Agricolaverkon vintti
-1-Suometar 1848Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpla ja Kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpla 15 kopeekkaa hopeassa.Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edellä puolipäivän, kello 11 ja 1 välillä. 2:n Vuosik. Perjantaina 2 päivä Kesäkuuta. N:o 22. Rahvaanopetus-keinoja Suomessa. Turun Hippakunnassa. 5:ksi, Vesilahden pitäjässä. ( Otettu " Koulusanomasta " ). " Kontrahti-Rovasti Hellen'in täällä pidetyillä Rovastiluvuilla annetun säännön mukaan pidettiin Lokakuussa v. 1846 kirkonkokous liikkuvasta koululaitoksesta, jonka opettajalle tulisi palkka vaivaisten rahastosta, josta myös kustannettasiin ei ainoastaan tarpeellisia koulukirjoja vaan elatuski lopen köyhille lapsille kouluajallansa. Kirkonkokouksessa selitettiin tarve ja hyödytys tämmösestä opetuslaitoksesta, jossa köyhätki vanhemmat saavat, suuremmitta kustannuksitta ja vaivoitta, taikka omissa eli naapuriensa taloissa lapsillensa annetuksi alkutaito kirjaluvussa ja kristillisyydessänsä, sekä samalla saavat hoitaa lapsiensa elatuksesta ja vaatteista, ja valvoa niiden tavoista ja käytöksestä. Seurakunnan jäsenet myödyttivät yhdellä suulla tarpeen tämmösestä opetuslaitoksesta, kuin sen lisäksi Ahlman'in koulu on niin kauvaksi muutettu että harvat sinne voivat kustantaa lapsiansa, ja mieltyivät osaltansa auttamaan ruoan, asunnon, valon ja lämpimän kustannuksessa opettajalle; joka apu tuuman perästä päätettiin lasta kouluun otettaissa maksettavaksi jokaiselta talollisen lapselta 15 kpkalla ja varakkaan torpparin 10 kpkalla hpsa; köyhän torpparien, loisten ja semmosten lapset o isivat kokonaan vapautetut tästä maksusta. Näistä sovittua päätettiin: 1:ksi. Opetusta annetaan puustavientunnossa, tavuussa ja sisästäluvussa, enimmittäin Lankasteritavan mukaan; vasta tämän opittua aletaan ulkolukua; 2:ksi. Opetus alotetaan niin pian kuin mahdollista tulevassa Lokakuussa ja pitkitetään 20 päivään Jouluk. sekä 10 päivästä Tammik. 10 päivään Heinäk. ja 10 päivästä Elok. koulun ensimäiseen vuosipäivään asti; jota ennen kuitenki olkoon kuulusteltavana seurakunnan mieli, josko ja kuten koululaitos oisi eteenkipäin pitkitettävä; 3:ksi. Lukuharjoituksia pidetään syksyllä kello puolivälissä 9:ksästä 12:teen ja k. 2-5, keväillä kello 8-12 ja 2-6. Tiiman luvettua olkoon, jos opettaja niin näkee, 5 tai 10 minuutin lupa; 4:ksi. Toimitus koulussa alotetaan ja lopetetaan rukouksilla ja veisuulla; 5:ksi. Opettaja käypi siinä järestyksessä kuin Kirkherra määrää pitäjän kinkerikunnissa opettamassa, niin että kahden kinkerikunnan lapset kerrallaan opetataan; 6:ksi. Opettaja olkoon niin opetuksessa kuin elämässä lapsille esikuvana. Viallisille käyttäköön hiljaisia ja sopivia varoituksia sekä, jos ne ei auta, siivoa kuritusta; 7:ksi. Kouluun pitää tulla rahvaan poika- ja tyttö-lapset 7:nestä aina 14:ään vuoteensa sekä huonolukusia mistä i'ästä tahansa; näiden yli annetaan luvetteloita Kirkonkirjan mukaan; 8:ksi. Vanhempien ollessa niin varattomia, ett' eivät voi kustantaa lapsiansa koulussa, tuumatkoon Kirkherra Kirkkoraadin kanssa, josko ja kuinka paljo vaivastenrahastosta siihen annettaneen; 9:ksi. Jonkun siihen velvoitetun lapsen ei tullessa kouluun, olkoon Kirkherralla valta kutsua lapsen vanhemmat eli hoitaja Kirkkoraadissa varoitettavaksi. Jos ei siitä seuraa pikaista parannusta eikä suunnallista syytä ilmoiteta, määrätköön Kirkkoraati köyhäin lasten