Agricolaverkon vintti
-1-Suometar.N:o 50. Helsingissä 14:tenä päivänä Joulu-kuuta 1847. Jo taisin poloinen poika. Mikä lie minulle tullut, Kumma kurjoa kohannut; Kovan on ikävä eloni, Toimehen tulo tukala, En tunne' omia maita, En omoa itsenäni, Enkä mieleni menoa, Arvelujen ajoa. Ilo on entinen eronnut, Lepo luopunut minusta, Sydän on saanut sykkämähän, Rintani rajuamahan, Tulena povi palavi, Veri vierren valkiana. Mikä lie minulle tullut, Kumma kurjoa kohannut, Työn' unehtuvi usein, Askareet alinomoa, Kirves liiaksi lepävi, Hakko haihtuvi ajusta, Välehen käsi väsyvi, Sormet suoniset sujuvat; Minne on väkeni mennyt, Minne muinainen neroni, Kunne toimi kulkenunna, Kunne kuntoni kaonnut ? Kun ennen saloa hiihin, Asettelin ansojani, Pyysin pyyn, tapasin tetren, Osasin oravan saaha'; Suotta nyt suorin sankojani, Suotta rihmoja ripustan, Ei puutu' pätöstäkänä, Käy' ei kunkahan ko'oista, Omanahan, onnenahan Susi syöpi syötteheni, Huviksehen, hyödyksehen Jänö juoksi langoitseni. Jo taisin poloinen poika, Pyytäjä polon alainen, Itse ansahan osata', Itse tarttua' toenkin, Taisin pauloihin paneta', Saada' sankojen sisähän ! Oli pantuna pahasti Sinisilmät syötikseni, Sangoiksipa suoritettu Sylet surkian suloiset, Rakennettu rihmaseksi Kätöset kovan keviät; Paulat oil Lempisen punomat, Sukkamielyen sukimat; Pyytäjä on piika pieni, Saaja suu sulasimainen, Tytti taivon tuuittama, Tähtien emittelemä; Tuollap' on jo'en takana, Kosken kuohuvan kylellä, Ahon armahan ohessa, Lehtovaaran liepehellä ? " Hyvä on tulla' omillansa aikaan " sanoi entinen kerjäläisäijä ja, istuen puhteella pihdin vieressä, iski piippuunsa valkiata. Mitäs tästä; tulipa ehtooaterian aika ja äijän täytyi tarvita' muihin. - Tämän äijän kaltaisia on paljo muitakin mailmassa. Niinpä ajatellee usia uljas Sanomalehtikin, koska jossakin vähä-arvoitetussa kumppanissansa näkee uutta tai' muuten mainittavaa; " tuot' en huoli huomatakkaan, sitä vähimmin palstooni ottaa', kosken kumminkaan ole' sitä ensimäisenä julistaa' saanut, kukaties luulisivat lukijani minun tuomaisten apua tarvitsevan - paras tuolla' omillansa aikaan ", ja kuitenkin samat Sanomalehdet elävät enimmät aikansa ( juur kuin kerjäläisäijäkin ) muilta saadulla hyvyydellä; mutta mitäs tekee kun nälkä on ja noilta muilta, semmoisilta kun Fosterländskt Album, Figaro, Läsning för Bildning och Nöje m. m. saa niin helposti' ravintoa, vaikka koko vuosikaudeksi. - " Hyvä on tulla' omillansa aikaan " sanovat Suomikiihkosetkin ( Fennomaner ) eivätkä pane' rahojansa ulkomailla präntättyin kirjoihin, mutta jos Susiteikissä ( Societetshuset ) ja Rankkivurtissa ( Hôtel de Frankfurt ).... niin mitäs tuota kaunaat, se on eri asiae - " Kuka niin ahneeksi rupeisi, että ottaisi hopia ruplan ylös kadulta ", sanoo salisankari ( sprätt ), joka sentään ei pane' miksensäkkään vaikka takausmiehensä maksaa 1000:kin ruplaa hänen velkaansa. Niin se siis näyttää kuin ei kukaan tulisi' omillansa aikaan, vaikka muutamat suottansa kehuvat. -2-Kuitenkin, yksvakaisesti' puhuen, taidettaisiin kukaties, jos tahdottaisiin, Suomessa tulla' toimeen paljoa vähemmällä vieraalla tavaralla, kun mitä nyt nautitaan; mutta tahtomattomuuteen on