Agricolaverkon vintti
-1-Suometar.N:o 18. Helsingissä 4:tenä päivänä Touko-kuuta 1847. ( Lähetetty ) Suomettarellen, Neitosellen nuorellen ja hyvin kaunukaisellen vielä vanha vaipuvainen terveisiä sanelen. Sopii totta minun ottaa mieleni hyväksi, jos jollonkulloin saan kuulla minustani jotakin hyvää, iloista ja kaunista sanottavan, ja kiittää kauniin sanan antajaa, sillä siitä saan suuren huvituksen moitteisiin kyllästyneelle sydämelleni. Totta myös tämän kiitoksen sopii Suomettaren Lukioillenkin ilmoittaa. Suometar on hyvin hyvällä mielellä luonut ( kääntänyt ) silmänsä suomentamaani, Mintähden ja Sentähden nimiseen, kirjaan ja löytänyt siinä sangen hyviä ja huvittavia asioita, vielä monta meidän kielemme eduksikin toivottavaa tietoa. Erinomaisen huvittava on jo sekin, että niin nuori neitonen ollenkaan huolii vanhasta, mutta sitäkin ilottavampi, että näkee vielä vanhassa sydämen palavan halun kielemme kauneutta kartuttamaan. Sitte kun saanen, jos Jumala suopi, Korneliuksen suomentaneeksi ynnä sen Sanakirjan kootuksi, aigon ilmoittaa mistä minun intoni on tullut, että nuorempi miespolvi näkisi Ylimmäisen Isän johdatuksen juuri Isänmaamme kalliin kielen harjottelemiseen. Vasta sitte; ennen ei sovik. Moitteet, joita Suometar hyvin leppyisesti antaa, otan hyvin mieluisesti vastaan; kuitenkin tulee minun kokea muutamissa asioissa puolestani vastata, ehkä sekin tulisi kielemme hyväksi. Alkulupaustani: " Kaikkeen Luonnon tietoon, " olen jo kyllä katunut; sillä sitä en taida täyttää, ja voineeko kukaan kuolevainen kaikkia Luonnon tietoon kuuluvia asioita selväksi saadak. Muutamiin ei sovikkaan koko kysymisen laatu, niinkuin " Maneetin " tutkimiseen; toisissa tekee se kysymys laatu selvityksen tarpeettoman pitkälöiseksi, niinkuin " Konetkurin opissa, ( mechanik ), " vielä olen saamaton " Elävistä voimista " kirjoittamaan johtokirjan puutteessa. Aikomukseni olikin ainoasti jonkun vähän kojetella kaikenlaista. Mitä nimen monitukseen tulee, niin pitäköön itsekukin Kirjoittaja paraan. Joka näistä asioista laviammalta kirjoittaa, saapi kyllä sen nimen pysymään, jota niin usiasti kertoo, kuin juuri siinä Tietohaarassa tarvitaan. Ovat kuitenkin " Kimmo " ja " Jousto " sangen erinlaatuiset, vaikka heillen muissa kielissä ei ole saatu sopivia nimiä *). " Liekkeen " nimeä en ollut nähnynnä enkä kuullunna kirjaistani kirjoitellessa, ja jos olisin nähnytkin, niin en olisik ottanunna, sillä se merkitsee sanasta sanaan vanhanaikaista " Phlogiston " ja viepi sillä tavalla mielen väärällen tiellen. -1a--1-Niin kauvan kuin meidän Oppikirjamme Suomessa ovat nykyisellä vähällänsä, niin on Tarkkasanojen tarvet vähittäin täytettävä, **) ja sillä välillä asia oudoilla sanooilla merkittävä, olletikin koska Graikalaiset ja Latinaiset ovat kaikessa Tieto-maailmassa tutut, ja varsinaisissa Tieto-kirjoissa aina nimitettävät. -1a-Siihen taitaisivat Suomalaiset mittamäärät sopia toisten rinnallen. Soisin että oivallinen Tekiä, Tit. A. F. Borenius uudessa jo hyvin tarvittavassa kirjan antamassansa, ottaisi silmiinsä, niin paljon kuin tahtoo, niitä tarkka-nimien muutoksia kuin kauniin kirjaisensa ilmoituksessa osoteltiin. ] -1-Senlainen monitus ei taida rasittaa kelvollista Kirjantekiää, eikä ryöstää häneltä aikaa, eikä paisuttaa kirjaa yli tarpeensa. Joka tuota monikielistä Tarkkasanain kertomista moittii kirjavaisuudessa, hän älköön pyrkikök Oppimieheksi, vaan pysyköön reuhkapäänä ! Mitä minun ja " Enon " riitaan tulee Kaasunimestä, jätän mielelläni muiden ratkastavaksi, kuitenkin puoleltani sanoen, mikä minun tämän nimen valikoimaan päätti. 