Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 21 päivänä Elo-kuuta 1841.N:o 34. Huomena, 11 Sunnut. P. Kolmin. päivästä saarnaavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa, Puolipäivä-saarnan Linnan Saarnaaja Lundan; Suomalaisessa seurakunnassa Aamu-saarnan Arkidiakonus Hougberg, Puolipäivä-saarnan v. Kirkkoherra Relander; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoherra Stolpe. Viipurista. Toisena Perjantaina 13 p. tätä kuuta tuli Majesteetinsä Keisari Nicolain korkia Lanko, Sachsen-Weimarin Suuri-Herttua Carl Fredrik höyry-laivassa Pietarista meidän kaupunkiin, meni aluksesta suorastansa kuuluisaa yrttitarhaa Vanhaa Viipuria ( Monrepos ) katsomaan ja matkusti sieltä, missään vipymätä, Imatran koskelle, josta takaisin tultuansa korkia matkustavainen vielä samana iltana palasi jälleen Pietariin. - Sunnuntai aamuna tuli korkian arvon ansainnut Porvon Hiippakunnan Piispa j. n. e. Tohtori C. G. Ottelin tänne ja läksi keskiviikkona 18 p. tätä kuuta Karjalan ja Savon puolelle Piispan lukuja pitämään. Viimeeksi mainittuna päivänä tapahtui täällä olevassa Gymnasissa, Piispan läsnä ollessa, Rehtorin ( hallitusmiehen ) muutos, jossa entisen Rehtorin Magisteri C. W. Ahrenbergin siaan Magisteri J. G. Fabritius vuorostansa tehtiin Rehtoriksi tulevan koulu-vuoden ajaksi. - Viimeisenä keskiviikko-aamuna tuli taas Ruunun rauta-höyrylaivassa korkiasukuisia nais-valtoja ja myös herroja Pietarista Viipuriin, josta kaikki kohta sen jälkeen, muualla kuin Vanhassa Viipurissa käymätä, palasivat samoin keinoin takaisin. - Kesä, joka nyt jo alkaa kääntyä loppupuolillensa, on meillä ollut sangen sateinen, josta heinänteko on paljon hitautunut ja viljat viipäytyneet paljoa myöhäisemmäksi kuin alku-kesästä voi arvata. Rukiille on tullut katovuosi, <> ei ainoastaan täällä, vaan, matkustaneitten puhetta myöten, myös muissa Suomen maan paikoissa, semminkin Turun tienoissa; mutta touko-viljat ovat jokapaikassa näköjänsä hyvät ja alkavat jo olla leikattavana. -2-Kimala. Kimala oli kylä suuren särkän juuressa, jongan rinteeltä selkiät ojat virtasit kostuttamaan laveaa notkoa. Muinon tällä särkällä tohisit korkiat metsät, mutta nyt oli ne kaskien ja muun taitamattoman ranaamisen kautta hävinneet. Yli koko notkon, jossa vaan viljelys ei vaatinut vaivaa, näkyivät avarat pellot, mutta eipä ne todistaneet isäntäinsä toimea maan viljelyksessä. Yksin siellä ja täällä, jossa maan-perä eli tilaisuus ei myöntynyt helppoon elon-viljelemiseen, havaittiin köyhä niityn-hattara: metsä-maat olit erottamatta karja-maista, joilla laihat, pieni-kasvuiset eläimet nälkäisinä kävelivät. Tässä tilassa oli Kimala. Pietari Peronen, joka usiamman vuoden oli renkinä pelvelut suuressa hovissa, ja palkkansa säästämällä ko'onnut vähäisen raha-summan, sillä eipä hän muiden renkien tavalla viinaan eli koreihin vaatteihin tuhlannut palkaansa, osti pienen kontu-osan kylässä. Palelus-aikanansa oli hän nähnyt ja itse tehnyt työtä moneksi parannukseksi maanviljelyksen erinäisissä osissa, ja omin silmin nähtyänsä tällaisen parannuksen hyödytyksen kehoitti hän naapureitansa toimellisempaan talonhallitukseen ja lupasi antaa heille neuvoa siihen. " Maamme on hyvä ja tilamme etuisa ", sanoi hän, " toimella ja