syynä se, että oman maan hyvyyttä pidetään ainoastaan alhaisimmalle kansalle sopivana. Minkätähden näin on, tietänee jokainen, joka tyyskin ottaa vaaria asioistamme ja olostamme, eikä meidän mielestämme tätä ole' suurin ihmehtelemistäkään, vaikka kaikkina aikoina niitäkin on ollut, jotka sanovat kotimaalaisen hyvyyden ylönkatsetta varsin " luonnottomaksi vijaksi " *). -2a--2-Jos kotimaan tiedustelemiseen ja ruokkoomiseen ruvetaan käyttämään niitä vaivoja ja kustannuksia, joilla vieraitten kausain tekoja ja ulkomaan varoja on ansaittu ja noudatettu, niin saadaan tieten täältä Pohjan perältäkin sivistyneelle kansalle tarpeellisia aineita, jos ei kaikkia ( esim: Aarakeita ja Klasee-hanskoja ) niin kumminkin muutamia. Tästä yleisesti' mieluisasta asiasta pitää kirjoittamamme vähintäkin toistakymmentä pykälää. Mutta näitä osto-kaluja on niin paljo ja monellaisia ettemme tiedä' mistä rupeisimme - vai' jos alotamme, kuin ukko Pintaros muinen, parhaista aineista: vedestä ja kullasta **). -2a--2-Melkein joka toisessa pitäjässä kuuluu terveyden lähteitä löytyvän, ja arvellen on monta vielä tietämättömänäkin. Näistä ei ole' Paranto-tohtorit tulleet suurin puhumaan, sillä he ovat vaan matkustelleet pitkin Saksan, Ranskan ja Italian maita, katsellen mitä niissä on, eikä muutkaan, joilla varaa on ollut lähteä' Kaarlspaattiin ja Ispaahan terveyttänsä holhoomaan, tai' ostaa' Seltsi- ja Marien-paatti-vesiä. Ne vaan maalla asuvasta herrasväjestä, jotka eivät ole' malttaneet uljaampia vesiä hankkia', mutta sentään katsoneet sivistyksen vaativan pahain puhtein viruttamista pois ruumiista, ovat, moni lystin vuoksi, käyneet oman pitäjän Happo-lähteellä. - Kukas Hovin emäntä-rouva kehtaisi vieraillensa Ranskan kielen jutella', olleensa Naantalissa vettä juomassa, tai' kuka Vara-Herasyörinki tuovansa Saustilasta Happo-vettä ! - Mutta jopa näkyy vähittäin ruvettavan omillekkin vesille arvoansa antamaan, koska menneenä suvenakin oli Turun Vesi-parantalossa hyvin paljo väkeä terveyttensä vahvistamassa, vaikka on samankaltainen parannus-paikka Ruotsalaisessa Söderkööpingissä. Hyvä tämä, ja toivo tuleviin aikoihin parempi. § 2. " Entäs kultaa sitten? " kysynevät kaikki lukijamme yhtä haavaa. " Sitä kumminkin pitää ulkomaalta hakea', sillä tarvitaan, jos ei muuksi niin tukaateiksi ( räyskäsevät rahamiehet ), jos ei muuksi, niin kellonavaimiksi ( sanovat salisankarit ), jos ei muuksi, niin kihlasormuksiksi ( kuistasevat kauniit neitoset ), jos ei muuksi, niin.... j.n.e. mutta itse' Ruuneperikin runoilee: " On maamme köyhä ainijan Kullasta huolivall' " *). No, no! älkää hätäilkö. Jopa näkyy kullankin kointähden nousevan Pohjan-tähden tienoilla. Ettekös ole' kuulleet jo vuosia sitten löydetyksi kullan paloja Kemijojen rannalta, ja sitten usian oppineen miehen käyneen Kruunun kustannuksella pitkin Pohjan periä, hakemassa lisää kultaa tai' kullan sekasta maata ? Tänä suvena löysivät taasen kullan merkiä Kuusamossa, emmekä tiedä' mitä tästedes löydetään, kun vaan joudutaan. Älkämme, näitä kullan hakemuksia naurako, niinkuin pahanelkiset tekevät, jotka eivät muuta kun lujettelevat kuinka Kruunulta näihin on mennyt tuhannet ruplat toistensa perään. Ompahan