1:ksi Äänen yhteen juoksu vanhimman nimen kanssa Franskan kielessä. Jos Gaz olisi Ruotsalainen, niin en olisi sittekään ottanut, senvuoksi että taitaisi vietellä muitakin senkielisiä ottamaan: 2:ksi Gaz on hieno pilven hattara, niinmuodoin näkyvä, vaikka vapeurs, odeurs ja monta muuta senlaista sanaa ovat kielessä, valittu sentähden että sana tulee harvemmin eteen jokapäiväisessä puheessa ja siis vähemmän harhaan viekotteleva kuin jokaaikaiset sanat. Kuin en häntä ole löytänynnä Graikalaisista enkä Latinaisista Sanakirjoista, niistä kuin minulla ovat, niin päättelin Siirtökansoja myöden juuri suomalaisen Kaasunimen Kelttien, Vandalien, ja viimmeksi Frankkilaisten joukkoon pystyneen ja niillä jonkun vähän kielen nivelöimistä muutelleen. -2-Päälliseksi ja 4:ksi Puheenparren erinlaiset omat ottamat itsekussakin paikkakunnassa eivät ole yksien miesten muuteltavat. Minä olen seurannut näitä johtoja ja kaikkinaisen kotoni kieltä, niistä saaden kaasun paremmaksi kuin höyryn, ennen kuin Eno olikaan elävissä. ( Sillä minun kirjaani kypsennettiin puolen vuoden verta ennen kuin painettiin, pitäen sittekin viisin, kuusin viikoin jokaisen levyn väliä. ) Nursun- ( Trichechus Rosmarus ) nimen tiesin aikoja sitte, mutta Norsu ei sattunut Renvallista silmiini, pidin sentähden vanhaa, suomalaisissa kirjoissakin, esimerk. " Hyödyll. Huvit. Luomisen Töistä &c. " pidettyä nimeä. Norsun nimi näyttää sopivalta, aivankuin omakieliseltä; mistä lienee saatukaan ? Eikös yhdellä hyvällä Rhinoceros olisi saatava kotikielellen omaksi ? Kubikjalkaa puollustan sitä vähemmän, kuin sana on kaikintavoin outo ja muukalainen, eikä siis kieleemme sopiva, eikä kooltansakaan hyvin arvattava. Vaaksa olisi meidän kansan määrä, mutta vähempi kuin yhteinen jalkamäärä, vaikka sekin on erikansoilla erinlainen. Hakekoot tähän asiaan jotka taitavat parempia nimiä syllästä peukaloon, vielä kynnenvertaan ja rahtuunkin asti ! Toivoni vain olisi niitä sitte tietoon saadakseni. Makuri on kaikintavoin " Cubus. " Siitä vain on mieleni paha, että sain näyttämään kaiken takomavaivani. *) -2a-Lib. I. Sat. X. 73. ] -2-Ensimmäinen alkuainetten ( Elementtien ) suomentaja Tit. v. Becker antoi Turun Viikko-Sanomissa jo muutamia nimiä, ja Häneltä annettua johtoa seuraten olen nimittänyt: Happo, Tuko, Märkö, Rikki, Valko j.n.e. toivoen näistä juurista saatavan mitä paraita Tarkkanimiä. Esimerk. Märköhapos = Oxydum Hydrogenii = Aqua; Tukohapos = Acidum Azooticum; Rikkimärkiö = Hydrothyen &c. - nimiä, jotka kasvaisivat jos vain olisivat kasvattajat koossa. " Nimikko "! ? Jos Eno antaa Jusulle Varsan, taikka Täti Pirjolle Rukin; niin on " Varsa " Jusun-, ja " Rukki " Pirjon-nimikko. Samati Hiilihappo-Vesi, " Pyrmonter "-, " Emser "-, Seltser- &c. Vesi ja Champanjan-Viini sanottuin