Agricolaverkon vintti
-1-Suometar.N:o 51. Helsingissä 21:tenä päivänä Joulu-kuuta 1847. Kerjäläis-tyttö. Ikävä toen tulevi, Tukala tulettelevi, Koto kuin on kulkusalla, Maja paikassa monessa, Turva toisien tuvassa, Vara vieras vartahana: Kylät kaikki käyä' saapi, Kaikki kaupungit katella', Käyä' kymmenin kyliä, Hiihteä' tuhat hovia; Saapi samota' satehet, Tuulen juoksut tunnustella', Olla' veljenä vilulla, Sisarena myrskysäillä, Hyvä tuttu tuiskuloilla, Käly kinosten keralla. Usein utuinen lapsi, Usein tätä ikeä, Halaelen haavan juurta, Likistän lepän vesoja, Tervaksia tervehtelen, Huomenutan honkapuita; Usein utuinen lapsi, Usein tätä ikeä, Käyn katajan kammarissa, Pioissa petäjän Pitkän, - Petäjäll' on paksu puuro, Hyvä huttu Honkapoian, Vaan ei suurusta suatse, Ei taho' tahassekoja, Eikäpä tulen tekoa, Eikä suolan saamamiestä, Hutun saapi hierimettä, Puuron pankon pieksämättä; - Usein utuinen lapsi, Usein tätä ikeä, Nukun nurmen nuttuloille, Käännyn kankahan kylelle, Väsyn vieno varvikkohon, Vietän yötä viiakossa, Sammal on siskona sylissä, Vilu veikko vierelläni; Tuuli tuuitti unehen, Hongan latva lapsen lauloi, Lauloi laatuisna emona, Kaunisna on kantajana, Peitteli petäjän päillä, Käpykätkyehen kätki. - Olisin itse emäntä, Talon leivän talleltaja, Orvot ottasin kotiini, Kereäisin kerjäläiset, Leivän leikkaisin leviän, Kakut katkosin kätehen, Silakan sipulteleisin, Vielä voita vuolaseisin; Tilan taljalle tekisin, Vuotehen välehen saisin, Johon lapsia latoisin, Orpoja asetteleisin; Itse viisuisin rumimmat, Itse pienet peitteleisin; Eivät itkisi emoa, Valittaisi vanhemmaista. Suomenkieliset Sanomalehdet. ( Lisäksi 16 N:oon. ) Viipymisen syitä luettelemattakin ei lukija ylen paljon pahastune tämän kirjauksen myöhäistä loppumista, olletikin jos muistelee, että edellä mainitussa numerossa olleella alulla ja nyt seuraavalla jatkolla ei ole juuri muuta yhteyttä keskenänsä, kuin yhteinen nimikirjoitus. Ennenkuin lähdemme toisiakin kumppaliamme katselemaan otamme tähän pienen palaisen Litteraturbladin 320:lta sivulta, josta selvimmin näkyy, mitä sanomalehdiltä yleensä on vaadittava. Näin sanoo L. " Tietojen yleinen levittäminen kaikesta, mitä nykyajalla tieteiden toimissa ja valteisissa asioissa tapahtuu ihmisyyden edistymiseksi, oman tilan arvosteleminen näiden tapahtumien mitalla, kullenkin isänmaatansa rakastavalle miehelle tilaisuuden antaminen, näyttää' vikoja ja vaillinaisuuksia kotoasioissa, keskustella' virhetten paraalla tavalla poistannasta ja sillä keinoin nostaa' koko kansan tarkattaviksi ja tutkittaviksi kaikki yhteiset asiat, - missä käypi kaikki semmoinen sopivammin, tehdollisemmin, paremmin laatuun, kuin sanomalehdissä? " -2-Ja jo niidenkin kertojalla käypi monin paikoin omiakin mustia kylkiä katseleminen. Sitten kotoisissa asioissa taistelukenttä josko supistuukin ja vaikka eivät olekaan mieleisimmät ja painavimmat aineet keskustelemisen alaiset, niin saavat kuitenkin kaikki kirjallisuuteen