Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 10 päivänä Huhti-kuuta 1841.N:o 15. Huomena, Pääsiäis-sunnuntaina saarnaavat: Suomalaisesa seurakunnassa Aamu-saarnan Arkidiakonus Hougberg; Puolip. saarnan Kirkkoherra Norring; Ruotsalaisessa seurakunnassa Puolipäivä-saarnan v.Kirkkoh. Relander; Ehto-saarnan Arkidiakonus Hougberg; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Stolpe. 2 Pääsiäis-päivänä saarnaavat: Ruotslaisessa seurakunnassa Gymnasin Opettaja Relander; Suomalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Relander; Saksal. seurakunnassa v. Kirkkoh. Stolpe. Porvon Hiippakunnan Sanomia. Lammin Kirkkoherran vaaliin on pantu: 1:ksi Venäjän kielen Opettaja Viipurin Gymnasissa ( Lektor ) J. L. Lagus, 2:ksi Yli-Opettajan siainen mainitussa Gymnasissa M. E. Alopaeus ja 3:ksi Pitäjän Apulainen Hollolasta A. B. Lang; ja Kerimäen Kirkkoherran vaaliin 1:ksi Sulkavan Kirkkoherra F. Neowius, 2:ksi Kadetti-koulun Opettaja D. Walle ja 3:ksi Kesälahden Kirkkoherra G. Alopaeus. - Maaningan Kappalaisen vaalissa on Väli-ajan Saarnaaja N. G. Jack saanut enimmät huudot. - Magisteri J. Zitting on määrätty Opettajaksi Lovisan koulun Alhaisimpaan luokkaan. - Väliin tullutten estetten tähden on kaupungin Saarnaajan vaali Heinolassa lykätty 18:ksi päiväksi tulevassa Heinä-kuussa, jona päivänä myös Kappalaisen vaalit Puumalassa ja Luumäellä pidetään. - Laukkaan kappalainen C. F. Norring kuoli edesmenneen Maalis-kuun 16 päivänä. - Haettavana on Kappalaisen virka Laukkaalla. -2--2a-Lähettäjän kirjoitus-muotoa ja kielen murretta ei olla voitu käydä muuttamaan, vaikka se ei ole tälle Lehdelle omistetun murteen kanssa yhteen käypä. S. S. Toimitt. ] -2-Halulla aina kaappaan ensin niitä ja tulen vakuutetuksi kuinka vanhassa pääkaupungissamme, oppimme ja tietomme vitmissä, maamme paras on päätarkoituksena. Luvimma äsköin hollikyyvin rasituksista, esteistä maanviljelemisessa, tapoin turmeista ja hevoisten ynnä ajokaluin raineesta. En sanaa, en kirjaintakaan löyä muutettavaa, vaan rohkenen siihen lisätä, että nykyinen hollikyyti voisi tukkunaan lakata, ja itekukin pitäjäs palkata vuosihevoisia, niinkuin Sortavalan Voutikunnassa ymmärtävämmästi on ammoin tehty ja tehdään. Se on moninpuolin hyvin etuisa, ja senkinpuolin, että se ei tule maksamaan paljo mitään taloja kohti; ja jos vielä niinkuin aine olisi, kohennettaisiin kyytiraha 3:een kopeekkaan virstalta suurella eli rantatiellä, 2½ maankeskellä ja 5 kaupungista: niin kyllä löytyisi halullisia pitämään hevoisia kyytirahasta, joka kumminkin ei tulisi kalliimmaksi sitä toimitettua työtä, joka toisinaan ijäti turmelee hevoisen. 2:n peninkulman kyyti antaisi 60 k. ja siinä mänöö hevospäivä, ja minkälaatuinen, koska jokuu ajaa Apumiehineen ja palvelioineen, kyytimiesi neljäntenä, parin kapusäkin ja muihen värkkiin mahutettua kuomuun, jonka eessä tyhjänä pitäisi olla pari hevoista; ja lumenpaljous, jonka pitäisi vaikuttaa ottamaan usiampaa hevoista, pietään aineena ajamaan yhellä, pijättäin omassa taskussa toisiin hevoisiin kyytirahan, joista hän ruunulta eli kyyvihtijöiltä kiskoo kyytirahan? Kaksin käsin pieksetään luontokappaletta, joka on vijattomin kaikista, siksi kuin se uupuu. Sitten tuloo kyytimiehen vuoro: on se jonkunlainen juhtapäivä, ei hevoispäivä; ja jos matkustavainen on aika Ötterö, niin vielä kirjoittaa valituksia päiväkirjaan, saattaakseen sekä vijattomia että niitä, joita vasten hän on rikkonut, vahinkoon. Olkaamme aina valmiit eesauttamaan matkaajia, ynnä omiin rinnalla muukalaisia; mutta olkaat he puoleltaan velkapäät maksamaan meillen ansaitun palkinnon, ja ei niinkuin näihenasti pilkallista juomarahaa. Kulku voisi olla kahtalainen: Kiirekulku, peninkulma tunnissa kesin ja talvin; mutta Lokakuun loppupuolelta Joulukuun lumi-keliin 3/4:stä, niin myöskin kevät rekiheitossa, kahen matkaajan ja yhen kapusäkin kyytinä: ja <> toinen hiljakulku, jossa