Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 26. päivä Lokakuuta 1833.N:o 43. Huomena 21 Sunnunt, Kolminais. päiv. saarnavat: Suomalaisessa seurakunnassa: Apulainen Relander; Ruotsalaisessa: Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius. Kerju-Poika. Lapsen kasvatus on lahja, paras, kallihin perintö. Miehen toimi, naisen toivo lähenivät liiton kautta väärin sala-vuoteutta. Isän himo, äidin halu ovat siittäneet sikiän, josta kasvoi kerju-poika. Poika raukka raadollinen, joka imi irstaisuutta kerju keppinsä nojalla, isosi jo ilkeyttä, kodotoina kulkeissansa takin risat roikkuvaiset taistelivat talvellakin pussin kanssa kanda-päillä. Ilman isän opetusta, holhousta äidin hyvän, kurja, vailla kasvatusta, lapsi paisui pahuudessa, näpisteli näljän tähden. Koska konnan kerjäläisen, kulkevaisen kurjuudessa oli varsi vahvistunut, petti siellä, tuolla, täällä aina kauppa-kumppaninsa, valhetteli viekkahasti, varasteli, vannoi väärin, teki viimein murha-töitä. Mutta kaikki muuttelevat menoansa maailmassa; tämä juoni loppui täällä. -2-Vahingoittaja vihainen kitkuttelee kahleitansa vangin mustassa majassa, jossa muurit myrkkyllisen sumun sulkevat sisälle, rauta-ristit ikkunoissa kaukaakin jo kamoittavat. Isä! ilman rakkautta, ilman huolda hartautta, arvossasi alembana luonnon luondo-kappaleita, jotka, ehkä järjetöinä, suojelevat sisäänsä, Äiti! hellä hekumalle porton väärillä poluilla, - katso kahleissa petoa, jok' on sinun sikiäsi, katsos händä kaakin-puussa, kirveen alla kontillansa. Seka Sanomia. Kuningas Hispaniassa Ferdinand 7:mäs on 29. päivänä viimeisessä Syyskuussa kuollut ja hänen puolisonsa Valtakunnan valdikan vastaan-ottanut. - Vimeisinä [!] päivinä Elokuuta on hirmuinen tuli palo Turkin pääkaupungissa Konstaninopelissa pannut tuhkaan suuren osan kaupungista. Tätä tuli-paloa varotaan varsin vasten sytytetyn, ja yksi ihminen, joka tavattiin sellaisilla keinoilla varustetun, viskattiin samassa tuleen. - Toisinaan nähdään merellä ihmeellinen asia. Vesi nousee nimittäin pystöön niin kuin iso patsas, joka pyörii ja viertäiksee ja tämän kautta vetää sisähänsä, kaikki aineet jotka häntä lähestyvät. Tämän kaltainen pyörivä vesi-patsas kutsutaan vesi-huosuksi ja purjehtivaiset meri-miehet, jotka tulevat sen tienoille, ja pelkäävät joutuvansa sen sisään, ampuvat tavallisesti tykkilöillä, pyytäen tällä tavalla sekä päästä etemmäksi että myös hajottaa vesi-housua [!]. Hajotessa nousee siitä usiammin hirmuinen alto ja vähittäin tasauntuu jälleen meri. - Kotka näkyy voittavan kaikki muut linnut lennollansa. Hänen sanotaan lentävän minutissa 5626 jalkaa, eli tunnissa enempi kuin sata Venäjän virstaa. Moniaat muut suuret linnut voivat lentää toista tuhatta virstaa vuorokaudessa. Jahdissa, jonka Kuningas Henrik 2 Frankriikissa piti, karkasi yksi haukoista, joka oli opetettu toisia lintuja pyytämään ja saatiin 24. tuntia sen perästä kiini Maltan saaressa. Hän oli tällä ajalla siis lentänyt piammasti 1400 Venäjän virstaa. -3-Kerran jutteli muutama reisuvainen Europasta, Afrikalaisen ruhtinaan kanssa, miten hänen maassansa elättiin. " Siellä, sanoi hän, vetävät hevoiset ihmisiä pienissä huoneissa ( se on vaunuissa ) jotka juoksevat pyörien päällä; siellä kuljetaan myös suurissa suojissa, ( se on laivoissa ) merta myöden j. n. e. Kaikki nämät asiat piti ruhtinas mahdollisena, mutta vihdoin nimitti reisuvainen, että hänen maassansa yhteen aikaan joka vuosi, koska ilma on hyvin karkia ja kylmä, pilvistä lankee alas niinkuin hienoja höyheniä *) ( se on lumi hiukkoja ), jotka valkialla ja pehmiällä peitteellänsä peittävät koko maan. *) Toisen piti tällä tavalla kuvaella puheensa, sentähden että Afrikalaisen kielessä ei ollut nimeä lumelle eikä jäälle. Samana aikana, julisti hän, käypi veden pinta kovaan kuoreen ( se on jäähän ), niin että se kannattaa ihmisiä ja eläimiä. " Tähän asti minä luulin sinun totta puhuvan kiljui närkästi Afrikalainen, mutta nyt minä näen että sinä olet suuri valehtelia ja petturi. " - Usiassa maan-paikassa on se tapa, että pojat kirkko-teillä valitsevat itsellensä morsiamen ja toisinaan joutuvat tällä tavalla kaksi ihmistä yhteen, jotka ennen sitä ei aatelleetkan toinen toisensa päälle, sillä talonpoikaisissa usiammiten: " Tarvis miestä naimaan vaatii " Paikoin kihloittavat he myös itsiänsä kirkolle päästyä. Näin tuli kerran nuori mies Papin tykö ja vaati, että häntä pitäisi kihlattaman tytön kanssa jota hän pyysi morsiameksensa. " Tuo morsiamesi tänne, " sanoi Pappi. Vähän ajan perästä tuli nuorukainen ja sanoi: " Jo minä suostuin toiseen. " " Mitästä entinen morsiames siihen virkkaa, " kysyi Pappi. " Jo sekin sillä välillä sai toisen " vastasi hän. Kihlaminen jäi siis sillään. Ei kauvan sen perästä tuli sama mies kolmannen kerran Papin tykö ja sanoi: " Jo nyt sai vielä komiamman. " Näin löysi miekkonen yhtenä sunnuntaina kolme morsianta ja moni elämässässänsä ei tahdo mielistyä yhteenkän. Lokakuuta. Seuravaiset Laivat ovat tänne sisälle juosneet : Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mistä paikasta. Millä Lastilla. 19. p. Enterprize. J. Aylon. Hull. Tyhjänä Ball. 20. p. Hoppet. A. Leander. Gottland. Kalkkilla. 21. p. Alexander J. Lepponen. St. Petersburg. Viljalla. 22. p. St. Catharina. W. Severoff. D:o. 23. p. Gregorius. T. Pucki. D:o. Kipsillä. 24. p. Maria Anna. C. Havighorst. D:o. Tyhjänä Ball. -4-Cane Grove. J. Estell. D:o Columbus. W. Neshett. D:o Chloris. E. Unonius. Cadix. Helena Sophie. H. Wichman. Liverpool. Helena. C. Kuckonen. St. Petersburg. Viljalla. Lokakuuta. Seuravaiset ovat täältä pois lähteneet : Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Millä Lastilla. 18. p. Nancy. G. Winck. Hull. Lankkuilla, Battens 19. p. Mervin. M. Kenney. Boston. 24. p. Venus. H. Simmons. Jarmouth. Torstaina seitsemändenä päiv. ensin tulevaisessa marraskuussa kello 5. jälestä puolen päivän pidetään Ojennus-huoneen ja Uudenkartanon lasten kasvattamisen-huoneen Direktsonissa Pantsarlahdessa julkinen auktsoni jossa ostetaan Ojennus-huoneen tarpeeksi 150 syltä koivusia halkoja ja 75. syltä mäntysiä ja knusisia [ p.o. kuusisia? ] rangapuita, niin myös tiili ruukin tarpeeksi 100. syltä rangapuita. Ostetaan myös Uudenkartanon tarpeeksi 150. syltä koivusia ja 100. syltä mäntysiä ja kuusisia halkoja. Jos kuka ottaa tuodaksensa pienembiä summia nimitettyjä puita, niin sitä myös annetaan myöten. Halullisilla huutajilla pitää auktsonissa oleman takaus. Viipurissa 10. p. lokakuuta 1833. Direktsonin puolesta. Adolf Krogius. Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|