Agricolaverkon vintti
-1-Suometar.N:o 52. Helsingissä 29:tenä päivänä Joulu-kuuta 1847. Ruttotaudin meno Venäellä. Kuusitoista vuotta takaperin ( v. 1831 ) kävi tämä Aasialainen saastuttavainen tauti Suomessaki. Maamme oli siihen asti ollut monituiset ajat vapa tästä kauhiasta vieraasta, jonka vuoksi sen tulo hirmustuttiki sitä enemmin ihmisiä. Mutta sen rasitukset eivät olleet niinkään kauhiat kuin yleinen pelko aavisti: yleensä saastutettiin siltä yli koko Suomen maan ainoastaan 1,258 ihmistä, joista kuoli 681 ja parani 577 henkeä. Se alkoi Heinäkuun lopulla Viipurin läänissä, ilmestyi Helsingissä keskivälissä Elokuuta, Turussa lopulla samaa kuuta ja Porvoossa keskivälistä Lokakuuta. Se lakastui Viipurissa jo Syyskuun alussa, Helsingissä Lokakuun lopussa, Turussa 1832 vuoden alkupäivinä ja Porvoossa jo puolivälissä Marraskuuta. Maalla se vaan pistäytyi pikimältään, enimmän raastava kuitenki Mentsälän pitäjäässä, jossa se viipyi keskivälistä Elokuuta Marraskuun loppuun asti. Muuten se kävi Lappveden ja Salmen pitäjissä Viipurin läänissä; Sipon saaristossa, Askolan ja Hausjärven kappelissa ja Myrskylän pitäjäässä Uusmaan läänissä; sekä monessa seurakunnassa Turun ympäristöllä. Jo silloin sanoo moni pulassa ollut ihminen havanneensa, kuinka suurimmat pelkurit ensin ja enimmittäin saastutettiin, jota vastoin pelkäämättömyys, raittius ja puhtaus näytti melkein kuin karkottavan ruttoa ihmisestä. Sama on havattu tämän-vuotisestaki rutosta Venäellä, missä yksi Lääkäri on sanonut yhtä, toinen toista keinoa kelvollisimmaksi, vaan kaikki kuitenki ovat yhtyneet pitämään pelkäämättömyyttä mielentilassa, raittiutta elämässä ja puhtautta olennossa paraimmina ruton karkottajina. Nykynen ruttoki on aivan syyttömästi saanut monen ihmisen pelkoon. Täällä pohjoisessa Suomessaki on aika ajasta puheet nousseet sen jo olevan milloin Pietarissa, milloin jo Helsingissäki. Niissä puheissa ei ole ollut muuta perää, kuin että siellä-täällä on ilmestynyt yksinäisissä ihmisissä ruton-tapasia tauteja, jotka eivät ole olleet tarttuvia, vaan syntyneitä huolimattomuudesta näin vaarallisilla ilmoilla, kuin tänä syksynä on ollut. Samanlaisia taudin tapauksia on nykyjään sattunut aina Paris'issa ja muuallaki, vaikka mahdoton on uskoa ruton jo sinne ennättäneen. Muuten näyttää tämänvuotinen rutto olevanki helpommasta luonnosta, kaiketiki lauhkeuntuneen ja masentuneen matkallaan. Ruton viime kerran Euroopassa käydessä ( vv. 1830 ja 1831 ) luultiin Venäellä sitä voitavan estää tulemasta maahan niin kutsutuilla karanteneillä taikka semmosilla salpauksilla teillä ja kulkupaikoilla, joissa saatutetusta maasta tulevan matkustavaisen piti olla aikansa katsannon alla. Mutta silloin nähtiin kohta, ett' ei rutto liikkunut ainoastaan ihmisten muassa, ja ett' ei sitä voida salpauksilla estää. Luulosta niiden turvassa voivansa olla levollisena syntyi ihmisissä vaan liiallinen huolimattomuus, jotta, koska rutto oli jo päässyt paikoille, silloin vasta ruvettiin hankkimaan rutto-potelaille sairashuoneita, joita sen vuoksi ei saatukaan tarpeen mukaan laitetuiksi ja varustetuiksi. Kuin sentähden syksyllä v. 1836 sanoma alkoi kuulua tämän aasialaisen ruton taasen ilmestyneen Persian valtakunnassa, asetti Venäen Hallitus toimensa toiselle pohjalle. Lääkärejä lähetettiin Persian maahan tutkimaan ruton luontoa, Venäen raja-Kuvernementeissä käskettiin tehdä semmoisia