pankissa kyllä rahaa, ja johonkin pitää sitä pantaman. Taikka sanovatko ilveilijät kuin P. Tuomas: " ei saa' rahaa hulluin paikkoin panna'; kyllä raha juodenkin menee. " Mutta mitäs sanosivat jos saataisiin kultana takasin, mitä hopiana menetetään, vaan jos ei saadakkaan, niin tydytään onneen, ja koskei omilla aikaan tulla', niin tuodaan ulkoa mitä tarve' vaatii - edes sen verta, tyttöjen mielen noutteeksi, kuin kihlakaluihin menee. Ja näit' ei tulevina aikoina aivan paljoa tarvittane', koska naimisen sanotaan vuosi vuodelta tulevan vanhanaikaisemmaksi; viimein ei siitä huoline' kun jos juur joku vanha, elämään suuttunut, äijä kyssy. § 3. Sampankaljoja ( Champagne ) ja makeita viinoja opitaan kyllä tekemään. Jopa nytkin Oppilaat Kemian Keitto-salissa Vapun päivinä valmistavat ensin mainittua ilo-juomaa, niin losolta että saisi vaikka uida', mitä sitten Tiputtelijat ( Distillatörer ) ja Ravintolain pitäjät ( Värdshusidkare ) tehnevät ? -3-Ravintola-isäntien en luule' tätä hyvää neuvoamme tarvitsevan, vaan ainoastaan Oppilaitten. - Hohheimia, Seerestä ja Oporttoa ei ole' meillä viinoja antamaan, mutta Tikkelperin marjoja kasvaa koko etelä puolella Suomea ja Kainuussakin Kalajokeen asti'. Näistä ja monista muista, joita maa antaa yltäkyllin, niinkuin Oivukoista, Viinukoista, Vaaraimista, Mesimarjoista ( Maamuuraimista ) m. m. ovat ymmärtäväiset rouvat jo oppineet punasia ja keltasia viinoja panemaan. Jahka vaan opitaan vieläkin usiampia ja parempia saaman, kun tänaikaiset, niin sopii sepittää' uusia nimiäkin, kutsuen yhtä renskaksi, toista malakaksi j.n.e. ja näin saadaan kaikki tarvittavat. Jos oman maan varoissa ei ole' sitä väkevyyttä, kuin osto-viinoissa, että iloittaisi mieltä tarpeeksi, niin - keksitäänpä tuohonkin keino: pannaan viinettä ( sprit ) joukkoon. - Olutta keitetään jo vanhoista ajoista sekä maalla että kaupungeissa, mutta parantumista tässäkin keinossa vielä tarvitaan ennen, kun omilla aikaan tullaan: ja meillä on taas viisas neuvo tarjottavana, että vähäin kaupungeitten olutta pitää sanottaman tupultiksi, ja Helsingissä, itse' Sinepruukohvilta, laitettua poortteriksi - sitten vasta kaikki hyvässä järjestyksessä ovat. § 4. Kahvia ja Teetä tiedämme tulevan oman maan kasvaimista, edellistä nisuista ja ohrista, jälkimäistä Mansikan lehdistä, joista sia-varoista ( surrogater ), oikein taitavasti' valmistettuna, ei sanota' huonompaa juomaa saatavan, kun mitä tavalliset Kahoi-maijat keittävät. Ja kylläpä sokuri kaikkiin mavun panee. Jos maku olisikin vähä erillainen, niin siihen totuttaisiin pijan kerran vaan ruvettua, niin että pidettäisiin ulkomaan kahvit ja teet huonompina. § 5. Tupakkia ei luulisi' kaukaa viittittävänkään tuoda' se, joka kerrankin on nähnyt Kokkolan pulskiat sarkaset, jotka osottavan tämän tarpeelliseen kasvaimen Pohjasessa niin hyvin menestyvän, ettei paremmin pyytääkkään sovi'. Kuitenkin on aina tarpeellista, Suomen tupakin karkeuden tähden, tuoda' vähän edes Amerikasta opettelevaisille houkutukseksi, sillä muutoin jäisi kukaties moni oppimattomaksi tupakoitsemaan, sivistykselle suureksi esteeksi. § 6. Aineita, joilla vaatteita ja muita painetaan, min karvaiseksi kukin