kuuluva toimi, iso osa lainsääntöä ( esim. nykyjään Kirkkolaki ), monet talollisen hallituksen puoleiset asianhaarat ( esim. Kanavassa keskustelemiset tilajaosta ), kuin myös yhteisen elämän parannukseen koskevat, sanomalehdissäkin tulla' puheiksi. Nerolla ja ahkeruudella työskentelevälle näissä asioissa lienee jo kylläkin kelvollista ainetta kotimaatansa lempivälle sanomalehden toimittajalle, sen olemme nähneet Saima-vainaajankin esimerkistä, emmekä luulekaan aina olevan syytä valittaa' ylellistä mielenmittausta, päättäen pikemmin sanomalehtien kehnoutta toimittajienkin heikkoudeksi eli taitamattomuudeksi. Ei olekaan siis aineiden vähyydessä eli keskuuselmisen ahtaassa tilassa syytä tämänvuotisten kumppaliemme vähäarvoisuuteen, ja mitä erittäin kuuluu Maamiehen Ystävään ja Suomeen, niin emme luule heidän muilta ulkonaisiltakaan esteiltä olleen isosti rasitettujen, Niiden mitättömyys onkin sentähden kokonansa hylättävä toimittajien syyksi. Edellinen olletikin on näyttänyt kummallisen huolimattomuuden ja ikäänkuin tahallansa koetellut, kuinka loitos yleisö suatsee itseänsä nenästä vedettää'. Ei olisikaan kumma jos, niinkuin puhutaan, vapaehtoisesti paneutuisi kuolinvuoteellensa, sillä välttäen pakollista nälän surmaa. - Vaan mikä olisi ollut M. Y:lläkin eläessä ! Jo ensi vuonnansa oli hänellä ottajia paljon enemmän kuin yhdelläkään suomenkielisellä sanomalehdellä nykyjään on. Toisena vuotena tuli ottajia jo yli tuhannen, vaan sitten ovat olleet vähenemässä, ja kuitenkin on vielä tälläkin vuodella M. Y:llä kaikista suomalaisista lehdistä kannattavin ottajien määrä. Niinäkin vuosina, joina hänellä on ollut vähimmät ottajansa, olisi lehden kustantaja siis voinut maksaa' toimittajalle hyvin pari sataa hop. rup., vaan parasna vuonna vähintäänkin neljä sataa. Sillä olisi pitänyt saada' varsinainen toimittaja, ja hyvinkin hyvä, eikä Kuopiossakaan ole' ollut puutetta semmoisista miehistä, jotka sekä olisivat voineet kunnollisen sanomalehden aikaan saada', että ruvenneet semmoisen työn vaivoin - ei näytä' lehden sisällys tarvitun muuhun, kuin ilmoitusten toisista sanomista keräelemiseen ja - ojennusten lukuun, jotka työt taas latoja ( sättaren ) hyvin saapi tehdyiksi. Kaikki M. Y:ssä olleet luettaviksi sanottavat kirjaukset ovat olleet lähettäjiltä, joista muistossa pidettävimmät ovat herrat - ko -, S - l - s, - n - r. ja M - n. Näiden kirjoittamat, vähänkin henkeä ja eloa näyttävät, todistavat tällä vuosisadalla syntyneensä, muun kaiken ( paitse ilmoituksia ) olisi M. Y:n kustantaja voinut präntätä' yhdeksi kirjaksi päällekirjoituksella: " Maamiehen Ystävä, taikka hyödyttömiä Ajaankuluja vuosilta 1744, 1745, 1746 ja 1747. " Taikka onko M. Y:n toimittaja kerrankaan näyttänyt tunteneensa, mikä suloinen vaan myös samalla tärkiä toimitus sillä on, joka rupeaa kansansa mielenjohdattajaksi ja opettajaksi ? Onko hän kerrankaan puhunut niistä aineista, jotka vuosina 1844, 1845, 1868 ja 1847 ovat olleet tämän kansan