Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 28 päivänä Elo-kuuta 1841.N:o 35. Huomena, 12 Sunnunt. P. Kolmin. päivästä saarnaavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa Puolipäivä-saarnan Arkidiakonus Hougberg; Suomalaisessa seurakunnassa Aamu-saarnan v. Kirkkoherra Relander; Puolipäivä-saarnan Apulainen Winter; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoherra Stolpe. Taidotoin pikaisuus rankaisee itsensä. Kamtsatkassa, Venäjän valtakunnan itäisimmässä niemukkeessa, jossa, niin kuin koko pohjois-puolella mainittua valtaa pitkin jäämeren ranteita, on liiaksi karhuja, ei ole näillä paljo muuta syötävänä kuin kaloja: Muutama kymmekunta vuotta takaperin lukein ilmautui siellä suuri vajaus ja puutos tästä syömä-aineesta. Karhuille tuli siis suuri pakko eteen, ja tavalliseen talvi-uneen vaivumata olivat he melkein koko talven liikkeellä ja tungeiksivat vihdoin kyliin ja kaupunkiinkin. Olipa yksi avoimeksi jääneestä ulkoportista eli veräjästä sattunut pääsemään muutaman talon pihalle, mutta vaan sisälle päästyänsä narahti portti jälleen kiinni. Siitä milläänsä olemata astui karhu urhollisesti höyryävää kattilaa kohden, jonka talon vaimo, oudon kutsumattoman vieraansa äkättyä, oli säikäyksissä pakon ottaissa käsistänsä pihalle luonut. Karhu, likeelle tultuansa aikoi tunnustella kattilan sisusta, mutta ei osaten varajansa pitää, poltti armottomasti kärsänsä. Tuosta kattilalle julmistuneena alkoi, sitä musertaaksensa, esi-käpälillänsä kaikesta voimasta painaa kuumaa kalua rintaansa vasten. Niinpä nyt korvensi itsiänsä aina enemmin, josta vihdoin kipu ja vihan vimma pani hänen ärkymään ja kiljumaan, niin että kaikki talon ihmiset, niin myös ympäri asuvaiset, oudon äänen kuultua, kokoutuivat ympärille ja yksi heistä kohta laski kontion pyssyllä kuoliaksi. Mutta vainajan muisto ei kuollut, vaan saatiinpa hänestä siinä kaupungissa sanalasku; sillä kuin vaan joku oman taidottoman pikaisuutensa kautta eli vihasta ja vainon halusta saattaa itsellensä <> vahingon, niin aljetaan häntä juuri kohta kutsua " kuumaa kattilaa syleileväksi kontioksi. " -2-Kosroe, Persian vallan kuningas, kysyi kerran, neuvonantajaansa ja muutamia viisaita miehiä puhutellessa, kuka niitä tiloja, joihin ihminen maailmassa voi joutua, lienee onnettomimmaksi luettava? Yksi viisaita vastasi, vanhuuden, köyhyyden kanssa yhdistettynä, olevan siksi sanottavan; toinen sanoi sen tilan olevan käsissä, koska ruumis on taudilta syötynä, sielu haluttumana ja voimattomana ja sydän raskailta ja pitkällisiltä vastoinkäymisiltä särjettynä. " Minä tunnen tilan elämässä, joka on sittenkin vielä surkuteltavampi ", sanoi kuningaan neuvonantaja, " ja siinä tilassa on se, joka on elämänsä kuluttanut mitään hyvää varteen saamata, ja jonka, kuoleman ennättäissä, täytyy senkaltaisena astua ylhäisimmän tuomarin eteen tekemään tiliä töistänsä. " Suomalaisten sanalaskuja. *) -2a-Hänen hyvästä suomastansa julistamme tässä niistä muutamamia, osotteeksi kuinka tarkka Suomen kansa on kaikkina aikoina ollut keksimään ja opiksensa ja ojennukseksensa mielessänsä säilyttämään luonnossa ja elämässä kohtaavia. S. S. Toimitt. ] -2-Aamun Jesus anna tulla, aamulla somat sanomat. Aamusta päivä pisin on. Aamusta päivää jatkuu, ei illasta. Aasta aidan tynkenäki, vuosi vuotakenkänäki. Aatoksessa orvon neuo, puutoksessa köyhän kauppa. Aatto juhlaa korkiampi. Aatto