tahtoo, tuodaan vuosittain maahan noin 250,000 ruplan edestä. Tämä summa saatasiin aika lailla vähentää', jos paremmin pidettäisiin arvossa esi-isäin tapaa, ja painettasiin vihriäistä Nappikukilla ( Tanacetum ), keltaista Mataroilla ( Gallium ) ja koivun lehdillä, ruskiata Kiventiuroilla, ruskian punasta Tuomen ja Paattaimen ( Rahmnus ) kuorilla, putellin karvasta Kangas-kanerville j. n. e. Olipa vielä joku vuosi sitten yksi kappalaisen rouva, joka ei koskaan painauttanut vaatteitansa muilla, kuin omilla aineilla, ja oli korkiampi kun moni muu. § 7. Silkkiä kasvatetaan jo vähä, toivoamme myöden aikaa voittain enemmän. Sen puutosta ei tulle', jos ei ostetakkaan vierailta, kuin nyt, 12,000 ruplalla vuodessa. § 8. Semmosia kuin Sokuri ja pumpuli-kankaat, joiden aineita ei saada' kotoa, pitää tulevina aikoina hankittaman valmistamattomina, että työ-ansio edes jää omille maamiehille, ja Työstön ( Fabrik ) voitto omille rahamiehille. Rauta-kaluja ja Liina-kankaita j. m. s. ei suinkaan kehdatakkaan ulkoa tuoda', sillä kyllin saadaan omasta maasta niiden aineita, ja tekemään ollaan taitavia, erinomattain Kainuussa, jossa nytkin jo, vaikkei ole Työstöjä eikä suuria opetus-laitoksia, joka toinen mies on kelpo seppä, ja usia kuulusa kankuri. Ja erinomaista on että sama mies toimittaa usiaa työtä - ja kaikki tulee hyvää. § 9. Täytynee antaamme myöden Viikunoitten, Pippureitten, Rommein ja muitten, joiden kanssa ei mikään kuri auta', noutamisen kaukaisilta mailta; muistuttaen vaan niinä aikoina, joina tahdotaan omilla aikaan tulla', näitä tuotavan paljoa vähemmän, kun nyt, ainoastaan herrasväjelle. Kyllä tässäkin taas vaivaa tuo paha kysymys: missä on herrasväjen ja rahvas-väjen raja ? Sanoimme: ne ovat herrasväkeä, jotka ruotsia taitavat, mutta, paha polvi! kun nuo talonpojatkin Uudella-maalla ja Vaasan tienoilla puhuvat ruotsia ! Kelvanneeko se määritys, jonka tuonan kuulimme eräältä sotamieheltä. Tämä puhui veljestänsä, sanoen häntä viisaksi mieheksi vaikka oli " huonompia ihmisiä ", tarkottaen itse' olevansa " parempia. " Kysyimme: " mintähden hän veljeänsä luki huonompain sekaan ", vastasi, " hänen olevan talonpojan vaan ", ja taas tutkattuamme mintähden talonpoika on huonompia, sotamies parempia, sanoi: " talonpoika on aina punte " ( bonde? ). § 10. Yksi ulkomaan tavara on, jota ei koskaan Suomikiihkoset eikä kukaan kieltäne tuomasta, vaikka kuinka viljalta. Tämä on suolaa. Tästä näkee että omilla aikaan tulemista Suomessa ei ole' ajattelemistakaan. Mekin suostumme tähän totuuteen, ja ainoastaan väitämme vähemmän ulkomaan tavaran, kun mitä nyt nautitaan, piisaavan, jos vaan niin tahdotaan. -4-Nyt viimeinkin, hyvä lukijani! olemme ehtineet yli kymmenen pykälän. Tämä saa siis jo olla' viimeinen. Mutta paha polvi! kun olen jo puhunut kaikki puheeni, eikä ole' mitään tähän pykälään pantavaa. No, olkoon siis tämä mitään sisällänsä pitämätä'. Hyvät lukijani eivät kuitenkaan pitäne' tätä kovin huonona tai' mitättömänä, sillä jos vähänkin ovat sanomalehtiä lukeneet, niin totta ovat ennenkin havainneet monta kappaletta joiden sisällys on sama kuin tän pykälän, nimittäin 0. Meidän, jotka nuoret olemme, pitää edes joskus seuraaman vanhempien