varustuksia, ett' ei rutto pääsisi maahan, vaan samalla määrättiin niissä samoissa kuvernementissä asetettavaksi joka paikkaan, kaiketiki suurimpiin kaupunteihin, niin kutsutuita Terveysseuroja, joihin määrättiin paikkakuntansa ymmärtävimmät miehet, ja joilla oli huolena ottaa vaaria terveyden tilasta ja ajallansa katsastaa, mitkä varustukset taudin vuoksi oisi hyödyttävimmät. Paikalla ruton jossakussa paikassa ilmestyttyä, käskettiin siitä antaa julkisia tietoja ja ilmotuksia, kuten ruttoa paraite voisi välttää. Siinä sivussa piti ruton matkalla olevat kaupungit jakaa vissiin osiin, joissa itsekussaki piti olla omat Lääkärinsä, jotta apu oisi heti käsillä ja itsekuki tietäsi, mistä Lääkäri oisi etsittävä. Niiden vuoksi, jotka eivät tahtosi eivätkä voisi hoidettaa kotonansa, hankittiin kaupunkeihin erinäisiä rutto-lasaretteja 600 aina 800 hengelle. Tämän vuoden 3 päivänä Heinäkuuta ilmestyi rutto ensi kerran Venäen valtakunnan Euroopan-puoleisessa osassa, Astrathan'in kaupungin luona olevassa karantenissä ja parin päivän perästä itse kaupungissaki. Siitä päivästä ei ole ollut ajattelemistakaan saada sitä estetyksi ja tau'otetuksi leviemästä Venäen maan sisuksiin. Pietarin saksalaisen Lääkintä-sanomalehden mukaan on ruton rientomatka ollut, samote kuin vv. 1830 ja 1831, pohjoisluodetta ( NNV ) kohden ehkä se matkaltansa sivuillenki poikkeaa. Sama sanomelehti sanoo, että se pikaisesti sekä yltyy että lakastuu käymäpaikoillansa, ja että, noin keskimääriä ottaen, puolet saastutetuista on itsekussaki paikassa kuollut. -2-Ne ihmiset sitä vastaan kuuluuvat pääsevän koko ruton ja paranevan kohta, jotka ovat pelkäämättömät, jotka eivät liiallisesti vaivaa ruumista eikä aivoansa, jotka syövät puhdasta vaikk' ei sentähden heikontavaa ruokaa, ja jotka välttävät mahansa tai muun ruumiinsa kylmentymistä. Pahin kuitenki kuuluu olevan sille syömärille tai juomarille, joka on vähän aikaa viettänyt raitista elämää ja sitte, luullen ei enää tarvitsevansa pelätä ruttoa, pikaisesti käypi entiseen kelvottomaan elämäänsä. Astrakhan'in kaupungissa, jossa löytyy noin 50 tuhatta henkeä, viipyi rutto Heinäkuun alusta melkeen Elokuun loppuun, ei täyttä 7 viikkoa. Yhteensä sekä karantenissa että kaupungissa saastutettiin rutolta 2,608 henkeä, joista kuoli 1,359. Sieltä lähti se kulkemaan kahta tietä Venäen maan sisuksiin, sekä Volka- että Doni-virran varsia, melkeen yhtä rinnan. Astrakhan'in Kuvernementissä, jossa on noin 290 tuhatta asukasta, rajusi se keskivälistä Heinäkuuta Elokuun loppupuolelle, taikka kuukauden verran, jolla ajalla se saastutti 1,872 henkeä, joista kuoli 1,037. 11 p. Elokuuta ilmestyi rutto Saratovan kaupungissa Volka-virran rinnalla, viipyi kuukauden verran ja saastutti siellä 2,598 henkeä, joista kuoli 2,348. Doni-virran rannalla, melkeen yhtä-rinnan Saratovan kaupunkia, ilmestyi rutto 22 p. Elokuuta Voronesch'in kaupungissa, jossa löytyy noin 45 tuhatta asukasta, viipyi 3 vikkoa ja saastutti 4,945 henkeä, joista kuoli 1,884. Näin saattaa sanoa sen viipyneen itsekussaki paikassa noin 31 päivää. Melkeen samantapasena ja samaa suuntaa ( pohjoisluodetta ) kohden on se rientänyt aina edelleen, kunne se on päässyt Muskovan kaupunkiin yhtäälle ja Kievan kaupunkiin toisaalle päin, jota kaupunkia tännemmäksi se ei liene tiettävästi likennyt. Viimeset sanomat Pietarista tiesivät sanoa ruton yhä liikkuvan Venäen sisus-Kuvernementeissä ( esm. Charkovan, Tschernigovan, Kievan j.n.e. ) vaikka jo lakastumallansa. 