rakkaimmat ja tärkeimmät ajateltavat ? Onko yrittänytkään kansallensa ilmoittamaan sillä olevan oikeuksia jos velvollisuuksiakin, rikkautta jos köyhyyttäkin, sillä olevan kielen, joka ei jouda' toisten polettavaksi, lain, jota ei käy' kenenkään sortaminen, ja vähäpätöisenäkin ollen silläkin toki olevan Luojalta määrätyn tarkoituksen, jota tohden ei edistytä' ristissä käsiä ? Onko M. Y:lle kerrankaan juolahtanut mieleen tietä' antaa' lukijoillensa, kuinka muu maailma liikkuu, kuinka muut kansat rientävät eteenpäin uskoa ja vallan asioissa. - Ei ole M. Y. suinkaan neuvonut, kuinka laki on kaunis toteltava - ei, että tieto on ihmisen kalliin etsittävä ja suurin turva. Ei ole' M. Y. tuskin kertaakaan sanonut lukijoillensa: se ja se kirja on ilmantunut Suomen kielellä, se on hyvä, se paha, se teidän pitää ostaa', se hylätä', eli: ne ja ne miehet rakastavat teitä enemmän kuin itsiänsä, mietistelevät teidän parastanne yöt päivät, ovat uhranneet kaiken kuntonsa, nautintonsa ja maalliset etunsa teille kerran ilopäivää tuottaakseen. kaiken tämän edestä on vuosi vuodelta lörpötellyt käärmeistä ja valaskaloista, Kiinalaisista ja Paapuista, Guanosta ja Juutalaisista, Planetaista, Tähdistä ja Kuista. Mitä tarvtsee suomalainen talonpoika tietää' Kiinalaisten ja Paapuien elämästä, kuin ei vielä tiedä', miten naapuripitäjissä eletään, mitä tarvitsee hänen tuntea' Juutalaisten muinaisuuksia, kuin ei vielä tunne' itsensä nykyistäkään tilaa, mitä planeettain, tähtien ja kuiden juoksulakien tuntemisesta hänelle on hyötyä, kuin ei vielä tiedä: tuskin sanaakaan siitä laista, jota itsensä on elettävä ? Tähän voitaisi sanoa': " eivät tiedot Kiinalaisistakaan, Paapuista jne. ole' ylenkatsottavat. " Ei suinkaan, kaikki tieto on kyllä hyvä, vaan opinaikani niin lyhyen ollessa pitää minun ensiksi hankkia tieto siitä, mikä olen ja miksi olen, ja sitten muista tiedoista vaan etsiä' sitä, mikä tämän ensimäisen tietoni eduksi tärkeintä olisi. Toinen muistutus, jonka joku voisi tehdä, on se, että M. Y:n iso ottajien määrä näyttää moitteiden perättömien olevan, sillä kuka niin turhasta tavarasta rupeaisi rahaa maksamaan ? Siihen vastataan tämän lehden usioisen ottajien ei muuta todistavan, kuin sitä luennan halua, joka viimeinkin näyttää rahvaassa syntyneen, joka vastaus vahvistuu sitäkin muistellessamme, että usiampien suomenkielisien sanomalehtien ilmauduttua M. Y:ltä heti katosi puolet lukioitansa. Suomella on edellisen kanssa se yhteistä, ett' ei oikein ole selittänyt itsellensä, mitä tahtoo. Suomeksi kirjoittaminen ei enää ole kelvollinen sanomalehden ainoaksi tarkoitukseksi, eikä edes puhtaaksikaan suomeksi kirjoittaminen, sillä nyt vaaditaan suomenkielisiltäkin kirjoilta eli kirjallisilta toimituksilta jo vähän sisällystäkin. -3-Alkuvuodesta sillä kyllä oli vielä " Suomalais "-vainaajan " kannukset ", " siivet " ja sulat " ylenpalttisessa suun pieksännässä, toimittajansa puolustuksessa ja muussa, jonka tähden jo luulimmekin Suomalaisen