Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Sanan Saattaja Viipurista 1841, nro 40
AGRICOLA


Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1841 * Seuraava

-1-

Sanan Saattaja Viipurista,

Lauvantaina 25 päivänä Syys-kuuta 1841.
N:o 39.
Huomena, 16 Sunnunt. P. Kolmin. päivästä saarnaavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa Puolipäivä-saarnan Arkidiakonus Hougberg; Suomalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoherra Relander; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoherra Stolpe.
Porvon Hiippakunnan Sanomia.
Kappalaisen vaaliin Porvon Maa-seurakuntaan on pantu 1:ksi Tuomiokirkon Apulainen F. Hofdahl, 2:ksi Viipurin Gymnasin ja koulun Ruotsin kielen Opettajan Siainen A. E. Berner ja 3:ksi v. Kirkkoherran Apulainen J. Granholm Pernosta.
Maan pinnasta ja päällys-puolesta.
Kasvukunnasta.
( Jatk. N:o 38:sta ).
Pensaiksi kutsutaan, niin kuin tiedetään, senlaatuisia kasvuja, jotka muutoin ovat puunmuotoiset, mutta joilla ei ole miksikään sanottavaa vartta, vaan kohta juuresta haaroiksentelevat.
Niistä me tunnemme: Siestarlais-pensaan, jonka marjat ovat mustat; Vaapukka-pensaan, ja Orjantappura-pensaan, jonka kukkaiset ( ruusut ) silmää ihastuttavat.
Ulkomaalla kasvaa The-pensas, jonka lehdet variin veteen upotettuna antavat vedelle hyvän maun - Kahvi-pensas, jonka marjat sisällänsä pitävät kaksi kahvipapua.
- Ja niin edesp.
Yrtit ovat monenlaaatuiset; joista me tässä mainitsemme muutamia meille tuttuja; 1) Herneet ja Paut, joiden siemen antaa hyvän eineen.
2) Vaapukanlaatuisilla yrtillä on usein hyvänmaulliset marjat niin kuin Suo-muuramet, Maamuramet, Mansikat.
3) Yrtit, joilla on risti-kukat taikka 4) vastakkain istuvaiset kukka-lehdet ja siemenpalko - Nämät kelpaavat ruoiksi, <> niin kuin Kaali ja Nauris - 5) Yrtit, joilla on ratin laatuiset kukat, niin kuin Tupakka, joka on myrkyllinen; Potaatti, jonka varret sieraamiin pahan hajun antavat, ja jonka verrattoman eineen antavaiset ja hyvänmaulliset juuret ovat jo meillekin tutuksi joutuneet.

-2-

- 6) Nokilainen, joka polttaa, Liina ja täydellisimmillä kukkaisilla varustettu pellavas, joista me saamme rihmaa ja vaatteita.
Paitsi näitä tässä luetettuja löytyy vielä paljon muita yrttiä, joita ei tila anna tässä nimeltäkään mainita.
Niistä kasvuista, joilla vaan on yksi sydänlehti, ja jotka myös helposti tunnetaan yksinkertaisista, pitkittäin juoksevilla juomilla taikka suonilla varustetuista lehdistänsä, jotka alapuolla kaulaavat putken, tahdomme tässä tiettäväksi tehdä Palmupuun ja Ruohot.
Palmupuu on tosi korkian vartensa suhteen muiden puiden laatuinen, mutta sillä ei ole ensinkään oksia, vaan ainoastaan suuria lehtiä, jotka usein ovat monen kyynärän pitukaiset, ja sen latvalla tuulelta puistellaan.
Palmut ovat moninaiset ja kasvavat ainoastaan lämpimissä maissa.
Ruohot - Vaikka luulisi Ruoholaatuen, kapeilla putkisilla korsillansa ja vähillä kukkaisillansa, olevan vähemmästä arvosta, kuin jo mainitut kasvu-laadut, niin pitää kuitenkin kohta jokaisen havaitseman niitä kaikkein tarpeellisimmiksi, ilmoittaissamme että kaikki vilja-laadut ovat niiden kanssa yhtäsukuiset - Nimeltä ovat he: Vehnä, Otra, Ruis, Kaura, Hirssi, Riisi ja Maisi, joka myös Turkin Vehnäksi kutsutaan.
Kaikki nämät ovat Ruohon sukua, ja kuitenkin heidän siemeniänsä meiltä niin huolellisesti kootaan, ja kutsutaan Viljaksi, Jyväksi.
Nepä ovat ihmis-su'un omainen elatus.
Sen tähden niitä nyt niin huolellisesti ja ahkerasti kylvetään ja viljellään peltoihin; vaan ensimältä kasvoivat ne kuin ruohot muinonkin itsestänsä monessa maan-paikassa - Vienoimmat Ruoholajit, syödään enimmiltä eläimiltä, niinkuin hevoisilta, lehmiltä ja lampailta, ja järiämmät ruoho-laadut menetetään moniin tarpeisiin: niinkuin Sokuri-ruoko, josta saadaan Sokuria ja Siirappia; Papyrus-ruoko, jonka lehdistä entisinä aikoina valmistettiin kirjan lehtiä ja josta nykyinenkin paperi on saanut nimensä.
Tähän kuuluvatkin ne meille tutut Ruoot ja kaihlat, joiden kukkaiset höyhenten puutteessa kelpaavat vuoteitten ja makoo-vaateten täytteeksi.
Ne vajaavaisimmat kasvut, joilla ei ole kukkaisia ja joiden siemenet ovat vaan tohunkaltaiset, ovat neljälaatuiset; Sanajalkoja, Sammalia, Hapenia ja Sieniä.
Sanajalat ovat täydellisiä kasvuja lähinnä.
Sammalet, jotka voimattomilla mailla kasvavat ja heikompia kasvuja suojelevat, ovat joka paikassa tunnetut; jos niitä likemmin tutkitaan niin löydetään niillä itsellänsä <> olevan kantoja ja pienoisia lehtiä kuin myös nuppuja päässä, jotka heidän siemenensä kätkevät.