30 p. mennyttä Syyskuuta oli jo rutto Muskovassa. Tätä ennen oli siellä määrätty ja tehty kaikenlaisia varustuksia. Kaupunki oli jaettu 17 osaan, jossa itsekussaki piti olla 4 Lääkäriä, joiden asuntopaikat kuuluutettiin, ja joista yhden aina piti olla osakuntansa poliisi-kammarissa, jonka oven edessä myös piti alinomaa seistä valmis hevonen ja rattaat, kiiruummasti saada kuletetuksi sekä Lääkäriä sairaan luokse että sairaita lasaretteihin, jos niin tarvittasiin. Samalla määrättiin, että kaupungin vakinaisiin Lasaretteihin ( joissa huoneet ovat raittiimpia ja hoitoväki tottuneempia kuin ruton tähden uudesta raketuissa sairashuoneissa ) pitäsi ensin ottaa rutolta saastutettuja niin paljon kuin mahtusi, sitte vasta uusiin rutto-lasaretteihin *). -2a--2-Muuten saapi sairas tehdä miten tahtoo: taikka jäädä kotiansa ja siellä hoidettaa, tai vietää siihen lasarettiin, johon paraite haluaa. Ehkä enin tämän vuoksi eivät ruton hävitykset Muskovassa tällä kertaa olekaan niin julmat kuin v. 1830, jolloin jokainen, jossa vaan havattiin pienintääkään tautia olipa se ruttoa eli muuta, heti vietiin rutto-lasarettiin. Vaikka rutto on liehunut Muskovassa ja puoli kolmatta kuukautta, emme kuitenkaan vielä tiedä, jos se on loppumaan päin. Välistä kyllä luullaan sen olevan lakastumassa, vaan ei aikaakaan ennenkuin se taasen on täydessä vauhissa. Paraastaan kuuluu se rasittavan sitä osaa kaupungista, joka on elelä-puolella Muskova-jokea, ja jossa asuu kaupungin köyhintä väkeä, jotka elävät kehnommasti ja saavat juoda likasta vettä joesta, paremman puutteessa. Ensi viikolla siellä olostansa saastutti rutto 18 henkeä, joista kuoli 10, toisella viikolla 80 henkeä, joista kuoli 28, kolmannella viikolla 276 henkeä, joista kuoli 95, neljännellä viikolla 460 henkeä, joista kuoli 186, ja viidennellä viikolla 776 henkeä, joista kuoli 408 henkeä. Tällä tavoin saastutettiin viidessä viikossa 1,610 henkeä, joista kuoli 727. Tämän alla kulki rutto ei tasasesti, vaan välistä kohoten välistä laskeuten. Niin saastutti se 10 p. Lokak. 14 henkeä, 12 p. samassa kuussa 20 henkeä, vaan seuraavana päivänä taasen vaan 11 henkeä; 16 p. Lokak. saastutti se 57 henkeä, vaan saastutettuin luku väheni sen perästä päivä päivältä, niin että 21 p. niitä oli vaan 24 kappaletta. Sitte taasen lisäyntyi saastutettuin luku, vaikka ei sittenkään tasasesti, niin että 2 p. Marraskuuta rutolta kohdattiin 147 henkeä, vaan seuraavana päivänä ei enemmän kuin 95. Tätä ruton menoa Muskovassa tällä kertaa verraten sen hävityksiin v. 1830, näkyy nykysen ruton luonto lauhkeammalta, vaikka tässä on vaikea vielä päättää, kosk' ei meillä ole kauvemmaksi tarkkoja tietoja kuin 3 päivään Marrask *). -2a-17 päivästä 24 päivään samaa kuuta, taikka viikon sisällä saastutettiin yhteensä vaan 231 ja kuoli 112 henkeä. ] -2-Tänä vuonna sitä vastaan ei rutto vielä, äskeisten tietoin mukaan, siellä jo puoli-toista kuukautta olleena, kuitenkaan ole yhtenäkään päivänä saastuttanut yli 147 eikä surmannut yli 97 hengen **). -2a--2--3-Mitä suureen kuolleiden lukuun Saratovassa tulee, kuuluu siihen olevan syynä, että siinä kaupungissa asuu paljon semmosia Greekan uskon lahkokuntalaisia, jotka kuuluuvat pitäneen tätä kolera-ruttoa rangastuksena Jumalalta maailman ilkeyden tähden, eivätkä ole suvanneet Lääkärien hoitoa, eikä lääkityksiä. Tämä seikka