uudessa muodossa haudasta nouseen ja toivoimme vuoden pitkään " Suomen " kanssa saavamme monta lystiä leikkiä pitää', monessa torassa käydä'. Vaan kannukset tylsyvät tuo tuostakin. - Niin ei ole meillenkään niin sanaa vaihtanut, vaikka kahdesti, kolmastikin olemme koetelleet ukkoa vähin, ja vaikka ensi numerossaan kovilla sanoilla yllytti torahaluisia, sanoen: " tulkoon tännek, joka tahtoo, joll' on peätä peälle mennä, tahi mieli miekatella! " Ainehisto on ollut epäelehtävä, muu toimitus varsin vento ja leväperäinen, niin että lehti on jäänyt monet monituiset kerrat oikialla ajalla tulematta ja sen ajanluku niin myöhästynyt, että tämän vuoden joulu taitaa " Suomella " tulla' silloin, milloin muut viettävät tulevan vuoden juhanusta. Kieli on yhdenlaista solvennusta, kuin Suomalaisessakin. Sen kielenmurteesta jo pitkin vuotta vähän väliä puhuttuamme emme sen moittimalla enää huoli' lukijoitamme väsyttää', olletikin entisten moitteitemme vielä " Suomelta " vastaamattomina ollessa. Eräs kohta tätä murretta on vielä mainittava. Se on se kerkeys, millä Herra Gottlund tokasee uusia sanoja. Vaan tässä onnistuu yhtä onnettomasti kuin muussakin kirjallisessa työssänsä. Tekemänsä sanat ovat monin paikoin niin nurinniskaisia, että merkitys tulee aivan toinen, kuin mitä tarkoitetaan. Kuka ymmärtäisi esim. että sanat: Pankin rahameärättelemiset, yhtyllisyys, käytettäväinen Jumalan-sana, Peä-Kouluttaja, rahatus, lieju, kielenkäyttäjä, lukisto, vuosillisto, oppia, oppinen, oppikas, Sepittelisyys-Toimitus merkitsevät yhtä kuin ruotsalaiset: banko assignationer, komité, prakstisk theologi, rektor, stipendium, ether, translator, gymnasium, årgång, doktor, student, kandidat, Manufaktur-Direktion ? Meidän katsoessa kaksi ensimäistä nimitystä ei kuinkaan ole suomen kieltä, lienevät mitä muuta tuntematointa; kolmas kuuluisi ruotsinnettuna: användbart Guds-ord; 4:s - den förnämsta bland dem, som låta skola; 5:s - penninge uppbörd ( samoin kuin heinätys - hobergning ); 6:s - dy; 7:s - språkanvändare, språkbegangnare, eli alkuperäisemmin: en som låter språk gå, en som ser till att ett språk går; 7:s - en samling af dankslåare, sillä sana lukki merkitsee paikka paikoin joutavata, työntekemätöntä ihmistä; 8:s väärintehty, ei mitään merkitsevä sana; tekijä lienee varmaan tapaellut sanaa vuodesto, jota kuitenkaan ei vastaisi sitä, mitä tässä tarkoitetaan, sillä se on ruotsiksi: en samling ( en mängd ) år; 9:s - en som lär sig, lärjunge; 10:s - liten lära eli liten lärdom; 11:toista - en mängd lärdom försedd ( vaikka koulupoika, oppilainen eli rohvessori ). Tämmöisiä sanoja löytyisi, kellä aikaa olisi etsiä' " Suomesta " jos kuin paljon. Mutta turha on toivominen sen kielen käyttämistä paranemaan. Aina tavataan sen omissa kirjoituksissa erinomattainkin käännöksissä sellaista kuin " kaksi kolmanneksesta manttalia - - - - neljä siihen alla kuuluviensak torpansak kansak ", kanssak ", jossa ei muuta kuin sanat " kaksi " ja " manttalia " ovat