Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Sanan Saattaja Viipurista 1841, nro 3
AGRICOLA


Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1841 * Seuraava

-1-

Sanansaattaja Viipurista, Lauvantaina 9 päivänä Tammikuuta 1841.
N:o 2.
Huomenna, 1 Sunnuntaina Loppiaisesta saarnavat:
Ruotsalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Huchtman; Suomalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Relander; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Stolpe.
Viipurista.
Vuonna 1840 on Viipurin Ruotsalaisessa Seurakunnassa syntynyt 11 poikalasta ja 13 tyttölasta, kuollut 16 miespuolta ja 8 naispuolta, ja vihitty, 12 paria.
Kaupungin Suomalaisessa seurakunnassa syntyi 21 poikalasta ja 33 tyttölasta, kuoli 31 miespuolta ja 24 naispuolta, ja vihittiin 17 paria.
Viipurin maa-seurakunnassa syntyi 203 poikalasta ja 196 tyttölasta kuoli 160 miespuolta ja 136 naispuolta, ja vihittiin 72 paria.
Näissä seurakunnissa oli siis yhteeen laskein syntynyt 235 poikalasta ja 242 tyttölasta, kuollut 207 miespuolta ja 160 naispuolta, ja vihitty 101 paria.
Näkyy siis, että syntyneitä oli 102 henkeä enemmän, kuin kuolleita.
Saksalaisessa seurakunnassa on samana vuonna syntynyt 5 poikalasta ja 9 tyttölasta, kuollut 7 miespuolta ja 8 naispuolta, ja vihitty 2 paria.
Turvaa aina Jumalaan.
Nuorukainen, varattomilta vanhemmilta orvoksi jätettynä, vietti suruisella mielellä tyhjässä kodossansa aikaa hyödyttömillä valituksilla.
" Mikä minullekin, poika parelle, eteen tulee maailmassa "? huusi hän kerta kerralta haikiasti.
" En ole käsi-töihin taipunut, ja muuta kovempaa pelto-miehen työtä en vielä jaksaisi tehdä.
Ja vaikka vielä jaksaisinkin, niin mistäpä nyt tällä köyhällä ajalla, maanviljeliäin itsekin näljissä kävellessä, työtäkään saada "?
Tämääpä sattui kuulemaan ohitse kulkeva isä-vainajansa vanha hyvä tuttu, koko kylässä suuressa arvossa pidetty ikä-mies, ja rohkiasti tupaan astuen alkoi hän, hyvän päivän annettua, leppiältä vaan vakaisesti lohdutella <> ja rohvaista alakuloista nuorukaista, sanoen: Mitäs suret, ystäväiseni, yksinäisyyttäsi ja aikojen kovuutta.