todistasi, että ruton luonto itsessään oisi yhtä voimakas kuin ennenki, vaan että Lääkärit ja parannuskeinot nyt oisivat paremmat kuin edellisellä kerralla. Ruton matkanteosta Astrakhan'ista Saratovan Kuvernementtiin maitse on havattu, että se 1 ) kulki aivan vasten tuulta; 2 ) samote kuin v. 1830 jätti Sareptan siirtolaiskunnan ( kolonian ) liikuttamatta, ja 3 ) tiellänsä Kamuschin'ista Saratovaan päin myös sivuutti 5 siinä olevaa saksalaista siirtolaiskuntaa, vaan tuotiin sinne Saratovasta tulevilta ihmisiltä, vaikk' ei se sittenkään viipynyt täällä enemmän 4 päivää. Näillä seuduin ei ole merkitty mitään erinäisiä vaikutuksia vedessä eikä ilmassa ruton siellä ollessa. Onhan kuitenki mainittu huone-kärpäsiä Elo- ja Syyskuussa merkillisesti paljon kuolleen ja sen perästä pöhettyneen; monen puulajin lehdet olivat erittäin aikaseen kellastuneet; puuperunat, gurkut, melonat ja muut semmoset hedelmät loistivat erittäin hyvästi, mutta olivat pilkkoja täynnä ja hyvin näpläät mätänemään; maaperunat ( potaatit ) ovat siihen siiaan olleet Charkovan ja Tschugvev'in seuduilla erittäin kauniita ja hyvin antavia. Monessa paikoin on siellä myös havattu tuskin nimeksikään matka- ( muutto- ) lintua ja liikkuvan. Lisäksi saamme mainita että tämä rutto on ilmestynyt viime Marraskuussa Turkin valtakunnan pääkaupungissa, Konstantinopelissa, mutta hyvin lauhkeena sielläki. Syntyneistä ja kuolleista v. 1846. Vuoden 1846 alla syntyi Suomenmaassa Luterilaisissa seurakunnissa 50,070, joista 25,739 miehen- ja 24,331 vaimon-puolta, ja oli niistä salavuoteisia lapsia 3,777, joista 1,925 poika- ja 1,852 tyttö-lasta. Greekalaisten seurakuntain syntyneistä tietään vaan Helsingin, Turun ja Viipurin kaupunnissa ja Kuopion Läänissä, joissa syntyi yhteensä 1,534 lasta. Niin oli syntyneiden määrä koko Suuriruhtinanmaassamme yhteensä 51,604 lasta. Samalla ajalla kuoli sekä Luterilaisissa että mainituissa Greekalaisissa seurakunnissa yhteensä 38,984 henkeä, joista oli 20,080 miehen- ja 18,904 vaimon-puolta; kuten syntyi yhteensä 12,620 henkeä enemmän kuin kuoli, ja tämä määrä liitetty v. 1845 tehtyyn viisivuotiseen henkilukuun, joka näytti Suomessa silloin löytyvän 1,547,724 henkeä, antaa menneenä vuotena ( v. 1846 ) henkimäärän olleen 1,560,344 henkeä. Syntyneistä oli koko maassa noin joka 14:s salavuoteinen lapsi. Niin kuitenki että *) Viipurin Läänissä joka 22:s, Vaasan joka 20:s, Oulun joka 15:s, Kuopion joka 13:s, Turun joka 12:s, Hämeenlinnan ja Mikkelin Lääneissä joka 11:s, sekä Uusmaan Läänissä joka 8:s lapsi oli salavuoteinen. -3a--3-Vuoden-tulosta kertomus. Sanomalehdessämme on kyllä ollut sieltä-täältä tulleita tietoja tään vuoden tulosta; mutta saadaksemme yleinen silmäilö siitä, otamme tähän Lääni-hallitusten kertomuksesta lyhykäisen näytteen vuoden-tulosta yli koko maamme. Turun ja Porin Läänissä saatiin Rukiista yleensä 6:s jyvä joissakuissa paikoin 8:ski, Otrista yleensä 4:s ja 5:s, Kauroista ylemmittäin 6:s jyvä, Heiniä yli keskikerran paitsi meren rantamailla, joissa toukka pilasi niityt; - Uusmaan Läänissä: Rukiista meren rannalla 7:s ja 8:s jyvä, muualla vaan 6:s, Otrista 5:s ja 6:s, Kauroista noin 7:s jyvä, Heiniä siihen siaan lujasti; - Hämeenlinnan Läänissä: Rukiista yleimmittäin 6:s ja 7:s jyvä paikottain 8:ski, Otrista 4:s ja 5:s, Kauroista 5:s ja 6:s jyviä, Heiniä yli keskikerran; - Viipurin Läänissä oli vuoden-tulo kaikista