Paikkain nimikot. Kovimman soimauksen Neitonen antaa viimeiseksi moittien minua huikentelevaiseksi, joka moitet ei taida muuta kuin polttaa sydäntäni. Olen kuitenkin kokenut asettaa t, n, k, niihin paikkoihin kuihin sopivat seuraavan sanan alku-kirjaimen suhteen, sillä net ovat kielessä perustetut, ja lujetaan hyvältä lukialta, jos niitä ei kirjoitetakkaan, ovat myös paremmat kuin tuo Renvallilta ongittu ähkäileminen *), jota nyt Koveeksi tahdotaan kutsua, mutta ei anna lukialle mitään selvää. -2a--2-Lopuksi kiitän Suometarta vielä siististä tavastansakin, kuin ei ole pyytänyt kunniatansa ylöllisillä nuhteilla, eikä komppasanain koukuilla, vaan ainoasti näytellyt muutamia virheitä, ei pahimpiakaan, sekä sekä kirjantekiällen että ostajille rastiksi. Ruotsalaisten Kirjan-Ilmottajain ( Recensents ) tapa, osottaansa oivallisuuden, komppasanoillansa, sortaak kirjan, kunlaisen hyvänsä tekiän, välittäin nuon haukku-nalkinnallakin, siis ei ole kelvannut Meidän neitosellen. Hän on jo nuorella iällänsä nähnyt, että Recensent-Referent-Repetent-kokohaukkumus nalkki viepi mielet väärää johtoa, ilman minkään valistuksen tuottamatta. Jospa jokainen Tietoon pyrkivä mies ottaisi Suomettaren kauniin siivollisuuden mieleensä ! Aivan kuin ujostelemalla sanoo, mitä tarvitaan, ei kaikkiakaan; riitelee, mutta kauniisti. Sillä tuo nalkinnon vastusteleminen viepi aikaa, viettelee mielen aina vastustelemaan, siinäkin kussa ei tarvitak. Huonoja kirjoja tuo vastustelemakeino ei taidak kieltää eikä estääkkään. Hyviä ei taida tyhjällä kohinalla kasvattaa. Mutta kelvollinen Ilmottaja kaiken hyvän, saapi mielellänsä vähät vahingotkin ilmottaak. Kyllä aika aikanakin kelvottoman kuluttaapi, kelvollisen kestäessä kansakunnan ijän. Samuel Roos. Suomen kieli kirjallisesti' käytettävänä. ( Jatko 16:teen N:roon. ) Paitsi k-pehmennyksen merkkiä tarvitaan myös merkki loppuhengähdykselle ( slutaspiration ), joksi olemme käyttäneet Enon Opetuksissa ja Lehtor Akianderin kirjassa: Försök till utredning af finska språkets ljudbildning, käytettyä merkkiä '. Paitsi viimeksi mainitussa ja muissakin kirjoissa on myös viimevuoden Aamulehdessä N:o 16 ja 79 tästä loppuhengähdyksestä puhuttu. Aamulehdessä on aj'ottu todistaa' loppuhengähdyksken merkin tarpeellisuutta, mutta suurinta syytä sen käyttämiseksi kuitenkin ei ole' nimitetty, nimittäin että loppuhengähdys tekee tavuun sul'etuksi ja pehmentää siis edellisen puutavin, jos se vaan pehmenevä on. Pieniä kieliopillisia vaikutuksia on loppuhengähdykselle muitakin. Siis on siitä suuri etu kaikille niille, jotka kieliopin avuin oppiivat kieltämme, niinmuodoin kaikille ulkomaalaisillekin, paitsi omassa maassa löytyville sellaisille, jotka puheesta eivät ole' saaneet oppia' Suomen kieltä. -3-Muutoin olisi heille monta sanaa vaikeata tuntea', ja sattuupa oppineellekin moni paikka epäselväksi, jos hengähdysmerkkiä ei käytetä'. Usein eroittaa ainoastansa hengähdys sanojen tilat toisistansa. Kalevalan 4:nen runon 272:ssa säkeessä: " Kuin miekka meressä seiso, " voipi lausukka " seiso " olla' niin hyvin lausunta tavan menneen aj'an yksikön 3:nessa kohdassa ( 3 pers. sing. imperf. indic. ) kuin käskentä tavan yksikön toisessa