oikein. Ilman sitä se ilmoittaa aivan eriskummaisia tapahuksia, niinkuin " Turusta on poisvarastettu: Rouvasväen revon nahoilla vuorattu turkki-voatek - - - toisella pienemmällä neään nahalla vuorattu puuhkalla ( kauluksella ) "; ja " teällä Helsinkissä poispuotettiin kavulla toisen kullasta tehyn rouvasväin kalvoisimen keärimistä ( armband ). " Kalvoisinta kutsutaan paikoin käsikalvoksi ( -kaulaksi, ranteeksi ); ymmärrättehän nyt kaikki senkin kumman. Suometar tietää, ett' ei itsekään ole edellisiä vaatimuksia kaikkia täyttänyt, eikä tahdo kaan nuhteita välttää'. Moni toivo, moni ajatus, joka toisen vanhemman sanoessa olisi paremmin järestynyt ja selvemnpänä lukijan eteen ilmautunut, on Suomettarelta tullut heikosti ja lapsen mielellä puhutuksi. Kevyempi mielisenä, selvemmin tarkoituksensa näkevä ja jo tottuneempanakin, kuin tänä vuotena, odottaa' S. tulevan alkua. Suomettaren kunnioitetuille lukioille ! Suomettaren ensi-vuosi on loppumallansa ! Ilolla ovat Suomettaren toimittajat havanneet merkityksi edes heidän hyvä halunsa rehellisesti toimia ja vaikuttaa kansallisen menestyksen työssä. Mitä lehtemme puutteihin ja vikoin tulee, ovat ne taasen lauhkealla, milt' ei kaunistavalla tavalla arvosteltuna Kuopion ankaralta Kirjallisuus-lehdeltä ( " Litteraturblad " ). Ehkä näihin puutteihin ja vikoin vikapäiksi tunnustaen, ehkä voimamme kuinka halpana pitäen, ai'omme kuitenki vielä tulevanaki vuonna koetella vaikuttaa; josko paremmalla menestyksellä, on vielä tietymättömissä. " Jos ei muut lihavat laula, Verevämmät vierettele, Niin mä laulan laiha poika, Mies veretön vierettelen! " Lehtemme sisällys on ollut yksipuoleinen, sen olemme jo itseki myödyttäneet ( esm. N:o 47 ). Mainittu " Kirjallisuuslehti " toivosi aineiden muuttelemista Suomettaressa, toivosi sen myös puhuvan " Uuden Kirkkolain Osotteesta, Vaivasten holhoun ja Metsähoidon Lakiosotteista, Maanviljeliäin Kokouksesta, Maanviljelysopistosta j. n. e. " Me emme ainoastaan Kirjallisuuslehden kera luule, me varmaasti tiedämmeki kaikki nämä aineet rahvaaltamme hyvin kyllä käsitettävän. Mutta meidän tuntemattomuutemme näistä asioista, tottumattomuutemme ja nuoruutemme on kieltänyt meitä niihin puuttumasta. Tämän tunnossa puhuttelimme jo tämän vuoden alussa miehiä, jotka ovat kunnolliset näihin asioihin ryyhtymään, että he lähettäsivät Suomettareen kirjotuksia maanviljelyksessä ja muissa kansan yhteisiä asioita liikuttavissa aineissa; mutta niistä ei ole vielä kuulunut mitään ! Meillä ei ole ollut varoja tariota palkintoja kirjottajille; sillä meillä ei ole entisiä ja Suomettaresta tänä vuonna saaduista rahoista jääpi toimittajille, mitä Saksalainen sanoo: " nichts ", ja siitä ei ole muille jakamista. -4-Samoilla ehdoilla tulee Suometar tulevanaki vuonna toimitettavaksi; niin ett' emme nytkään voi samalla tarjota palkintoa, kuin tässä nöyriimmästi pyydämme maanmiehiämme kirjotuksia lehteemme lähettämään. Suomettaren toimittajat ovatkaikki nuorukaisia