Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 14 päivänä Elo-kuuta 1841.N:o 33. Huomena, 10:tenä Sunnunt. P. Kolmin. päivästä saarnaavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa, Puolipäivä-saarnan Arkidiakonus Hougberg; Suomalaisessa seurakunnassa Aamu-saarnan v. Kirkkoherra Relander, puolipäivä saarnan Linnan Saarnaja Lundan; Saksalaiessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Stolpe. Keisarillinen Viipurin Hovi-oikeus on Väli-Tuomariksi asettanut: Heinä-kuun 2:a päivänä, Hovi-oikeuden Vara-Kanslistin R. C. Grotenfeldt Pienen Savon ala tuomarikuntaan, 8:a päivästä samaa kuuta 20 päivään Elo-kuuta. Heinä-kuun 16 päivänä v. Tuomarin J. F. Thölberg Pielisjärven tuomarikuntaan, yhdeksi vuodeksi, luettua 12 päivästä tulevata Syyskuuta. Keisarillinen Hovi-oikeus on, Heinä-kuun 2 päivänä, avonaisen tuomari-virkaan Mikkelin tuomarikunnassa andanut pääsemisen tilaa: 1:xi Pormestarille Kuopion Kaupungissa G. Lindberg, 2:xi Pormestarille Borgån kaupungissa C. U. Cederhwarf, 3:xi Hovi-oikeuden Notariukselle L. Langenskjöld. Maan pinnasta ja päällys-puolesta, ( Jatkando 29:stä N:rosta ). Musta multa maan pinnalla, jota tavallisesti mullaksi kutsutaan syntyy mätänevistä maan kasvuista ja elävien ruumiista, ja sen tähden se aina onkin päällimmäisenä maan päällä. Koska vesi maan sisuksissa juoksee senkaltaisten paikkain läpi, joissa mitallin on, niin niitä sekautuu veteen, ja kuin sitä vettä on kerjäytynyt lähteisiin, kutsutaan sitä Elämä-vedeksi, jos siinä on raudan ainetta seassa, ja juodan sairastavilta terveyden voittamiseksi. -2-Yrtiksi eli Kasvuiksi nimitetään senkaltaisia luonnon antia, jotka kasvavat itsestänsä, ei ulko-puolin, ja tuovat siemeniä sukunsa eli lajinsa lisäykseksi, vaan ei tunne eikä voi liikkua niin kuin elävät. Kasvut ovat sangen erilaatuisia. Suuri on e. s. väli tammilla, joka pilvissä päätänsä puistelee, ja kestää satoja vuosia voimassansa, ja silmillä tuskin nähtävällä homeella, jota kasvaa leipä-palaisessa ja päälle puhaltaissa katoan. Mutta kaikki ovat he sen puolesta yhdenlaiset, että kasvavat siemenestä, ja että jokainen laatu kasvaa siemeniä, muita samankaltaisia kasvuja siittämään. Kasvut ovat tavallisesti juurinensa maahan kiinnitetyt; mutta on senkaltaisiakin kasvuja, jotka ovat muissa elävissä kasvuissa kiinni ja niistä saavat nestensä ja elantonsa. Vedessä on myös muutamia kasvuja, jotka ovat varsin irrallansa, pitsi mitään perustusta ja turvaa muilta kasvuilta eli kappaleilta; mutta silloin on koko kasvu juureksi luettava. Täydellisemmillä on paitsi juurta, Runko eli Varsi, Oksat ja Lehdet joita Vajaallisemmilla ei ole niin selvänä; mutta Kukat ovat kaikilla, sillä kukassa on alku siemeneen toisiksi samanlatuisiksi kasvuiksi, paitsi jota koko suku pian katoaisi maan päältä. Tarkoin vajaallisemmilla kasvuilla, eli senkaltaisilla, jolla ei ole selviä, näkyviä kukkia, on aina siemenet, vaikka paljoa sekavammat kuin täydellisimmissä kasvuissa, eikä näköjänsa kuin tomun kaltaiset. Niin on sammalista, tatista ja muista senkaltaisista pölyävä hieno tomu heidän siemenensä. Kaikki vajaallisimmatkin ovat ihmeellisellä viisaudella rakennetut. Home, e. s., jossa, paljailla silmillä katsottuna, ei näytä olevan mitään kasvun näköistä, näkyy, läpi suurennuslasin katsellessa aivan kummalle, sillä se on nyt ikään kuin ruohoiseksi niituksi