-3-

Senkaltaiset ovat Seinäsammalet, joilla hirsien välit seinissä tukitaan.
Karhunsammalet, joista karhu pesänsä talveksi valmistaa.
Hapenet ovat pian Sammalen muotoiset; mutta niillä ei ole niin selkiästi eroitettuja lehtiä, vaan ovat pian totta yhtäläiset joka paikasta - Näistä me mainitsemme Petransammalen, joita Petrat taikka Porot niin mielellänsä syövät - Niistä monenlaatuisista, joita vuorilla ja kivillä kasvaa, saadaan ainetta vaatetta ja lankaa painaa.
- Sienet ovat lukemattomasta laadusta; osittain ovat ne lihan, osittain puun laatuiset ja kasvavat enimmiten aina mädänneitten taikka kuolevien kasvuen päällä, joista ne eineensä tuovat.
Muutamat niistä kelpaavat syödä; muutamat taas ovat myrkylliset, niin kuin e. s. koria kärpäsen sieni.
Pakkulasta, joka myös näihin on luettava saadaan taulaa.
( Jatk.toiste ).
Suomalaisia sanalaskuja.
( Jatkanto 38 N:rosta ).
Aina syötävä kulupi, pidettävä pehmiäpi.
Aina uusi hempiämpi, ehkä entinen parempi.
Aina vaivainen valittaa.
Ainaki kala vedessä, apajoilla aivan yksin.
Akka autuas kotona, ukko kurja kulkemassa.
Akka ei luota lukkariksi, eikä ukko kuppariksi.
Akka koissa pahatapainen: rengillensä reiloapi, miehelle mitä sanopi.
Akka kulkee asettaan, mies ei kirveskuokattaan.
Akka mies asehetonna.
Akka mies asetta paitsi.
Akka tieltä pyörteleksen, ei uros pahanenkana.
Akka tuopi tyynyn, taljan, akka vuotavan venehen.
Akka vanha oluen juopi, puu laho veden vetäpi.
Akoilla on aina juttu, paimenilla paha nuttu.
Alahalla allin mieli uidessa vilua vettä, alempana armottoman käydessä kylän väliä.
Alaisin raudan, juoma miehen koettelee.
Alaisin raudan kokee, juoma miehen näkee.
Alas outo katselepi, ylemmä ajattelepi.
Alku työn kaunistaa, lopussa kiitos seisoo.
( Jatk. toiste ).

-4-

Seuraavaiset laivat ovat tänne tulleet: Syys-kuun 11 päivänä, Fortitude nimeltä, Kippari W:m Mason, tuleva Lynn kaupungista, tyhjänä; 13 p. Louise, Hans Kock, Rigasta, rukiilla; 14 p. Sarah, Searle Lowe, Wisbeach, tyhjänä; 21 p. Helsingfors, A. J. Söderstedt, Helsingistä, kaikenlaisella tavaralla.
Seuraavaiset Laivat ovat täältä pois lähteneet: Syys-kuun 10 p. Boliwar, H. Christianson, Köpenhamn, batiisilla; Mathilda, A. Nackström, Haminaan, kappale-kaluilla; 25 p. Aura, G. Andersson, Helsinkiin, ruisjauhoilla; 16 p. Jupiter, J. P. Rundström, Bristol, lankuilla; 18 p. Fortitude, W:m Mason, Lynn, lankuilla; 21 p. Sarah, Searle Lowe, Sutton Bridge, lankuilla; 22 p. Nimetöin Laiva, Jacob Koho, Pietariin, ikkunalasilla.
[Ruotsinkielistä tekstiä]
Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Poja tykönä vuonna 1841.
Imprimatur.
Censor Joh. Thessleff.

Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1841 * Seuraava

Agricolaverkon vintti