hevoisen ainoastaan tulee käyä; 60 Leiviskän kuorma, matkaajiin ja heijän kaluinsa kanssa yhteesä: 2:n kopeekkaan virstalta. -3-Jos tokiin esivalta asettaisi että ne, jotka ylöskantaavat usian hevoisen kyytirahan, ja kyyvihtiöitä rasittain ajaavat vähillä hevoisilla, kaottaisivat oikeuen usiamman hevoisen kyytiin, jos hee vähentäävät enemällä kuin yhellä hevoisella sen määrätyn luvan: ja ettei yhellekään virkamiehellen maksettaisi enemmän kuin viijen hevoisen kyytiraha! Harvoin on nähty kulettavan usiammalla kuin neljällä: kulettain silloin mukanaan perekuntansa, osan heimokunnastaan, ja vöryjä ja olentoja, jotka eivät virkaan kuulu. Jos kerta tapahtuisi, että renginrenkiä eli piijanpiikoja suhteen tulisi maksaa liijasta hevoisesta, niin se tasautuu toisella kertaa koska hän ajaa puolella hevoisella, jakain kyytirahan kennen kanssa sen vaan olkoon. Joka Pitäjäs toimittaisi ite kyytinsä, ja jossa kestikiiveri ei suostu pitämään hevoisia siihen määrättyyn kyytirahaan, niin on valta itekullakin päälleen ottaa hevoisiin pitoa ja kestikiiveri on velkapää niinkuin ennenkin pitämään tupaa, tallia ja katosta ajokaluillen. Jos jossakussa pitäjäässä niin huonosti toimitetaan, ettei löytyisi joka ilman erinäiseta maksuta niitä ottaisi pitääkseen, niin maksakaan pitäjäs lisää eli antakaan jonkun eun alinomaisista rasituksista, joistä pitäjäs puolestaan eesvastaa. Jos sitä vasten niissä pitäjissä, joissa löytyy usiampia nopioita rahan pyyntään ja heinä on huois, löytyy jotka tarjoaa maksua että saaha pitää hevoisia, niin sillen annettakaan etu, joka enemmin maksaa Pitäjään Köyhänholhoomiseksi ja pitäköön kaikki ne pojat, jotka ovat 12 vuuven vanhat ja pitäjältä ylöspietään, hevospoikina. Hevoispitopaikkaa, vaan ei kestikiiveriä, saapi jokainen asettaa, tunnin ajoo 3/4 liki ensi kestikiiveria, ilman pitäjän rasitukseta; vaan jos pitäjäisiä saahaan hevoisen pitäjiltä; niin olkaat myös ne halulliset hevoispitäjät velkapäät maksamaan hevoislukunsa jälkeen. Hiljakyytiä voipi vapaasti eri luvata ja maksuta asettaa mihin vaan tilan saapi. Kärrirahat ja rekirahat tulisi poislankiamaan; ja ovatkin senlaatuiset että kyytimiehen siihen siaan pitäisi maksaa sillen kyyvittävällen moninkertaisen rekirahan, joka kulkoo kyytireissä; joka, jos se ei ole kepeä, on kyytimiehen omaksi syyksi sanottava. Kummahan se on, että hän nyt vaatii siltä maksua, joka on kulkenna hänen kepeessä reessään, jättäin hällen tilaisuuden ajaa <> takaisin kuin ite kyydittävä, vaan ei siltä, joka on jykeetä koppoliansa väättännä kuin karhia ja laittaa hänen rahtain takaisin ajamaan olkoon pakkainen minkälainen tahaan. -4-Kultainen neuvo. Ahkeruus ja toimi valmistavat ihmiselle raha-kukkaron ja kohtuullisuus hankkii kure-nuorat. Ei kukkaro, eikä kure-nuorat maksa mitään. Jolla on kukkaro, se tarvitsee ainoastansa kiinnittää kure-nuoria, niin paljo kuin kohtuullisuus suvaitsee, ja hän löytää varmasti aina hyvän rahan kukkaron pohjassa. Ahkeruuden palveliat huokiasti tunnetaan yksinkertaisesta pu'ustansa joka on aina ehiä ja terveellinen. Laiskuuden orjat sitä vasten tekevät työtä veltosti ja köyhyys työnnäiksen aina heidän päällensä. Katsokaat velttouden ryysyistä orjaa, ja tuomitkaat kumpanenko on parempi Herra palveltava: Ahkeruus vai laiskuus. Juopumuksen järjestykset. Vanhassa kaskussa sanotaan, että, koska Noa istutti viinapuun, tuli Saatana ja teurasti lampaan, jalopeuran, apinan ja sian. Nämät eläimet ovat juopumuksen järjestyksen kuvat. Koska ihminen alkaa juoda, on hän hurskas ja viatoin niin kuin karitsa; sitte tulee hän urhoolliseksi kuin jalopeura; mutta hänen urhoollisuutensa muuttuu pian apinan narrinpartaisuudeksi ja viimein hän rypee ropakossa kuin sika. [Ruotsin- ja saksankielistä tekstiä] Tätä Aviisia seuraa Lisä-Lehti. Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff. -5-N:o 15. Vuonna 1841. [Ruotsinkielistä tekstiä] -6-
|