kohdassa ( 2 pers. imper. ). Viimeisessä tilassa olisi hengähdys, mutta ensimäisessä ei. Jos siis tässä olisi hengähdysmerkki, niin kohta sen eroittaisi. Monessa muussakin paikoin löytyy senlaisia sekavuuksia. Niin eroitetaan sana antaa lausunta tavan nykyisen aj'an yksikön 3:nessa kohdassa ja nimentä tavan kohdinnassa ainoastansa hengähdykseltä, joka viimemainitussa tilassa löytyy. Yksikön kohdinta ( inf. sing. ) sanasta verta ja käskentä tavan toinen kohta sanasta verrata', eroitetaan myöskin hengähdykseltä. Sellaisia paikkoja löytyy monta muutakin, ja jos ei hengähdysmerkkiä käytettäisi', niin olisi äkkinäinen pulassa vähän väliä. Sama seuraus myör k-pehmennyksen merkin pois olemisesta. Jos liite'sanat -kin, -kaan eli -kään eli -hän, -pa eli -pä, -ko eli' -kö liitetään hengähdyksellä loppuvaan sanaan, niin muutetaan hengähdys liite'sanan alkupuustaviksi, niinkuin: vaatekkin, antaakkaan, tulehhan, otappa; mutta muissa sanaliitoksissa ei käy' niin kirjoittaminen, ehkä kyllä olisi ääntämisen mukainen, sillä siitä tulisi sekavuuksiakin, esim. sana vaatettapa voipi olla' niin hyvin vaate'tapa kuin vaatettapa. Venerranta j. m. s. nä'yttäävät eriskummaiselta. Ei hyvin käy' myös puustavi t hengähdysmerkin siassa e-hen päättyvissä nimukoissa; esim. kannet voisi olla sanasta kansi niin hyvin kuin kanne'. Yhdistyksissä syntyy myös sekavuuksia, esim. liiketaika voipi olla' liike'taika sekä liike'aika j. m. s. Hengähdykselle ja k-pehmennykselle ei sovi' käyttää samaa merkkiä, sillä vaikea olisi usein erinomattain sanojen sisällä olevia eroittaa toisistansa. Myös on meiltä käytetty hengähdysmerkki pyörreyttensä puolesta somempi kuin kolkakas k-pehmennysmerkki. Runossa tarvittaisiin Tohtor Lönnrotin mielestä myös merkki, jolla osoitettaisiin puustavin d:n poisjättöä. Kukaties on paras käyttää' siksi pikkunen d, esim. kaadan, tuudussa, taikka merkitä' näin: kaa,an. Kuinka erinomaisen tarpeelliset pehmennysmerkit ovat, nähdään siitä, että sanoista kyky, kyty ja kyy ilman niitä tulisi kaikista yhdenlainen kyyn j.n.e., jota useissa paikoin ei suinkaan kohta tunnettaisi'. D-merkki taikka pikemmin pikkuinen d olisi hyvä käyttää' yleisesti kaikessa kirjoituksessa, koska enimmässä osassa Suomen maata tämän puustavin ääntäminen on kadonnut ja myös suuressa osassa muuttunut l:ksi ja r:ksi. Lukijat näkisivät kohta tämän puustavin kirjassakin olevan juuri kuin häviämäisillänsä, taikka ei niin kokonaisen ja täydellisen kuin muut puustavit. Puustavi d taikka sen merkki, k-pehmennyksen ja hengähdyksen merkit ovat äännettävät, taikka ääntämättä jätettävät kuin kussakin murteessa. D lu'ettakoon d:ksi, l:ksi, r:ksi, taikka jätettäköön pohjais- ja itä-Suomessa lukematta, kuin kukin murre' käyttää; esim. veden, viedä', tuoda', saada', aidat, tähdet, odottaa', viedättää', johdattaa j.n.e. lu'ettakoon siis puustavia myöten siellä missä d oikein äännetään, niinkuin Satakunnan paikoilla. Muu'alla ne lu'ettakoon taikka: velän, vielä', tuola', saala', ailat, tählet, olottaa', vielättää', johlattaa', taikka verän, vierä', tuora', saara', airat, tähret, orottaa', vierättää', johrattaa', taikka veän, viiä', tuua, saaha', aiat, tähet, oottaa', taikka