kasvuista yli keskikerran paitsi Heinistä, joita tuli lujasti; - Mikkelin Läänissä saatiin Rukiista 10:s jyvä, Otrista 6:s aina 8:s, Kauroista noin 8:s jyvä, Heiniä lujasti; - Kuopion Läänissä: Rukiista noin 11:s; Otrista 7:s, Kauroista noin 6:s jyvä, Heiniä yli keskikerran; - Vaasan Läänissä: Rukiista 8:s aina 10:s jyvä paitsi moniaita pitäjiä, joissa vaan 6:s ja 8:s, Otrista 5:s aina 8:s, Kauroista sama jyväluku, Heiniä lujasti - Oulun Läänin vuoden-tulosta olemme jo 47 N:rossamme puhuneet. Muuten on Potaateista saatu yleensä ankaran hyvä kasvu paitsi Oulun Läänissä, jossa se oli vaan keskinkertanen ja Kemin sekä Tornion pitäjissä huonoki. Potaattirutto on Turun Läänin etelä-osassa yleensä ollut liikkeellä, Uusmaan Läänissä pilannut vähintäin 1/4 osan tämän syksyn kasvusta, myös Hämeenlinnan ja Viipurin, Mikkelin ja Kuopion Läänissä on se liikkeellä; tietymätön on jos Vaasan ja Oulun lääneissä. Pellavia ja Hamppuja on Hämeenlinnan Läänissä saatu hyvästi niillä seuduin, joissa niitä toimella hoidetaan, Kuopion Läänissä yli keskikerran ja Vaasan läänissä keskikertasesti. Kotimaalta. Helsingistä. Suomen Säätyin puolesta tutkimaan Suomen Pankin tilaa on 7 päiväksi tulevaa Tammikuuta kutsutut: ritariston ja aatelin puolesta Maaherra Kusto Langenskjöld; Papistosäädyn puolesta Iisalmen Kirkkoherra, Jumaluusopin Tohtori m. m. R. V. Frosterus; Porvarisäädyn puolesta, Kauppias Pietarsaaren kaupungissa, Kauppa-Neuvos P. Malm, ja Talonpojan säädyn puolesta, Rusthollari P. Sopanen Ranstasalmen pitäjäässä Mikkelin läänissä. -4-Me näimme " Skärgårdsflickan " kuvailtuna - ja ihailimme sitä, me luimme sitä - ja mielemme ei muuttunnu. Ilveilös-kuvaukseksi on " Skärgårdsflickan " vilkas, viehättävä ja hiplas niinkuin Ranskan Kuvailo-teokset, välttäen jokseenki kuitenki Ranskalaisten riettautta; - sen viat jätämme Helsingin Aamulehdelle kannusteltaviksi. Nimityskuvauksesta on arvelut monikahtaat, vaan kirjaan liitetyistä soitteloista Herra Zeller'iltä emme ole kuulleet mitään mainittavan, ja itse oleva tuntematon niiden arvosta, emme muuta voi sanoa kuin että ne ovat kaikki kotimaisille laulannoille perustetut. " Det farliga Skrinet ", toinen tässä kirjassa löytyvä teos, on pieni juttu viime sodasta, yksinkertanen, kaunis, ylentävä ja yhtä paljon todistava senaikuisten Suomalaisten miehuutta ja neroa, kuin muutki yli koko maamme löytyvät kertoomukset viime sodan tapauksista. Ehkä tämä juttu näyttäsi monesta kovin joka-päiväiselle aivan sentähden, että samanlaisia kertoomuksia vielä löytyy melkeen joka-miehen suussa. Mutta me olemme kiitoksen velassa Herra von Essen'ille tästä " Det farliga Skrinet ", me kehottasimme muitaki keräämään tämmösiä juttuja ja kertoomuksia, sillä - jos ne nykyjäänkin eivät näyttäsi niin edeskummilta, tulee aika, jollon ne ovat kadonneet ihmisten huulilta, ja silloin on myöhä niitä ihailla. - Tässä ensi-vihkossa Aura-romaanikirjastosta löytyy 110 sivua 12:vo sekä 19 sivua soitteloa, ja maksaa nidottuna 70 kpkaa hpssa. Kehottasimme vaan Herra Lilliaa toimittamaan parempaa paperia ja kauniimpia kirjaimia tuleviin osiin Auraansa. - Myös viikon päivät sitte on toinen kansallisiltamme suositeltava teos ilmestynyt Kirjakaupassa, nimittäin " Kuvaus Helsingin kaupungista " ynnä saman kaupungin merkillisimpiä asioita ja paikkoja kertoava kirja Herra Berndtsonilta ruotsin kielellä. Itse kuvaus näyttää koko kaupungin, vähä sen