esimerkkiä, eikä meitä siitä sovi' moittia'. Kotimaalta. Lunta tuli 15 p. mennyttä Marrask. ensikerran Iisalmessa rekikeliksi asti; samaan aikaan Mikkelissäki. Viipurista kirjotetaan ( 1 p. tätä kuuta ): " viime viikolla oli täällä jo toinen talven alku, niin että re'ellä ajettiin jo niin hyvin kaupungissa kuin maanteilläki; vaan nyt on maa jällen paljasna. " Kirjotuksessa Liperistä ( 2 p. Jouluk. ) sanotaan sitä vastaan: " Hitaasti näyttää talvi täällä tulevan, koska vielä pienetki järvet ovat sulana, - mutta terveys on kuitenki aivan hyvä ". Viipurista ( Kanava ). " Pian koko itäpuolen Suomea valitetaan rukiin oraita peräti huonoiksi kaikissa paikoin joissa vanhalla siemenellä ja aikaseen kylvettiin *). -4a--4-Uutisella panot ovat sitä vastoin loistaneet hyvästi. Samaten ovat oraat hyvät niillä jotka ovat savuuttaneet siemenen uudelleen ennen kylvämistä, joka tapa eräissä paikoin seurataan joka vuosi ja on aina löytty hyväksi. Paikottain sekoitetaan vielä uutinen ja vanha siemen yhteen, ja yhden verran kummaistaki, joka olisi kehoitettava seurattavaksi joka paikassa. Sellainen kylvös on kaikista varmin. " Uusi Aapiskirja Viipurin Kirjallisuuden Seuralla. Lisäykseksi ja valistukseksi viime numerossamme löytyvälle arvostelemisellemme tästä kirjasta, liitetään tähän seuraavat ilmotukset Kanavasta: " Turun Sanomissa " valitetaan ettei Viipurin S. Kirjallisuuden Seuran Aapiskirja, joka viime kevänä tuli painosta, ole lähätetty Turkuunki. Asian valoksi saamme mainita että sama Aapiskirja, josta Seura painatutti vaan 10 tuhatta kappaletta, on tullut otetuksi ennen kuin sitä ehdittiin Turkuun asti saada, jonka tähden paraillaan puuhataan jo uutta painosta samasta kirjasta, ja enimmittäin Turun Hippakuntaa varten. Eilisessä Kirjall. Seuran kokouksessa päätettiin lopullisesti viime mainitun kirjan uudesti painattaminen heti alettavaksi. Myös valittiin eri toimikunta miettimään ja kokoonpanemaan Seuralle osoitusta Vilke vainajalta säätyn koulun asettamisesta. Oulusta. Täällä olevan Lapsukais ( Pienten Lasten ) koulun hyväksi yksinäisiltä annetuilla Kuvailonäytteillä on kerätty yleensä 300 Rplaa hpssa. Taas lähtee täältä kaksi nuorta tietouden hakijaa Kirjallisuuden Seuran varoilla näinä päivinä kansan runoja, satuja, arvoituksia sanalaskuja j.n.e. keräämään Viipurin läänin eteläpuolelta ja Inkerin maalta. Toivotamme heille paljon hyvää ja kaunista saalista. Kulkupuheen mukaan oisi Grahn'in Kestkievarin luona viime viikon lopulla pitänyt tapahtua hirmunen murha. Mainitun Kestkievarin seudulla olevassa mökissä oisi 2 yökortteeria makaavaa tyttöä isäntäväeltä ei ainoastaan murhatun mutta myös teurastetun. Puheet ovat kuitenki vielä monikahtaat. Yhtä hirmunen murha tapahtui tänä syksynä Ranskanmaalla, jossa 16 1/2 vuotinen tyttö, Hortense Lahousse, myrkytti ruuvassa isänsä, äitinsä ja sisärensä. Hippakuntain Sanomia. Turusta. Retusaaren-linnan ( Kronstadtin ) evangel. Luterilaisen seurakunnan Kirkkoherralle O. W. Ehrström'ille on armossa suotu saada lukea Venäellä tehdyt palvelusvuotensa hyväksensä papisvirkoihin etsinnässä Turun Hippakuntaan. - Virkavakuute annettu Porin Isokoulun Toiselle Kanssa-opettajalle, Maisteri