uottaa' ( vuottaa' ) viehättää', taikka viihättää', juohattaa'. ( Viiminen, niinkuin muutkin sentapaiset sanat, tekee äänikkeen alkutavuussa pitemmäksi niin pi'an kuin d jätetään pois, pidättääksensä tavuuta yhtä pitkänä kuin joh alkuansa on. ) K-pehmennysmerkki on maan enimmässä osassa äänetöin, toisissa taas pitää esim. jäl'et, nah'at, jal'oilla, ko'ot, kau'an, j.n.e. luettaman: jäljet, nahkat, jalvoilla, kovot, kauvan, taikka jäleet, nahaat, j.n.e. taikka jället, jalloilla j.n.e. Hengähdysmerkki äännetään taikka ainoastansa helpolla hengähdyksellä, taikka niin, että jos seuraava sana alkaa kerakkeella se lu'etaan kaksinkertaiseksi, esim. vene' tuli äänetään kuin vene ttuli; taikka niinkuin k, h taikka t, esim. ole', huone', vene', luettakoon olek, huonet, veneh, kuin kussakin. ( Jatko toisten. ) Kotimaalta. Koululaitoksia kansan muistutukseksi ilmaantuu aina enemmän ja enemmän maassamme. Hämeen Kyrössä on tänä vuonna aljettu kaunis ja rakkaudesta ihmiskuntaa kohtaan todistava laitos, josta jo on luettu Sanomissa: Vasa Tidning. Talonpoika Aatami Sasslin emäntänensä, haltiat Kärjen perintö-talossa, ovat säättäneet tavarastansa 2000 hop. ruplaa koulun asettamiseksi mainittuun Kärjen taloon. Näiden Turun Tuomiokapitlumin huomaan jo annetuin rahain korko on käytettävä vuotiseksi palkaksi Koulun opettajalle, jonka tulee olla' pappi ja pitää' kotona Jumalanpalvellusta kaikkina Sunnuntai- ja Juhla-päivinä. Sekä Jumalanpalvellukselle että Koululle ja Opettajalle on Kärki antanut huoneet sali-rakennuksessansa, ja ne on talo aina eteenpäin voimassa pitävä. Aatami Sasslinin kuoltua tulee hänen perinkalustansa pantavaksi pitäjän yhteiseen lainaus-aittaan 100 tynnyriä rukiita, joiden kasvusta Opettaja saa palkkansa lisäksi puolen; toinen puoli leivotaan elatukseksi köyhille koulu-lapsille. Kuullaksensa tämän koulun ja kirkon järjestyttämisessä seurakunnan pappeja ja muita jäseniä, piti Läänin-Rovasti julkisen pitäjän-kokouksen, jossa mieluisesti' suostuttiin Kärjen talon haltijain hankkimukseen. Korkia esivalta antaa tulevalle Kärjen koulu-papille samat edut ja oikeudet, kuin muillekin pappismiehille Hiippakunnassa. Aatami Sasslin on aikanansa paljon enäntänyt Kärjen viljellys tilustuksia ja joka tavalla parantanut taloa, jossa onni ja toimi on häntä rikastuttanut. Nyt on hän jo vuosia maannut halvattuna, mutta tämä näyte' maallisen elämän huonoudesta ei ole' suututtanut häntä muille ihmisille hyvää tekemästä. -4-( Jes. 54: 1 ). Vanhat ja kivulloiset, jotka tässä uudessa saarnapaikassa pääsevät armo-lahjain, Jumalan pyhän sanan ja korkiain Sakramentein osallisuuteen, ja nuori kasvava kansa, joka täällä saa valaistuksen säteistä ihastua, ovat kaikkina aikoina siunaavat näiden hyväin ihmisten muistoa, joka rakastettuna on pysyvä maamiesten sydämessä. - Lopen pitäjässäkin on jo viimeis syksynä Kirkon kylään asetettu Sunnuntai-koulu, erään nuoren papin toimesta, ja hankeissa on sammalisia muihinkin kyliin. - Tyrväässä on Vaivais-rahaston kustannuksella tänä vuonna toimitettu yhdeksän taitavampaa ihmistä eri-paikoissa opettamaan lapsia tavaamaan ja sisältä lukemaan. - Vesilahdessa on myös palkattu opettajoita paremman