-2-

Yksinään maailmassa on ainoastaan jumalatoin, jolla sekä hyvät ihmiset että myös itse armias Jumala ovat vieraita ventolaista; mutta hurskailla on yksi ystävä luopumata seuroissa, sydämen puhtautta rakastava ja suojeleva Jumala.
Jospa vaikka nykyisellä ajalla lienee varoja sangen vähältä maassa, niin aina toki täälläkin ahkeralle ja toimelliselle mielä lienee työtä ja ruokaa saatavana.
Ja jos sekin alkanee likeeltä puuttua, niin Jumalaa pelkäävällä on koko maa avoinna, joka tupa tien ohessa tuttavan maja, jokainen tiellä kohden sattuva veljen vertainen; sillä ei hänen tarvitse kainustella kennenkään silmiin katsoissa, ei kenenkään kysymyksiä peljätä.
Ei häntä matkan pituuskaan vaivaa, sillä kepiällä omalla tunnolla tehtävänä on liikunto aina liukas ja kepiä.
Sanani vahvistukseksi kuin myös sinulle esimerkiksi ja lohdutukseksi suruissasi tahdon minä nyt lyhykäisesti kertoa oman elämäni kulun ja vaiheet.
Kuule siis.
Samallaisessa tilassa kuin sinä nyt, olin miinä muinoin vanhempani kuollessa, ja kukatiesi vielä surkiammassa, sillä minä olin nuorempi, heikompi eikä ollut turvaa yhdeltä eikä toiselta toivona.
Holhojata, ystävätä, heimolaiseta, sillä vanhempani olivat äsken vieraasta pitäjästä tänne muuttainneet, turvasin minä ensin lähimmäisten anteliaisuuteen ja armoon.
Mutta siellä vaan kovia sydämiä kohdattuani, jokaisen miuulle sanoessa: " mitäs sinä vieraan kulkulaisen poika meitä vaivaat, lienehän meillä vastusta ja rasitusta omistakin käypäläisistä kylliksi, " läksin minä, sydän katkeruutta täynnä ihmisiä kohtaan, ja lukein itsiäni koko maailman hylkyläiseksi, pitkin tietää juoksemaan tietämätä, kuka kohden se kannatti eli mihin se piti miuun viimeinkin vetämän.
Vaan mitä enemmin minä juoksin, päästäkseni äsken mainittuja yhä vielä korvissani kumajavia kovia sanoja kuulemasta, sitä enemmin ne soivat siellä ikään kuin joku jäljissäni kulkeva olisi niitä pilkallansa aika ajasta korviini huudellut, eikä siis sydämeni sallinut tiellä vastaani tulevia silmiin katsoa, vielä vähemmin ihmisten asunnosta suojusta itselleni etsiskellä.
Näin pian totta päiväkauden elon eineetä matkaa tehtyäni, havaitsin illan suussa myllyn tien vieressä ja likemmäksi tultuani myös myllärin tiellä seisomassa.
Tietämätä mitä tehdä, sillä jopa kauan olin tuntenut voimani väsäyntyvän, seisahdin minä hetkeksi hengähtämään.
Tuonpa äkättyä, kysyy minulta mylläri likemmäksi tullen: " Mistäs sinä, poika parka tulet ja minne menet, koska koko muotosi todistaa kulkusi sangen kiireisen ja mielesi rauhattoman olevan?
Ethän toki liene mitään pahaa tehnyt ja nyt perään-ajajia pakoon lähtenyt "?
En ole pahaa tehnyt, vaikka minua ihmiset vihaavat, ja heidän kovuuttansa ja omaa pahaa mieltäni paossa olen kaiken päivää juosnut hengen <> edestä ".

