Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 3 päivänä Huhti-kuuta 1841.N:o 14. Huomena, Palmu-Sunnuntaina saarnaavat: Suomalaisessa seurakunnassa Aamu-Saarnan Arkidiakonus Hougberg; Puolip. saarnan Gymnasin Yli-Opettajan siainen, Mag. Alopaeus; Ruotsalaisessa seurakunnassa Puolipäivä-saarnan v. Kirkkoh. Relander; Ehto-saarnan Arkidiakonus Hougberg; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Stolpe. Pitkänä Perjantaina saarnaavat: Suomalaisessa seurakunnassa Aamu-saarnan v. Kirkkoh. Relander; Puolip. saarnan Arkidiakonus Hougberg; Ruotsal. seurakunnassa Puolip. saarnan Kirkkoherra Norring; Ehto-saarnan Yli-Opettajan siainen Mag. Ekman; Saksal. seurakunnassa v. Kirkkoh. Stolpe. Viipurista. Edesmennneen Maalis-kuun 30 päivänä on Keisarillinen Viipurin Hovi-oikeus toimittanut tuomioita Hovi-oikeuden tutkittavaksi vedetyissä juttu-asioissa seuraavaisten asiamiesten välillä, nimittäin: Ruukin Haltia E. J. Laengman, päälle-kantajana ja Luutnantti E. Dahlström vastaamasta pois ollut, alta-vastaajana; edesmenneen Vuormannin Ph. Waittisen Leski Ewa Waittinen pk. ja Kauppias Andrian Afonasiewitsch Jeremeijeff, alta-vastaajana; Talonmiehet G. ja P. Stepanoff Fedoseijeff, pk. ja entinen Reisu- ja Tulli- Viskaali A. Löfgren p. o. alta-vastaajana; Ruunu pk. ja entisen Talonmiehen Thomas Siwinpoika Hietaisen Leski Maria Korpelainen ynnä lailliseen ikään tulleen poikansa, Sipi Hietaisen kanssa, p. o. alta-vastaajina; Ruunu yhdeltä puolelta ja Suomen Tulli-Terehtöörin Apumies, Hovi-Raati Fr. Langell toiselta puolelta, vuorottain pk. ja alta-vast., ja Kauppiaat C. F. Sawander ja L. Ekebom, kuin myös Keisarillisen Senaatin Virkamies A. W. Florin alta-vast. Porvoon Hiippakunnan Sanomia. Porvon Maa-Seurakunnan Kappalainen, H. J. Salenius on Armossa määrätty Kirkkoherraksi Valkjärvelle ja Kuopion Koulun Opettaja C. J. Andelin Kirkkoherraksi Tohmajärvelle. -2-Ehkä on eromme enennetyllä iällä ollut jo kestävä kyllä, suosio sielumme kiinittää, ystävät muistolla yhdistää. Vaikka on vaiheilla kuoleman hetki, ei mene mielestä riemuinen retki; viipyen vielä se vaikuttaa, onnea ollutta ilmoittaa. Kallis on kaiketi kullalla hinta, kallihin rakas ja kytevä rinda, jota ei jakseta jähdyttää, erolla, vuosilla eksyttää. Sydän on sima ja metinen mieli, palava poveni; vaan kova kieli ei taida sanoja taivuttaa, ja sitä sinulle ilmoittaa. Toivo on tallella elämän teillä, että on endinen rakkaus meillä, sulana suosion säilyttää, virvoittavaisena viivyttää. W. - s. Buonapartin muuttamisesta Helenan saaresta omalle maallensa. Moni näiden tienojen asukkaista mahtanee vielä muistaa niitäkin aikoja, joina Ranskan Keisarin Napoleoni Buonapartin läheneminen Venäjän valtakunnan pääkaupunkia Moskovaa kohden täytti meidänkin syrjäisessä maassamme kaikki sydämet pelvolla ja vapistuksella, ja kuinka hän lapsilta ja muilta heikkomielisiltä pidettiin ei ensinkään ihmisenä, vaan villinä ihmisten vainoajana ja hävittäjänä. Useimmat lukijoitamme tietänevät myös, että hänen eloansa mainitussa Venäjän vallan vanhassa pääkaupungissa ei ollut <> pitkältä, vaan että hänen, vilulta ja viholliselta yhtä haavaa pakotettuna, täytyi jättää suuren osan sota-joukkoansa vilun ja takaa ajavien Venäläisten saaliiksi, niin