luku-taidon edistyttämiseksi. - Viimeis kuun 14 p. on Rohvessori m. m. N. A. Gyldén asetettu varsinaiseksi Rohvessoriksi Greekan Kirjallisuuteen Suomen Keis. Aleks. Korkiaopistossa. Niille nuorille maamiehille, jotka aikovat pyrkiä viisauden kukkulalle Apollon Seppelettä vastaanottamaan, lienee tämä sanoma erittäin ilahuttava, koska arvaavat ja tietävätkin Greekan kielen opetuksen pysyvän vielä edespäinkin samalla hyvällä kannalla, kuin tähänkin asti'. - Kirjote', Rohv. Gyldéniltä tätä virkaa hakeissa Taito-näytteeksi pränttäytetty, oli, 20. Helmi-kuuta, julkisesti' tutkittavana tavallisessa Sana-kamppauksessa ( Disputation ). Sen aine' on 2:en säe' ( värsy ) Saphokleen murhekkuvauksesta, nimeltä: " Ajas ruoskitsija. " - Majisteri Yrjänä Aukusti Wallin on odotettavana takaisin nelivuotiselta matkaltansa. Se vuotinen Raha-apu, jota on nauttinut kuljeskellessansa Ekyhtin ja Arapian hietamailla, on määrätty Tohtori K. W. Willebrandille. Saamme varmaan ilmi Wallinin kotio' tultuansa paljon uusia ja tiedollisuudelle tärkiöitä asioita, keksittyjä Arapian salamyhkäisissä erämaissa. Pahin olisi jos Wallin, kuin moni muu kaivattava mies, jättäisi oman maan, koska nyt ei ole' Korkiaopistossa hänelle sopivaa siaa. - Suomen Tietous-seura piti viimeis tuorstaina tavallisen vuosi-juhlansa. Tämän alkoi Seuran Esimies Rohvessori m. m. Kapriel Rein puheella ihmisen tiedon edistymisestä ja lavenemisesta aikain kuluessa. Sitten luki Sihteeri Seuran Vuosikertomuksen. Tällä erällä ei ollut muuta kuin kaksi, Rohvessori m. m. L. H. Törnroth ja Läänin-Rovasti m. m. A. J. Hipping, jotka julistivat kokoontuneelle yleisölle mietteitänsä, edellinen ihmisen aistinten tärkeydestä ja jälkimäinen kaupan käymisestä Itä-pohjais Europassa vanhaan aikaan. Kuultelijat valittavat puhumisen käyneen liijan hiljaisesti' muilta paitsi Hippingiltä. Ulkomailta. Rajamaasta Ruotsista emme ole' vielä mitään maininnet. Siellä elätetään kuin ennenkin, paikon paremminkin. Ilahuttavinta tämän vuoden tapausten seassa on Työntekojen vapauttaminen ammattikuntain siteistä. - Mainioista miehistä on kuollut Esaias Tegnér ja Hans Järta, joiden kuulusat nimet, vielä viimeisen kerran ehtoo kaikussansa meren yli tulleina, liikuttavat Suomalaisten tuttavien sydäntä. Myös kuuluu Rohvessorin Gejerin olevan halvattuna, niin että peljätään hänen työ-rikkaan elämänsä olevan likellä loppua. - Pritanniasta ja Irlandista pakenee kansaa joukottain muihin maihin kovan köyhyyden tähden. Ei enää tiettä' lukuakaan niiden, jotka ovat nälkään kuolleet - niitä on ollut tuhansin ihmisin päivässä. Näin surkia tilakaan ei ole' ahneuden orjissa vaikuttanut ihmistuntoa, sillä moni on kovimmalla talvisajalla pitänyt elatusvarojansa myymätöinnä vielä kalliimman hinnan toivossa. Nyt vasta koska ulkomailta, joissa on muutamissa rikkailta lahjoitettu kauniita raha-summia näille onnettomille avuksi, saadaan paremmin kuin talvella viljaa kuljetetuksi, on ilmaantunut erinomattain perunoita niin paljon että ovat halventuneet. Ahneet saavat nyt vähemmän hinnan varoistansa, tämä lienee heille suurempi rankaistus, kuin näkeminen ihmisten surkeinpaa loppua, josta usian hengen olisivat taitaneet pelastaa' ! - Preussissa