ja vasta oppivaisia, kova onni pakottaa heitä sentähden vaan oman lukemisen lomassa sanomalehtänsä hoitamaan. Olkoon siis meille suotu kääntyä maanmiehiimme, pyytäen heitä kirjotuksillansa auttamaan meitä niissä aineissa, joihin me emme itse ole kunnolliset. " Kanavaki " lakastuu tulevana vuonna; me olimme kuitenki toivoneet saattavamme tämän kunnollisen lehden kanssa yhtenä jokseenki kannattaa kansan kaiken puoleista sanomalehdellistä kirjallisuutta ! Kuin nyt kova onni petti tämän toivomme, pitäsi tämän olla vielä suurempi kehotus ja yllytys meiltä pyydettyyn apuun. Muuten saavat toimittajat sydämmellisesti kiittää niitä monia, jotka hyväntahtosesti ovat tämän vuoden alla auttaneet heitä ! Pyydämme myös niiden ei pahastuvan, joiden kirjotuksia emme ole lehtemme pieneyden vuoksi ja välistä aineinsaki suhteen voineet saada ilmoitetuisi. Kotimaalta. Helsingistä. Viime viikolla läksi Simeliuksen Kirjapajasta kirja, jonka nimi on: " Runoja kirjasta: Pieni Runon-seppä " Oppilaalta D. E. D. Europäukselta, joka on tähän pannut paraimpia ja kauneimpia Inkerinmaalla viimeiskesänä häneltä kerätyistä rahvaan runoista. Tässä nykysessä vihkossa on 3 arkkia, joista kuitenki ensimäinen arkki erinänsäki myödään. Hinta koko vihkolle Kirjakaupassa on 6 kpkaa hpssa ja ensi arkille 2 kpkaa. Herra Europäuksen tykönä myötyinä maksaa koko vihko vaan 5 kpkaa ja ensi arkki 1 1/2 kpkaa, ja jos kymmenittäin niitä häneltä ostetaan, saadaan aina yhteestoista maksuutta. Herra Europäus aikoo tulevaan vihkoon liittää " johdatuksen runo-oppiin " ja " runonuotteja. " Tämä on jo kauan odotettu keino saada rahvaalta luvetuiksi vanhat ja kauniit runomme, ja saada nuo kunnottomat arkki-viisut ja renkutukset rahvaan mielestä vieroitetuksi. Tätä Herra Europäuksen hyvätahtoista ko'eta pitäsi kaikella tavalla maamiestemme edestyttää ja auttaa ! Hän asuu Titulär Neuvoksen Gripenbergin kartanossa likellä Tähtitornia, Unionin kadun varrella. Åbo Underrättelser muuttaa tulevaksi vuodeksi muotonsa ja sen toimitus lisätään uudelta jäseneltä ( Maisteri Eurén ). Näytelehti on jo tullut tänne, mutta sen mukaan tuomiten ei lehden sisällyksestä ole paljon ihailemista. Kompelällä tavalla on siinä arvosteltu maamme täänvuotisia Sanomalehtiä. Mitä siinä " Suomettaresta " mainitaan on paljasta lörpötystä. " Turun Hippakuntan Sanomain " hyvänaikuinen saanta lehteemme näyttää olevan malka mainitun sanoman silmässä. Uusia Sanomalehtiä tulevaksi vuodeksi: " Ilmarinen, Notisblad för Osterbotten " ja Evangelisk Tidskrift för Lutherauer " kumpainenki Vaasasta. - Kaikki muut vanha Sanomatehdet pitkittävät olonsa paitsi Vaasan Sanomat ( Vasa Tidning " ) ja Kanava. " Aura " Romaanikirjasto toimitettu Turussa Kirjakauppiaalta J. V. Lilljalta. Tästä erittäin ilahduttavasta ja urhoollisesta kokeestansa on Herra Lillja antanut ilmoituksen sanomalehdessä " Åbo Tidningar. " Sen mukaan otetaan siihen ainoastaan kotimaan miehiltä kirjotettuja ja käännettyjä romaania, novelleja