myös että hän sitten, häntä vastaan yhdistyneiltä valtakuntien ruhtinoilta hirmuisissa sota-tappeluissa voitettuna, tehtiin vangiksi ja vietiin valta-meren sydämessä olevaan Helena nimiseen kallio-saareen Englantilaisilt a vartioitavaksi. -3-Sanalla sanoen: hän ei tullut elävänä, vaan tuotiin kuolleena koti-maahansa. Sillä Ranskalaiset ei voineet sallia tämän jalon sota-sankarinsa ja mainion ruhtinaansa mädätä yksinäisellä meren karilla, vaan päättivät tuoda tämän jo vuonna 1821 kuolleen Keisarinsa jäänökset omaan maahansa haudattavaksi. Komiasti varustetut laivat, valittu laiva-väki ja nykyisen kuninkaan oma poika lähetettiin siis mennä vuonna syksy-puolella kesää niitä sieltä noutamaan. Loka-kuussa kaivettiin tämän mainion miehen ruumis haudastansa, jossa se oli jo 19 vuotta vieraassa vallassa maannut, vielä varsin ehiänä ja tunnettavana ja vietiin siitä suurella kunnialla rannalla odottaville laivoille, jotka sitten verrattomine lastinensa purjehtivat Ranskan maalle, 30 päivänä Marras-kuuta sinne joutuen. Sillä välillä oli täällä tehty ihmeellisiä varustuksia pitkin koko tietä, jota ruumis piti kulkeman, rannalta pääkaupunkiin Pariisiin asti. Mutta joka ei itse ole semmoisia nähnyt, ei tiedä niille nimeäkään panna, sen vähemmin jokaista kappaletta erittäin selitellä. Nimitämme siis vaan sen, että vaunut, joilla ruumista kuljetettiin, oli 5 syltä korkia, eri-mukainen, kaikkinaisilla kalliilla vaatteilla ja moninaisilla kuvauksilla ja muisto-merkillä kaunistettu, joiden piti jokaiselle mieleen johdattaman sekä vainajan entistä suurta valtaa ja kuuluisuutta, kuin myös kansakunnan raskasta surua hänen kuolemastansa. Neljäkolmatta lumi-valkoista hevoista, sinertävällä sametilla peitettynä, oli vaunuja vetämässä, ja kaikki valtakunnan ylhäisimmät virkamiehet sekä sota- että muusta palveluksesta, niin myös hänen muinoisen oman sotajoukkonsa jäännökset, jalan ruumiin jälestä astumassa. Pitkin tietä oli kahden puolin yläviä rakennuksia, josta lukematoin kokountunut kansan paljous sai tätä kulkua katsella, joka tapahtui Joulukuun 15 päivänä. Buonaparti, tämä muinoin niin suuresti peljätty ja peljättävä ja sitten omasta maastansa syösty sankari, lepää siis jo, ketään enää peljättämätä, omassa maassansa. -4-Tavallista oluen vierrettä, kiehutettua siksi että se on saennut siirapin vartaiseksi, sivalletaan ohuelle nahka-siepaleelle ja pannaan vioitetulle paikalle. Niin pian kuin nahka siinä kovettuu ja jäykistyy, pitää se haalialla vedellä pehmittäin irti pyydettämän ja uusi voide päälle pantaman. Muuttaissa tapahtuu että vianalaiset ja turmellut nesteet, siirapilta ruumiista vedettynä, tippuvat heliänä vetenä haavasta ja syövät uusia haavoja ympärillensä, jos vaan sattuvat ohuelle iholle tipahtamaan, niin kuin esimerkiksi sanottu kasvoille eli varvasten väliin j. n. e. Parantumiseen menee 2 aina 4 viikkoon aikaa, vian ja vahingon laatua myöten, mutta hukkaan ei ole sitä koskaan koeteltu, josko viat ja vahingot lienevät olleet monen vuotisia eli äsken tulleita. [Ruotsin- ja venäjänkielistä tekstiä] Tätä Aviisia seuraa Lisä-Lehti. Viipurissa painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff. -5-N:o 14. Vuonna 1841. [Ruotsin- ja venäjänkielistä tekstiä] -6-
|