ovat yleiset Säädyt katsotut sopiviksi ja otetut Valtakunnan yhteisiä asioita valvomaan. Berliinissä opettaa, paitsi Rohv. Schott ( josta puhuimme 6:ssa Numerossa ), myöskin toinen, nimeltä Stuhr, suomea. Hän lukee ja selittelee Kalevalan runoja, jota tehden myös tutkistelee Suomalaista Muinaisuskoa ( Mythologie ). Näin näjemme ennen ylönkatsotun Suomemme jo olevan arvoon otetun oppineilta ulkomaillakin, erinomattain Saksanmaalla ( jossa Grim ja Brockhausen jo entiseltä ovat meiltä tunnetut ). Nykyinen aika ei suinkaan anna' tilaa valistukselle, joka vielä kuului muutamat vuodet sitten: ' Yksin laulon, yksin soitin Runoja jo ruostuneita, Lauluja lakastuneita. - Venäjän maalta kuuluu tänä vuonna paljo viljaa ulos vietävän, semmenkin satamoista Mustanmeren rannoilla. Kaukasiassa, johon täältäkin on moni mennyt vuorilaisten kanssa tappelemaan, sanoo Finlands Allmänna Tidning Venäläisten nykyisin voittaneen paljon sekä ihmisiä että karjaa ja lampaita. Hiippakuntain Sanomia. Turussa, 28 p. Huhti kuussa, on Hakemus-aika Saarnaajan virkaan Degerbyssä pantu esteeseen. - Virkavakutteita on annettu: Maalari-vanhimmalle, Joh. K. Hedmanille, Piirrotus-opettajan virkaan Vaasan Lukiossa, ja Kappalaisen Siaiselle Dragsfjerdissä, Joh. Vet. Lönnbergille, Pitäjän Apulaisen virkaan Kemiössä. - Pyyntöä myöden on Läänin-Rovastin viran toimituksesta Tampereen Läänissä vapautettu Kangasalan Kirkkoherra, Lukija Turun Lukiossa, Etvarti Bergenheim, ja Keurun Kirkkoherra, Rovasti Kaarlo Kapr. Calamnius, määrätty välinaikaisena pitämään huolta mainitusta Läänin-Rovastin virasta. - Kuollut on Iin Kirkkoherra, Rovasti ja Tähtimies Erikki Joh. Frosterus. - Määrätyt ovat: Kappalainen Iissä, Vara-Kirkkoh. Joh. Mikkeli Stenbeck, toimittamaan Kirkkoherran virkaa mainitussa pitäjässä; Iin Kirkkoh. Ap., Kaarlo Joh. Forsström, Palvellus ja Armovuoden Saarnaajaksi mainitussa tilassa; ja Kirkkoherran Ap. Yli-Torniossa, Aleks. Jaak. Nyman, Kirkkoh. Apulaiseksi Kemissä. - Käsky-kirjeet vaalisaarnain pitämiseen ovat lähetetyt Liedon Pitäjän Apulais-vaaliin pannuille, ja huutopäiväksi on katsottu 15 p. Elo-kuussa. Porvosta. Virkavakutteet ( Fullmakter ) ovat annetut: Palvellusvuoden Saarnaajalle Kiuruvedellä, Kristiaani Joakimi Åkermannille, Kappalais-virkaan Pielavedellä; ja Kappalaiselle Jorosissa, Kaarlo Kust. Wargentinille, Kappalais-virkaan Kangasniemessä. - Kappalaisen vaaliin Askolan kappelissa ovat pannut 1:ksi Tuomiokirkon Apulainen Joh. Vetr. Hjerpe, 2:ksi Armovuoden saarnaaja Muolassa, Henrikki Renqvist, ja 3:ksi hakemata' Kirkkoherranvirkaa pitävä Hollolassa, Joh. Vetr. Niloni. - Käyttämällisessä Taito-näytteessä on Suure'-Tieteen ( Määrä-opin ) Ensimäisen Lukijan virkaan Viipurin Lukiossa Majisteri Opettava Kaarlo Wilh. Lille katsottu Kelvolliseksi. Pahempia präntti virheitä N:ossa 16. 4:nellä palstalla, 39:nellä rivillä, lu'e': urkenevi, " - 6:nella p. 20:nellä r. lu'e': aikakautisessa - alaaltapäin 5:nellä r. lu'e': kirjallisesti: - 7:nellä p. 16:nellä r. lu'e': syystä oleman -. N:ossa 17. 1:llä palstalla, 17:Nellä rivillä on: kylol'mä, luje': kylmä; ja all', luje: ol'. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. Rein.
|