muuttunut, jossa jokaisella korrella on oma kukkansa ja hedelmänsä. Älköön siis ihminen, oman luontonsa täydellisyyttä ylpeillen, maailmassa mitään halputensa tähden ylenkatsoko; sillä kaikki on Luojan käsi kuvaillut, ja Hän voi ulkonäöltä huonompiin ja halvempiinkin kappalehin kätkeä suurin viisautensa, voimansa ja taitavaisuutensa todistuksia ja tunnusmerkkiä. Kasvuja on epälukuisia maan päällä. Koko maan pinta on niillä piammasti peitettynä. Kuka voi puut metsässä, ruohot niitulla, eli elon korret halmeissa lukuun laskea? kaikki kasvut ei menesty joka paikassa; vaan Jumala on suonut kullekin ikään kuin oman asuma-paikkansa. Muutamat ei kasva kuin vedessä, muutamat päivä-paisteessa, toiset siimeksessä, toiset tuoreessa maassa, toiset kuivassa. Muutamat kasvavat alangoilla, toiset vuorilla ja kukkuloilla, muutamat ainoastaan kuumissa maissa, toiset vaan viluissa <> j. n. e. -3-Kasvut imevät mehunsa ja elantonsa juurillansa maasta, ja lehdillä ilmasta. Paitsi ilmaa eivät he voisi ensinkään säilyä terveenä ja elossa; eivätkä myös tule aikoin ilman valoa; vaan lauhtuvat, surkastuvat ja huikenevat pimeydessä. Toisinansa kasvaa kuivimmilla paikoilla mehuisimpia kasvuja; kuumissa ja kuivissa maissa on kasvuja, niin mehuisia, että ne ovat eläville muun juotavan asemmassa. Jos joku kasvun saa luonnollista runsaamman elannon, niin se kyllä kasvaa voimakkaammasti vartta ja lehtiä, mutta vähemmän eli ei vähäkään hedelmää. Niin kuin eläviä, niin on myös maan kasvuja sekä koiraita että naaraita. Katajan eli Liinan ( hampun ) kukkiessä, nähdään muutamien puiden eli korsien ikään kuin savuavan eli pöllyävän tuulessa; nämät ovat koiras-puita eli koiras-taimia. Ei ne koskaan kasva marjoja eli siemeniä; sen tekevät ainoastaan ne, jotka ei pöllyä. Mutta usiasti ovat koiraat ja naaraat yhdessä kasvussa ja monisten samassa kukasakin. Niiden keskestä pistää pieniä ikään kuin jouhen eli neulan teriä ylöspäin; toisilla on pieniä, jauhoisia nuppuloita päässä, ja ne ovat koiraita, toisilla ei ole niitä, ja ne ovat naaraita. Kasvut tuovat tavallisesti paljon siemeniä. Yksi ainoa tupakan taimi antaa 40 tuhatta siementä ja muutamat puu-lajit vielä paljoa enemmin. Ei kuitenkaan kaikki ole mokomia. Mutta useimmat kasvut voivat vielä muullakin tavalla lisäytyä. Jos muutamista kasvuista otat vaan pienenkään oksan ja pistät tuoreeseen maahan, niin se siinä pian juurtuu ja kasvaa; ja muutamien juuret, paloinkin leikeltynä, kasvavat joka palasta uuden taimen. Muutamat kasvut kestävät sangen pitkään, monia satojakin vuosia. Tammia on nähty 4 eli 5 sadan vuotisia. Mutta on taas toisiakin, joiden ikää ei ole kuin muutamia hetkikausia, senkaltaisia, niin kuin e. s. muutamat tatit, jotka muutamassa tunnissa ( tiimassa ) sikiävät, kasvavat ja kuolevat. ( Jatkando toiste ). Seuraavaiset laivat ovat tänne tullet: Elo-kuun 6 päivänä, Laiva Hebe nimeltä, Kippari N. H. Hedman, tuleva Hull, suoloilla; 11 p. St. Stephan, Fredrik Willi, Pietarista, muuttokaluilla. Seuraavaiset ovat täältä pois lähteneet: Elo-kuun 5 p. Hippogriff, C. Needham, Lynn, lankuilla; 7 p. Canowa, Robert Clark, Bristal, lankuilla; 9 p. Nancy, E. Watson, Hull, lankuilla; 10 p. Mason, W:m H. Allen, Bordeaux, laudoilla; Normal, John York Reay, Boston, lankuilla; 12 p. Parken, William Dawison, Hull, lankuilla. -4-Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|