti samaa kuuta ei siellä sitten mitän merkillistä ole tapahtunut. Lissabonin asukkailla oli juoma-vedestä puutos ja ahdistus, sillä ne kanavat, joita myöden vesi kaupungiin juohatetaan, olivat otetut Don Miguelin väeltä. Lokakuuta. Seuravaiset Laivat ovat tänne sisälle juosneet : Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mistä paikasta. Millä Lastilla. 4. p. Christian. H. P. Thorsod. Köpenhamn. Tyhjänä Ball. 7. p. Öresund. C. Franzen. D:o. Suolalla. 8. p. Johannes. S. Hortanain. Stockholm. Suolalla, Silliä 10. p. Maja Lisa. A. Lindholm. Pargas. Kalkilla. Margharetha. S. Kosonen. St. Petersburg. Viljalla. Lokakuuta. Seuravaiset ovat täältä pois lähteneet : Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Millä Lastilla. 4. p. Carl Johan. G. Fagerström. Borgå. Tyhjänä Ball. Jolla on Potaskaa taikka koivun tuhkaa myytävänä, kaupitkoon sitä C. Rothen luona, joka sitä ostaa. Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|