Yrjö K. Gonander'ille Ensimäiseksi Kanssa-opettajaksi mainitussa koulussa - Kuolleet: Marraskuun loppupuolella, Föglön Kirkkoherra A. M. Lundenius ja Kirkkoh. Apulainen Ulvilassa K. C. Galle. - Määrätty: Kirkkoherran Siainen ja Virantoimittaja Föglössä, v. Kirkkoh. M. Forsberg Palvelus- ja Armovuoden-Saarnajaksi ja Virantoimittajaksi mainitun seurakunnan Kirkkoherranvirassa. - Etsittäväksi avonaiset: Punkalaitumen ja Föglön Kirkkoherranvirat sekä Toisen Kanssa-opettajan virka Porin Isokoulussa. - Vaalisaarnaajat Pitäjän-Apulais-virkaan Kokkolassa ovat armollisessa Päätöksessä 29 p. viime-Lokakuuta pakotetut saarnaamaan myös kaupunnin kirkossa ja tulevat kaupuntilaisilta valittaviksiki yhtenä maaseurakunnan kanssa. - Iin pitäjän Kirkkoherranvirkaan on Käskyt annetut vaalisaarnohin. - Virkavakuute annettu Oulun Isokoulun Toiselle Kanssa-opettajalle Maisteri J. Simeliukselle Toiseen Opettajavirkaan Turun Naisväenkoulussa. - Etsittäväksi julistettu Toinen Kanssa-opettajan virka Oulun Isokoulussa. - Nimitetyt: Kanssa-yli-opettaja Turun Isokoulussa Maisteri O. V. Sarbeck ja Oppilas J. L. Cairenius olemaan, edellinen auttava Yli-opettaja ja jälkimäinen auttava Venäen kieliopettaja, mainitussa koulussa. - Määrätty: Oppilas V. A. Sterenius siaisena, toimittamaan Kristiinan Alhaiskoulun Opettajan virkaa vakinaisen Opettajan, Maisteri A. Törnuddin virkavapauden alla. - Hallitsia on armossa suonut Arkipispavainajan m. m., Tohtor E. K. Melartinin Leskelle ja turvattomalle tyttärelle kaksi liikaa armovuotta Arkkipiispa-vainajan kannetuissa virkatuloissa. - Kirkkoherran-tutkinnon seisoi, 8 p. tätä Jouluk., Kanssa-yli-opettaja Oulun Isokoulussa, Maisteri A. Heikel, sekä Papis-tutkinnon 9 p. samaa kuuta Maisteri M. A. Laurén ja Oppilaat A. V. Dreijer, K. V. Blomberg ja K. Grönholm, ja 10 päivänä Oppilaat V. J. Wiberg, A. O. Törnudd ja J. F. Tallqvist. Porvoosta. Määrätyt: Kirkkoh. Apulainen Kivennavalla J. Hertz Palvelus- ja Armovuoden saarnajaksi Kakin kappelissa, Hauhon Kirkkoh. Apul. E. Ekelund Kirkkoh. Apulaiseksi Iisalmessa ja Kappal. Apul. Luhangossa P. Urbin Kirkkoh. Apulaiseksi Hauhossa, Kirkkoh. Apulaiset K. U. O. Molander Ilomantsista samaksi Tohmajärvellä, Maisteri K. E. Aspelund samaksi Kiteelle sekä J. Molander Kiteeltä samaksi Ilomantsissa. - Kirkkoherran Tutkinnon seisoi: Porvoon maaseurakunnan Kappalainen, v. Kirkkoh. K. K. Eklund ja Tuomiokirkon Toimitusmies, v. Kirkkoh. K. H. Bergström. - Kuollut: Sysmän Kirkkoherra J. Selén 26 p. Marrask. - Virkavakuuteita annettu Haminan Isokoulun Toiselle Kanssa-opettajalle K. H. Forsiukselle Ensimäiseksi Kanssa-opettajaksi Heinolassa, Oppilaalle K. H. J. Gardberg'ille Kolmanneksi Kanssa-opettajaksi viime-mainitussa koulussa, Oppilaalle M. A. öhman'ille Venäenkielen opettajaksi Porvoon Lukiossa, Maisteri J. V. Pesoniukselle Toiseksi Opettajaksi Helsingin Naisväenkoulussa, sekä Opettajalle K. V. Stockukselle Yli-opettajaksi Helsingin Alhaiskoulussa. - Etsittäviksi avoinna: Toisen Kanssa-opettajan virka Haminan Isokoulussa ja Opettajan-virka Helsingin Alhaiskoulussa. [osoittavan käden kuva] Tätä N:roa seuraa Lisä-Lehti N:o 8. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|