juhlaa jalompi, iltapuoli Laskiaista. Ah, entinen aikani, nykyinen mieleni! Ah! kullaista kotia, armasta asunsioa! Ah, kulta kodon elanto: jos on vaikia vatsalle, niin on helppo hartioille. Ah, sitä kullaista kotoa: jos on ruokaa niukemmalta, niin on unta viljemmältä. Ahdashenkinen rykiä, pahasilmäinen sokia. Ahkeruus kovan onnen voittaa, ahkeruus unenki estää. Ahneus kunnian pettää. Ahneus viisaanki villitsee. -3-Ahven armas tuorehelta, särki säästöstä parempi. Ahven kudun alottaa, Ahven kudun lopettaa. Aika alkaissa menepi, sonnustellessa sulapi. Aika ansoja punoa, tehdä teiren kielekkeitä, kun on hanhet soitimella. Aika hiiren haukotella, kun on kissan kiirahissa. Aika kultainen kulupi, päivä kaunis karkelepi, ilman lintujen ilossa, varvuisten visertämissä. Aika menee arvelessa, päivä päätä käännellessä. Aika muuttuupi moneksi, ihminen ajan keralla. Aika muuttuu ja mies muuttuu ajassa. Aika on paras arkiona kiven puusta kihlaella, riihivartasta valita. Tämän vuoden Kihlakunnan Syys-käräjät alkavat Keisarillisen Viipurin Hovi-oikeuden alla olevissa Kihlakunnissa seuraavaisina päivinä, nimittäin: Kymin Kihlakunnassa: Pyhtään ja Kymin pitäjäin käräjä ynnä Ulkosaarten Hoglannin ja Tyttersaaren kanssa 3 päivänä Syys-kuuta viimeeksi mainitun pitäjän Kappalaisen tilalla. Vehkalahden pitäjän ja Sippolan Kappelin k. 23 p. Syys-kuuta Haminan Kaupungissa. Säkjärven pitäjän k. 14 p. Loka-kuuta Kappalaisen tilalla. Virolahden pitäjän k. 10 p. Marras-kuuta Taipaleen tilalla kirkonkylässä. Lappeen Kihlakunnassa: Savitaipaleen pitäjän ja Suomenniemen Kappelin k. 6 p. Syys-kuuta käräjä-kartanossa emäkirkon tienoilla. Taipalsaaren ja Lemin pitäjäin k. 27 p. Syys-kuuta käräjä-huoneessa Vainikkalan kylässä viimeeksi mainitussa pitäjässä. Lappeen pitäjän k. 18 p. Loka-kuuta Lappeenrannan Kaupungissa. Valkealan pitäjän k. 19 p. Marras-kuuta Holmin tilalla Jokelan kylässä. Luumäen pitäjän k. 8 p. Joulu-kuuta Lallan tilalla Haimelan kylässä. Jääsken Kihlakunnassa: Joutsenon pitäjän k. 3 p. Syys-kuuta Savelan Kappalaisen tilalla. Jääsken pitäjän ja Kirvun kappelin k. 21 p. Syysk-kuuta käräjä-kartanossa Punamäellä. Ruokolahden pitäjän ja Rautjärven kappelin k. 19 p. Loka-kuuta Rasilan tilalla. Antreikirkon pitäjän k. 19 p. Marras-kuuta Talikkalan tilalla. Rannan Kihlakunnassa: Uudenkirkon pitäjän ja Kuolemajärven kappelin k. 7 päivänä Syys-kuuta Kestikiiverin kartanossa mainitun pitäjän kirkonkylässä. Koiviston pitäjän ja Katin kappelin k. ynnä saarten Seitskarin, Lavansaaren ja Pienisaaren kanssa 5 p. Loka-kuuta vasta määrättävässä paikassa. Viipurin pitäjän k. 9 p. Maaras-kuuta Viipurin kaupungissa. Äyräpään Kihlakunnassa: Valkjärven pitäjän k. 1 p. Syys-kuuta Nimismiehen kartanossa Kostialan kylässä. Raudun pitäjän k. 20 p. Syys-kuuta Aherikon tilalla Kaskalan kylässä. Pyhäristin pitäjän ja Heinjoen <> Kappelin k. 6 p. Loka-kuuta Kyyrölän kylässä. -4-Seuraavaiset Laivat ovat täältä pois lähteneet: Elo-kuun 19 p. Kronan, G. C. Åhlström, Pietariin, tyhjänä; 20 p. William Gowland, C. Graeg, Lynn, lankuilla; 21 p. Nimetöin Laiva, M. Ikonen ja Jakob Koho, Pietariin, ikkunalasilla; Julie, J. Schildwach, Gloucester, lankuilla; Hercules, J. Lindberg, Rigaan, tyhjänä; 25 p. Sylphide, H. Törnwik, Hull, lankuilla; Helena, E. Kuckonen, Pietariin, koivupuilla. [Ruotsinkielistä tekstiä] Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|