Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 14 päivänä Maalis-kuuta 1841.N:o 11. Huomena, 1:senä Rukous-päivänä saarnaavat: Suomalaisessa seurakunnassa Aamu-saarnan Yli-opettajan siainen Ekman; Puolip. saarnan Arkidiakonus Hougberg; Ruotsalaisessa seurakunnassa Puolipäivä-saarnan Kirkkoherra Norring; Ehto-saarnan Ojennus-huoneen Saarnaaja Ignatius; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Stolpe. Huomisen päivän Tekstit ovat: Aamu-saarnassa: 1. Korint. 1:10. Minä neuvon teitä rakkaat veljet! meidän Herran Jesuksen Christuksen nimen kautta, että te kaikki yhdenkaltaisen puheen pitäisittä ja ettei teidän seassanne eriseuroja olisi, vaan olkaat sovitetut yhdessä mielessä ja yhdessä neuvossa. Puolipäivä-saarnassa: Hebreal. 13:9. Älkäät antako teitänne vietellä moninaisilla ja muukalaisilla opetuksilla; sillä se on hyvä että sydän vahvistuu Armolla ja ei ruuilla, joista ei ne mitään hyötyneet, jotka niissä vaelsit. Ehto-saarnassa: 2 Mos. k. 33:13. Jos minä olen armon löytänyt sinun edessäs, niin osota nyt minulle sinun ties, että minä sinun tuntisin ja ( vastakin ) löytäisin armon sinun edessäs: Ja katso että tämä väki on sinun kansas. ( Muualta saatu ) Mies ja Vaimo. Vertaus. ( Suomennettu ) Koska ihmiskunnan esi-isä ja kaikkein elävien äiti olivat ihanaisesta Paradiisistä Edenissä luopuneet, surit he monta päivää, ja puhuit keskenänsä: miksipä nyt muuttunee meidän vaelluksemme maan päällä, ja kuka on meitä <> sen laaksoissa johdattava? -2-Mutta Adam sanoi Cherubimille: Ah! nyt ei taivaan asukkaat enää ole vaeltavat meidän kanssamme, sillä pyhyys on meistä kadonnut, että me olemme syntiä tehneet. Rukoile siis sinä maailmain Luojaa meidän edestämme, että hän lähettäisi jonkun Engeleistänsä, palvelijoistansa, jotka taivaan tähtejä piirissänsä pidättävät, meitä oikialle tielle saattamaan. Nyt Cherubim vastasi vakaasti: ihmisellä on omassa rinnassansa johtotähti, joka voipi hänen, ehkä erehtyneen, korottaa kaikkein niitten tähtein ja aurinkoin yli, jotka taivaalla juoksuansa jouduttavat. Kulje sen johteella! Vaan Adam rukoili taas sanoen: Ah! anna siis sinä, Jehovan palvelia, meille yhden kuvan, jota me taitaisimme nähdä ja seurata, ettemme vasta uudesta erehtyisi. Sillä sitten kuin kerran pyhyyden tieltä horjahduimme, himmentyy pikimmältä silmämme totuuden valoa näkemästä, ja kuuroittuu heti korvamme sisällisen äänen huutoa kuulemasta. Sentähden osota sinä meille esi-kuva, johon meidän vaelluksemme pitää vertautuman. Cherabim vastasi: koska Ijankaikkinen loi sinun, tomun maasta, ja puhalsi sinun sieramiisi elävän hengen, ja sinä niin tulit eläväksi sieluksi, silloin nostit sinä miehullista päätäsi taivaaseen, ja ensimmäisen silmäyksistäsi tähdit sinä aurinkoa päin. Olkoon siis aurinko sinun vaelluksesi kuva! Iloloistavalla kasvolla alkaa hän korkiaa juoksuansa taivaan radalla. Ei hän harhaile oikiallen eli vasemmallen; missä ikänä hän rienteessänsä ilmauntuu, levittää hän lämpymän valonsa ja vuodattaa hyödyttäväisen siunauksensa kaikkiin luotuihin. Hän ylenkatsoo tuulen pyöriäiset, jotka hänen allansa myrskävät; aina ihanaisemmalla muodolla hän pimiän pilven penkereestä ilmestyy, ja kirkkaudensa suurimmassa loisteessa päättää hän uljamoisen matkansa. Mies! olkoon Aurinko sinun vaelluksesi esi-kuva maan päällä! Näin puhui Cherubim ja Adam nöyryytti itsensä kumartaen hänen edessänsä ja vaikeni. Mutta nyt astui kuolevitten äiti taivaallisen käskyläisen eteen ja rukoili suloisella äänellä: Suo myös minullekin, o pyhä Cherubim, yksi sana lohdutukseksi ja opetukseksi! Kuinka hirviäisi heikko vaimo päivän loistavaa tähteä tähtäillä, eli jaksaisi hän hänen teitänsä tiedustella? Näin Eva; ja Cherubim armahti häntä ja vastasi leppiästi: koska ijankaikkinen Rakkaus sinun loi ja ehto-ruskon hohteessa puhalsi elävän hengen <> sinun rintahasi, etpä sinä silloin katsahtanut taivaaseen päin, vaan sinun silmäsi lepäsi kukkien ja ruohoin päällä Edenissä; ja ihanaisen laakson lemuisia horhoja katsellen, ja kukkulain hedelmällisiä puita tutkistellen, ihmettelit sinä viiltää vesi-huokua, joka reunallansa kukkia kasvattain, juoksutteli aaltojansa Paradiisin läpitse. -3-Pauhaamata ja tohistamata, kimaltamata ja hohtamata kulkee hän laimiaa tietänsä. Hiljaaksensa ja öykkäämätä kasvattaa hän täysinäisyydestänsä yrttiä ja puita, huoko-lähteitä, puroja ja virtoja; hiljaan ja kehumata hoimii hän holhovaisessa helmassa lapsiansa ja hyödyttää heitä kukoistumaan ja hedelmöitsemään, ja hänen oma luomansa on hänen ihanaisin kaunistuksensa. Olkoon siis, o! hellä vaimo, luonnun juoksu sinun vaelluksesi esi kuvana maan päällä, ja teidän liittonne, mies ja vaimo! olkoon niin kuin taivaan tähtein liitto! Näin kertosi Cherubim. Ja hiljainen hyminä kuului Edenistä, ja Herran henki oli hyminässä, ja todisti Cherubimin sanoja: Mutta Adam ja Eva lankesit maahan kasvoillensa, ja Eva vapisi ja itki. ( Muualta saatu. ) Noidat. Miksikäs ihmiset noitia uskoo? Siksi kun h'eivät ymmärrä niitä. Miksikäs totuutta eivät he usko? Siksi kun jokainen ymmärtää sen. H - n. Herrastavalle miehelle: Tahdot Herraksi pyrkiä, virkoit Ystävä pahuutta kurittoaksesi: Noh! pahan luontosi Herraksi pyrkis't! H - n. [Ruotsinkielistä tekstiä] -4-Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|