ympäryksiäki; se on piirretty ja painettu kivelle, kaunis ja hieno teollensa, ja antaa täyden ja totisen silmäilön pääkaupungistamme. Se maksaa kirjan kanssa yhtenä vaan 3 Rplaa 50 kpkaa, ja on kustannettu Kivipiirtäjältä Herra Lievendahl'ilta Helsingissä. - Samote kaksi uutta suomennettua kirjaa, jotka ovat painetut Herra Nordensvanin äsken käymään saadussa Kirjapajassa Hämeenlinnassa. Kumpanenki ovat toimitetut Herra öhmannin kustannuksella, ja ovat: 1:ksi " Uskon Tunnustus, ojettu Suurivaltialle Keisarille Kaarle Viidennelle Herrainpäivinä Augsburgin kaupunnissa vuonna 1530; Latinan kielestä suomentanut Gustaf Dahlberg "; 2:ksi " Genoveva, yksi niistä kauniimmista ja liikuttavimmista muinosen aja kertomuksista, - aivottu kaikille hyville ihmisille, mutta erinomattain äiteille ja lapsille; tahi kertomus yhen jumalisen rouan viattomasta kärsimisestä - Saksasta suomentanut A. Räty. " Edellisessä on 74, jälkimäisessä 134 sivua 8:vo. Kumpastaki jätämme lukioiltamme hyväiltäviksi, edellistä niinkuin kaikilta, jotka tahtovat Luterilaisiksi itseänsä todella tunnustaa, tunnettavaa kirjaa; toista taasen niinkuin parasta Lasten-kirjaa, jonka Suomentajan kieli siinä sivussa on liukasta ja jokseenki puhdasta. Tämä Genovevan kirja on käännetty melkeen kaikille Euroopan kielille, ja on kaikilta myödytetty puhtaan ja opettavaisen sisällyksensä puolesta olevan lapsille otollisimman. Suomen Kauppa Venäen maalla v. 1846. Venäen Hallituksen julkinen kertoomus sanoo tuodun tavaroita Venäeltä Suomeen 1,493,887 Rplan ja Suomesta Venäelle ainoastaan 720,523 Rplan hpssa edestä. Turusta: 20 p. tätä kuuta koottiin huudot 1 p. tapahtuneessa Arkipiispan vaalissa ja oli sen mukaan Turun Tuomiorovasti, Tohtori J. A. Edman saanut 172, Lukia m. m. E. Bergenheim 97, Valtio-Neuvos m. m. Pipping 41 huutoa; paitsi näitä oli 48 sekä koti- että ulkomaista miestä saanut kutsumushuutoja, joita lehtemme ahdas tila ei kuitenkaan suo luetella. Suomen Talous-Seura on päättänyt asettaa Saksalan moisiolle Padasjoen pitäjäässä Hämeenmaassa Ketruu-Koulun, joka on aivottu saada toimeen tulevan vuoden alussa. Opettajattareksi on määrätty Röökkynä Aukusta von Fieandt ja päällysmieheksi Maisteri R. M. von Fieandt. Tähän kouluun otetaan aluksi ainoastaan 8 - 9 oppilasta. Pellavan tai muun raaka-aineen saapi Maisteri von Fieandt taikka oppilaat hankkia. Hippakuntain Sanomia. Turusta. Kuollut: Kankaanpään Kappalainen J. E. Hällsten alussa tätä kuuta. - Määrätyt: Kappal. Apulainen E. A. Mandellof Palvelus- ja Armovuoden Saarnaajaksi Kankaanpäässä, Armov. Saarnaaja W. J. Lilius Kirkkoh. Apulaiseksi Längelmäellä; Ruoveden Pitäjän-Apulaisen Apulainen J. Porthén Kirkkoh. Apulaiseksi Keurulla; Kirkkoh. Apulainen Karjan pitäjäässä E. O. Reuter Kirkkoh. Apulaiseksi Ingossa; Virkavapaa Papismies, nimitetty Kappalainen Merimaskussa K. Lagerström Kappalaisen Siaiseksi Kiiskossa; Kirkkoh. Apul. Vaasassa K. W. Lybeck Kokkolan Kirkkoh. Apulaiseksi, sekä Pitäjän-Apulaisen Apulainen Lapualla R. Helander Armov. Saarnaajaksi Limingan Pitäjän-Apulais-virassa. - Papistutkintonsa seisottua, lähetetyt Porvoon Hippakunnan Piispalta vihittäviksi, Oppilaat: A. Wr. Dreijer Karjan Kirkkoh. Apulaiseksi, W. J. Wiberg Kirkkoh. Apulaiseksi Vaasaan, A. O. Tornudd Ruoveden Pitäjän-Apulaisen Apulaiseksi, K. W. Blomberg Hämeenlinnan ja Vanajan Kirkkoh. Apulaiseksi, K. Gronholm Ulvilan Kirkkoh. Apulaiseksi, sekä