j.n.e., sekä Suomen että Ruotsin kielellä; ja tulee se annettavaksi " vapaissa vihkoissa " taikka sitä myöten, miten teokset lähetetään kirjottajoilta. Toimittaja kehottaa sen vuoksi maamme Kirjaniekkoja hänelle ilmottamaan, jos eivät tahtosi, kohtuullista palkintoa vastaan, auttaa häntä tämän aivotuksensa täyttämisessä. Herra Lillja lupaa alun jo jouluksi valmiiksi, ja tulee silloin: " Skärgårdsflickan ", ilveitysnäytelmä Herra J. A. von Essen'iltä nimityskuvauksella Hovimaalari Ekman'ilta ja sotannolla Herra M. Zeller'iltä, ja " Det farliga skrinet ", tosi tapaus viime sodan alla, samalta kirjottajalta. Arkille ei luveta tilaajille päälle 5 kpkaa hpssa hinnaksi, joka kuitenki alennetaan ottajain paljouden mukaan. Tästä romaanikirjastosta saapi yksinäisiäki teoksia tilata, mutta tilattu teos pitääki lunastaa kokonaan. Muuten kehottaa Toimittaja koko vuosikerran tilaajoita samalla myös ilmottamaan, jos tahtovat ottaa sekä suomalaisia että ruotsalaisia teoksia, eli jos vaan yhden eli toisen kielisiä. - Tätä Herra Liljan aivotusta auttamaan kehotamme sekä kirjaniekkoja että yleisötä. Viipurista ( Kanava ). " Ilmat ovat olleet täällä varsin kesäiset näin myöhäksi. Lämmin-mittaaja on pysytellynään paraastaan 3 - 4 pykälää yli jääviivan ja ytykät lenteleevät päivällä ilmassa. Kaupanmiehet valittaavat huonoa kauppaa, ja kaupunkilaiset maantavarain puutosta, kun maakuntalaiset ympärystöltä, kelin huonouden tähden, eivät pääse kaupunkiin. Tavallinen joulu-liike ei vielä ole päässyt ilmaantumaankaan. " Helsingissäki on tuuli koko syksyn ollut luode-etelässä ja välistä kauhianki ankara, vaan ilma on ollut samaskainen ja ruma. Vasta viime keskiviikkona kolkontui ilma ja sumut katosivat, vaikka tuuli aina pysyksentelee siallansa. Sama kaipuu kuin Viipurissa on täälläki ollut maatavaroista; voi-naula esm. on torilla maksanut 60 - 70 kpkan välillä paperissa. Ilmoitus. Suometar aikoo vielä tulevanaki vuonna jatkaa elantoansa ja liikkua samalla tarkotuksella ja samoilta kirjottajoilta kuin tänäki. Tästä annamme näin aikasin tiedon saadaksemme muka myös aikasin tietää, miten paljon tilaajoita se saapi; joiden paljouden mukaan sitte saamme määrätä painon suuruuden. Tämän vuoden alussa mainitsimme Suomettaren olevan aivotun paraimmittain sivistyneimmille Suomalaisille, tämän kertoomme vielä nytki, vaan toivomme kuitenni, ett' ei monta olle, jotka tämän maineen suhteen kieltävät talonpoikia Suomettarta ottamasta, niinkuin ollemme kuulleet jonkun, joka on pitänyt sivistystä ja herruutta samana sanana, tänä vuonna tehneen. Olemme nähneet Lisälehden toimituksen ei käyvän tulevana vuonna. Suometarta saapi sen vuoksi tilata Helsingissä yhdellä ( 1 ) Ruplalla, vaan maamme Posti-konttuoreissa 1 Rplalla 15 kpkalla hpssa. Muitakin maamme sanomalehtejä pyydämme tätä ilmoitusta Suomettaresta lukijoillensa saattamaan. [osoittavan käden kuva] Tätä N:roa seuraa Lisä-Lehti N:o 9 ja 10. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|