-3-

" Noh! jos niin on, niin kitä Jumalaa osastasi.
Ja nyt käy tupaani; ehkä siellä saanet nähdä, ett'ei kaikki ihmiset ole kovia ja tunnottomia ".
Tulin tupaan, sain ruokaa ja juomaa, talo-väen kanssa yhdessä pöydässä, sain mitä sydämeni vielä enämmin halaji, ystävällisiä sanoja ja lohdutuksia, ja nyt pöydästä penkille pitkälleni.
Mutta ei ylellisesti näkyneen silmä vielä kerinnyt ummistua, kun minä käännellessäni keksin ikkunalla kukkaron, jota arvelin raha-kukkaroksi, ja joka äkisti karkotti kaiken unen silmistäni.
Odotan talo-väen nukkuvan, hiivin sitte likemmäksi, koppaan, koettelen, tunnen raskaaksi rahasta, mutta jo kohoksi saatua, lykkään minä hänen jälleen kiireesti takaisin, työtäni kauhistellen; sillä minä muistin oikialla ajalla ennen lukeneni äitini kirjasta Jumalan oman selvän käskyn, ei sinun pidä varastaman. "
Heitin heti kukkaron, hiivin vuoteelleni takaisin, toivoen kohta kaikki unissa unhohtuvani.
Mutta tuota toivottaissa silmät aina paloivat kukkaroon päin ja minä vasten tahtoani aika ajasti huokailin: " Jospa tuo olisi sinun omasi, niin et tarvitsisi monelle viikolle senkaltaista kurjuutta kärsiä kuin tänä päivänä, ja sillä välillä voisi jo toinen elämän keino keksittää. "
( Jatkanto toiste ).
Tämän vuoden Kihlakunnan Talvi-käräjät alkavat Viipurin Hovi-oikeuden alla olevissa Kihlakunnissa seuraavaisina päivinä: Kymin Kihlakunnassa: Pyhtään ja Kymin pitäjäin käräjä ynnä Ulkosaarten Hoglannin ja Tyttersaaren 1:nä p. Helmi-kuuta Nimismiehen tilalla ensin mainitussa pitäjässä.
Vehkalahden pitäjän ja Sippolan Kappelin käräjä 16 p. Helmi-kuuta Haminan kaupungissa.
Säkjärven pitäjän käräjä 15 p. Maalis-kuuta Kappalaisen tilalla.
Virolahden pitäjän käräjä 16 p. Huhti-kuuta Taipalen tilalla Kirkonkylässä.
Lappeen Kihlakunnassa: Taipalsaaren ja Lemin pitäjäin käräjä 29 p. Tammi-kuuta käräjähuoneessa Vainikalan kylässä viimeeksi mainitussa pitäjässä.
Valkealan pitäjän käräjä 19 p. Helmi-kuuta Holmin tilalla Jokelan kylässä.
Luumäen pitäjän käräjä 8 p. Maaliskuuta Lallun tilalla Haimilan kylässä.
Lappeen pitäjän käräjä 18 p. Maalis-kuuta Lappeenrannassa.
Savitaipaleen pitäjän ja Suomenniemen Kappelin käräjä 19 p. Huhti-kuuta käräjä-kartanossa Kirkon tykönä.
Jääsken Kihlakunnassa: Joutsenon pitäjän k. 29 p. Tammi-kuuta Savelan Kappalaisen tilalla.
Ruokolahden pitäjän ja Rautjärven Kappelin k. 16 p. Helmi-kuuta Rasilassa.
Jääsken pitäjän ja Kirvun Kappelin k. 16 p. Maalis-kuuta Käräjä-huoneessa Punamäellä.
Antreikirkon pitäjän k. 13 p. Huuhti-kuuta Talikkalan tilalla.
Rannann Kihlakunnassa: Koiviston pitäjän ja Kakin Kappelin käräjä ynnä saarten Seiskarin, Lavansaaren ja Pienisaaren kanssa 5 p. Helmi-kuuta Brovikin tilalla Kotterlahden Kylässä.
Uudenkirkon pitäjän ja Kuolemajärven Kappelin käräjä 9 p. Maalis-kuuta Kestikiiverin kartanossa mainitun pitäjän Kirkonkylässä.
Viipurin pitäjän k. 20 p. Huuhti-kuuta Viipurin Kaupungissa.

-4-

Äyräpään Kihlakunnassa: Raudun pitäjän k. 1 p. Helmi-kuuta Aherikon tilalla Kaskalan kylässä.
Valkjärven pitäjän k. 16 p. Helmi-kuuta Nimismiehen kartanossa Kostialan kylässä.
Kivennavan pitäjän k. 8 p. Maalis-kuuta Hovimäen kartanossa Uhijärven kylässä.
Pyhäristin pitäjän ja Heinjoen Kappelin k. 30 p. Maalis-kuuta edespäin määrättävässä paikassa.
Käksalmen eteläisessä Kihlakunnassa: Sakkolan pitäjän ja Metsäpirtin Kappelin k. 10 p. Helmi-kuuta Käräjä-huoneessa Sakkolan kylässä.
Pyhäjärven pitäjän k. 10 p. Maalis-kuuta Ivaskensaaren tilalla Ivaskensaaren kylässä.
Hiitolan pitäjän ja Ilmeen ja Tiuralan Kappelien k. 30 p. Maalis-kuuta toistain määrättävässä paikassa.
Räisälän pitäjän ja Kaukolan Kappelin niin myös Käksalmen maa-seurakunnan k. 20 p. Huuhti-kuuta Käksalmen kaupungissa.
Käksalmen keskimäisessä Kihlakunnassa: Kurkjoen pitäjän k. 2 p. Helmi-kuuta Nimismihen kartanossa Kirkon tienoilla.
Parikkalan pitäjän k. 23 p. Helmi-kuuta Kirkkoherran kartanossa.
Jaakimvaaran pitäjän k. 16 p. Maalis-kuuta Käräjä huoneessa.
[Ruotsinkielistä tekstiä]
Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841.
Imprimatur.
Censor Joh. Thessleff.

Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1841 * Seuraava

Agricolaverkon vintti