J. T. Tallqvist Armovuoden Saarnaajaksi Punkalaitumen Kirkkoh. virassa. - Väitelmä-Näytteet Isokoulun opettajavirkohin seisoi Ensi Kanssa-opettaja Turun Isokoulussa, Maisteri O. R. Stromsten, ja Maisteri K. W. Hammarin, kummanki Näyte hyväksi-otettu toistimella: kiitoksella Kelvollinen. - Tieteisessä kyselmyksessä Vähäkoulun opettajavirkohin päästäksensä sai Oppilas J. K. Höllberg toistimen: Kelvollinen. Porvoosta. Kirkkoherran-tutkinnon seisoivat 16 p. tätä kuuta Jumaluusopin Lukia Viipurin Lukiossa K. H. Ståhlberg ja Luhangon Kappalainen, v. Kirkkoh. O. Nevander. - Virkavapaus suotu Pyhtään Kappalaiselle, v. Kirkkoh. J. H. Gestrin'ille 4 kuukaudeksi 16 päivästä tulevaa Tammikuuta. - Määrätyt: Kappalainen Sysmässä, v. Kirkkoh. A. W. Schogster toimittamaan Kirkkoherran virkaa siellä, Kirkkoherran Apulainen siellä A. Sallmén taasen Virka- ja Armovuoden Saarnaajaksi, Kappalaisen Apulainen Asikkalassa K. W. Gestrin Kappalaisen viran toimittajaksi Pyhtäällä ja Kirkkoh. Apulainen Rautalammilla T. J. Aspelund Kappalaisen Apulaiseksi Asikkalaan. Avoinna etsittäväksi 26 päivästä viime Marrask. 150 päivän sisällä Sysmän Kirkkoh. sia. - Vihityt 18 p. tätä kuuta: Lukia Maisteri K. U. Stålberg, Oppilas K. K. Winter Kirkkoh. Apulaiseksi Sakkolaan, Haminan Vähäkoulun Opettaja A. Wahlberg, sekä Oppilaat O. M. Canteli Kirkkoh. Apulaiseksi Kivennavalle, R. E. Hornborg Kirkkoh. Apulaiseksi Valkialaan, J. T. Lönnroth Kappal. Apulaiseksi Orimattilaan, J. H. Lind Kirkkoh. Apulaiseksi Lammin pitäjässä, J. A. Thomander Kappal. Apulaiseksi Iittiin, K. W. Forsten Kirkkoh. Apulaiseksi Helsingissä ja K. A. Höök Kirkkoh. Apulaiseksi Rautalammilla, kuin myös edlläe mainitut Papis-tutkinnon seisseet Oppilaat Turun Hippakunnasta. - Avoinna etsittäväksi Raamatun perustuskielen Lukian Virantoimittajan sia Porvoon Lukiossa. [osoittavan käden kuva] Tätä N:roa seuraa Lisä-Lehti N:o 11. 12:s N:o tulee ensi-vuonna. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff. -5-Runoja ja Lauluja. Suomettaren Kosiot ( Kantelettaresta ) N:o 1. 25:s Laulu " Runebergin Runoelmista " ( runoksi tehty ) 2. Suomen kielen vallallensa pääsemisestä 3. 21:s Laulu " Runeb. Runoelmista " ( runoksi tehty ) 4. Orvon Kuolo ( Madjarin kielestä suomennettu E. A. J:ltä ). 6. Pohjolainen ( Ruotsista mukailta ) 9. Kompia ( mukailemia ) 12. Rakkaiden Hauta ( Servialainen Laulu ) 14. Toivomat ( Serv. laulu ) 15. 4:s Laulu " Runeb. Runoelmista " ( runoksi tehty ) 16. Vijatoinna kärsivän valitus ( lähetetty ) 17. Anton Alftan k. 18 14/3 47 ( lähetetty ) 21. Niin mä laulan laiha poika ( lähetetty ) 23. Huono kylä ( lähetetty ) 25. Runo Jämsän Raittiu'en Seurasta ( lähetetty ) 27. Morsian ringissä 27. Vasta mä äkkään j.n.e. ( lähetetty ) 29. Vielä Suomesta sanelen j.n.e. ( lähetetty ) 30 - 32. Jussin juttureissu ( lähetetty ) 33. Esi-isämme ( lähetetty ) 34. Kukka ( lähetetty ) 34. Lohdutus-runo Arkipiispattarelle ( lähetetty ) 35. Rakkaus 35. Pytagoran kultaset sanat 36. Kirous ( Servial. laulu ) 36. Tuomio ( Servial. laulu ) 36. Kansan laulu Venäjästä 37. Ikävyys 38. Virolaisen Valitus 40. Kanteleeni Synty ( lähetetty ) 42. Kehotus Juomarille ( lähetetty ) 44. Kukalle ( mukailema ) 45. Paimen-piika ja Karhu ( lähetetty ) 46. Vähät soiteltavat ( lähetetty ) 47. Julkasematon rakkaus ( Servial. laulu ) 48. Jo taisin polonen poika 50. Kerjäläis-tyttö 51. Suomenmaalle Lisälehdessä N:o 2. Tarinoita ja Satuja. Satu N:o 1. 