ahkeruudella sitä käyttäissämme, kasvaa ja höystyy metsä, luokastuvat ja tulevat paremmiksi eläimet, niityt ja pellot tuovat rikkaammat annit, eivätkä niin paljon kuin nykyä rasiteta pondalta ja ruosteelta, itse suotkin, joista te usiasti valitatte ja joita te turhaan oletta ojittaneet, muuttuvat hedelmällisiksi nurmistoiksi, ja me pääsemme sumuista, jotka nousevat, ja tekevät tienoomme horkan ( vilutaudin ) ja hallan pesäksi. " Eipä näistä ja monista muista hänen neuvoistansa otettu vaaria, joko niitä pidettiin turhana kerskauksena, joko laiskuudessa peljättiin suurempaa työtä, joko vahinkoa epä-tietoisesta vaivasta. Kaikki jäi entiselleen eikä Perosen hyvät aikeet onnistuneet. Nyt anoi hän maa-jakoa ja sai sen. Päästyänsä oman lahkonsa isännäksi, tarttui hän halulla ja ahkeruudella pieneen maa-palaansa ja päätti sitä viljellä niitä tietoja myöten, jotka hän muinon, renkinä oli saanut ja vakuuttaa esimerkillänsä kyliäisiänsä heidän hyödytykseksensä. Tässä aivoituksessa alkoi hän kiivaasti ja väsymättä parannella <> tilaansa, ja eräässä vuodessa osottiin jo mitä toimi ja ahkeruus matkaan-saattavat. -3-Tämän kaiken ohessa lisäsi Pietari vuosittain karjaansa hyvillä eläimillä, jotka oli terveet ja lihavat. Hän möi likeiseen kaupunkiin maitoa ja voita, vasikkoja ja tapporaavaita. Näin varakkoitu hän vuosi-vuodelta ja osti uusia kontu-osia, ja oli viimein rikkain koko kylässä, jonka uurauden Luoja aina enemmin siunasi. Naapurein tilukset olivat vielä samassa tilassa, jossa ne Pietarin muuttaissa olit olleet, sillä kummallisina pidit he hänen työstelemisensä, eikä yksikään seurannut hänen esi-merkkiänsä. Kimalaiset nähdessään Pietarin jättävän suuren osan pellostansa niityksi, kaivavan paljon ojija, ruokkivan karjansa maa-omena-, lanttu-, eli kaali-sekasella silppu-hauteella, nauroivat hänen tuhlaamistansa, hänen ojiansa, joita hän veden valuttamiseksi niityillensä oli valmistanut. Mutta vihdoin kuin hänen aikeinsa menestys kaikilta omin-silmin nähtiin, ehkä he eivät ymmärtäneet miten se oli matkaan-saatettu, päättiit moniaat taitavimmista naapureista kysyä neuvoa Pietarilta, millä tavalla hekin voisit joutua parempaan tilaan. Ilolla kuuli Pietari heidän kysymyksensä ja vastasi: " tätähän minä jo asettuissani tähän kylään pyysin neuvoa teille, mutta silloin pidit kaikki sanana turhana, nyt tahdon mielelläni kertoa teille miten asia on jalalle saatava. " ( Jatkanto toiste ). Seuraavaiset laivat ovat tänne tulleet: Elo-kuun 14 päivänä, Laiva Allmänt Wäl nimeltä, Kippari And. Olsson, tuleva Stockholmista, kaikenlaisella tavaralla; 16 p. Kronan, G. C. Ahlström Stockholmista, kaikenlaisella tavaralla; William Gowland, Charlton Craeg, Swinemünde, tyhjänä; Julie, Jacob Schildwach, Liebau, tyhjänä; Helena, Eric Kuckonen, Pietarista, viljalla; 18 p. Hercules, J. Lindberg, Rigasta, rukiilla; Ticka, Jacob Ticka, Pietarista, viljalla. Seuraavaiset ovat täältä pois lähteneet: Elo-kuun 13 p. Stella, Robert Park, Wisbeach, lankuilla; Betty, J. C. Dusing, Rigaan, tyhjänä; 16 p. Hebe, N. H. Hedman, Hull, lankuilla; 17 p. Allmänt Wäl, And. Olsson, Pietariin, tyhjänä, Ceres, C. Lindberg, Helsinkiin, ruisjauhoilla. [Ruotsinkielistä tekstiä] -4-Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|