4 - 8. Kesän vitkallinen tulo ( Itämaalainen tarina ) N:o 7. Madjarilaisista tarinoista 22 - 24. Suomalaisia satuja 27. 29. 30. 32. Seppoi Ilmorin Starina N:o 40. Kirjallisuutta ja Taidetta. 1 ) Kotimaista. " Mintähden ja Sentähden " Tohtor Roos'ilta N:o 5 - 7. Suomalainen Allakka v. 1847. 9, 10. Acia societatis scientiarum fennicae; Tomi II, faciculus, III. 10, 11. Suomenkieliset sanomalehdet v. 1847. 16. 51. Soitteloita Herra Ingeliukselta. 22. Yhteinen Suomen Historia. Suomentanut K. Aeimeleus. 33 - 34. Sampo Runollisto v. 1847 Gottlundilta 40, 41. " Tuhkapöperö j.n.e. " Lagervallilta 43. Finsk Språklära af Fab. Collan. I Delen 47. Uusi Aapiskirja 48, 49. Suomi osotettu Kuvituksissa ( lähetetty ) 48. Aura-romaanikirjasto. Turusta. 51, 52. Kuvaus Helsingin kaupungista. 52. 2 ) Ulkomaista. " Die Grundzüge ber finnischen Sprache " K. Kellgreniltä 21. Karlenin rouvan: " Muuan yö Bullarjärven luona 36, 37. Tutkintoja Berlin'in Tiede-Akademiassa 39. Kylä-Sihtieri " ( Madjaril. Romaani ) 44, 45. Maamme Historiasta ja Nyky-olosta. Tutkistelemuksia esi-isistämme ja niiden asumapaikoista 1 - 4. 8. Suomen tila v. 1846. ( Tiedollinen tila ) 2. Luku-yhdistyksistä Turussa ja Helsingissä 9. Viljansaalis Itäsuomessa 9. Sunnuntai- ja Pitäjäkouluja 14. 18. 25. Bjarmalaisien vanhoista kalmistoista 21. Suomen Pankin tila v. 1846 22. Vuodentulosta 27. 31. 42. 47. 52. Arkipiispa Melartinin Elämäkerta 33. Nuorukaisia maamme kouluissa N:o 34. 38. Potaattirutosta 41. 43. 47. 48. Silkin kasvatus Suomessa 49. Syysmarkkinoiden hinnoista 42, 43. Syntyneitä ja kuolleita Suomessa v. 1846. 52. Kertomuksia. Helsingin Kirjall. Seuran kokouksista N:o 6. 10. 15. 19. 23. 42. 45. Viipurin Kirjall. Seuran vuosijuhla 18 3/2 47 N:o 9. Helsingin K. Seuran vuosijuhla 18 16/3 47 12. Suomen Taide-Yhdistyksen vuosijuhla 11. - Tietous-Seuran vuosijuhla 18. -6-Kirjaus Uudelta Kirkolta N:o 31. Matkasanomia 36, 37. 39. Kirjaus Tohtor Ingman'ilta ( Madjar. Kirjallisuudesta ) 42. Matkakertomus 43. 45, 46. Otto eräästä kirjeestä Tohtor Ingman'ilta 44. Muuan Venäläisen matkustamisesta Suomessa v. 1846 48. Ruttotaudin meno Venäellä 52. Mietteitä: Kokeita Runo-opin selityksessä N:o 11. 13, 14. Suomen kielestä ja Kirjallisuudesta 15. Suomen kielen käyttämisestä 15. Suomen kieli kirjallisesti käytettävänä 16. Koulujen suomentamisesta 17 - 20. Mietteitä Köyrettiläisistä 25. Uusi kirjotus-tapa 28. Kuusmittaisesta Runouksesta 29. " Ehkä " ja " Vaikka " j.n.e. 29. Aakaset 35. Seka-aineellisia kirjotuksia: Sanomalehtien ja kirjojen työläästä saamisesta Talonpojille. 4. Kiistelmiä N:o 11 ja monessa Suomettarelle ( Lähetetty ) 18. 26. Herra Gottlund Kirjotustapoinensa 22. 25. Suomen peninkulma, neljännes ja virsta 30. Mitä merkitsee " Ylimys " 30. Kirjoittamisesta ( Kangasniemen rahvaan ) 30. Suomalaisen Kirjakaupan edistämisestä 31. Osote Lainakirjaston Asetuksille 32. Pudasjärven rahvaan kirjotuskunnosta 40. Asetus Puolan Talonpoikain tila-omistuksesta 47. Hyvä on tulla omillaan aikaan 50. Muuten löytyy melkeen joka numerossa Hippakuntain Sanomia sekä tietoja vuoden alla ilmestyneistä kirjoista ja muista merkillisimmistä sattumista maassa. Lisälehdissä: Ismaeli, Jutelma J. Mosenilta ( Saksan kielestä suom. ). 1, 2. Luostariveljekset, A. Oelenschägeriltä ( Juutin kiel. suom. ) 3 - 7. Veren-kosto ( Ensilaatija Balzac ) Ruotsista suomenn. 7 - 11.
|