elatus-varastoon rahasakkoa 1:stä aina 5:een Rplaan hpsa, säädyn ja varain mukaan. - Tämän perästä tapahtumassa kuulustuksessa tarjousi opettajaksi kaksi miestä, jotka paikalla saivatki näyttää taitonsa tavuussa ja sisästäluvussa, jonka mukaan talonpojan poika Adam Iwendorff, oleva raitis ja hyvin tunnettu sekä ennalta tottunut lasten-opetuksessa, valittiin yhteisesti seurakunnalta opettajaksi, ja määrättiin hänelle palkaksi 30 Rplaa hpssa vuoteen vaivastenrahastosta annettavaksi. -2-- Tällä tavoin on nyt läpi vuoden annettu opetusta osakunnittain ympäri pitäjän, ja seurakunnan papisto sekä jäsenet ovat todistaneet, että opettaja on ahkeruudella ja taidolla täyttänyt velvollisuuksiansa, sekä että lapset ovat käyneet koulussa jokseenki tarkasti ja tyydyttäväiseksi hyödytykseksensä ". Koulusama sanoo kertoneensa tätä sekä uudeksi todistukseksi kuinka rahvaamme nöyrästi suostuu vaikka vähällä kustannuksellaki jokaiseen tilaisuuteen saadaksensa opetusta hyödyllisissä tiedoissa, että myös esikuvaksi ja johdoksi muille. Mutta se muistuttaa edellisessä asetuksessa olevan väärin että lapsia sakoilla pakotetaan koulussa käymään, sekä varoittaa ett'ei tämmöisten opetuslaitosten kautta vanhempia saatasi huolettomiksi lapsiansa kotona opettamaan. Lapin Alku. ( Satu Ilomantsin pitäjästä ). Lippo, liukas mies, metsänkäviä läksi metsäh. Päivän kävi metsää, jo tuli hänelle yö siellä ja hän mäni metsämökkih. Sen yön makasi siinä mökissä ja kuin tuli toinen päivä, niin hän läksi siitä hiihtämäh ja siitä mökiltä lähteissään kolisti suksiah ja sano: " pitää tänä päivänä saaha riistaa sukselle, toinen toiselle, kolmans sauvalle ". Siitä kuin vaan hiihtämäh läksi niin tuli hänelle kolmet petran jälet. Niitä jälkiä myöten hän ajo sen päivän iltah asti ja kuitenki ei saanut yltää hänelle eikä tappaa ne petrat. Siitä tuli ilta ja tuli semmonen kartano siellä metsässä ja ne petrat mäni sih kartanoh. Ja hän mäni sih kartanoh jälestä sinne ja siellä oli metsän riistaa niin paljon siinä kartanossa jos mitä vain: siell' oli petraa, siellä kontiota, siellä kaikkia. Hän siellä näki yhen oven kylkeh päin ja siitä hän mäni sinne ja siellä oli vanha ukko, semmonen harmaa pää. Ja se ukko läksi pihalle siitä ja tuli sisäh, sano: " kuka lie semmonen orihini ajanut niin hikeh "? ja se mies to'esti jotta " mie ajoin " ! Se ukko sano siitä sille miehelle jotta " et pääse pois täältä enää sie; pitää täällä olla ". Hän ukko se naitto tyttärese sille Lipolle metsän käviälle miehell' ja hyö elettih siellä jonnin aikaa lienöö ja jo poika synty heille. Siitä hän rupeis pois pyrkimäh ukolta siltä, niin ukko sanoo siitä: " kyllä pääset kuin sukset, " sanoo, " laait miulle sellaiset kuin mie käsken ". Hän siinä käski, sanoo: " laa'i oksa olkahasen, pää pälkähäsen " !, niin ei voinut ymmärtää: kuin mäni metsäh niin hän laati kuin meiänki sukset, ei ymmärtän't sen ukon sanan jälkeen laatia. Hän kuin toi ukolle ne sukset, niin hän sanoo: " ei nämä oo minun sukset, " sanoo: " vielä " ! Noh, siitä hän vielä käski toissa, kolmanna päivänä ja " kuin et osanne nyt laatia näitä suksia, niin et pääse eläessäis pois täältä ". Niin siitä kuin hän läksi metsäh, niin siitä lohkoi kuin reen kaplahan, oksan heitti alle päin suksen pohjah ja sih jalan tilan laati päälle. Siitä toi ne sukset hän ukolle sille ja siitä ukko sano: " nämäh nyt on minun sukset " ! Siitä ukko sano: " nyt pääset, " sano, " pois kotihisi ". Ja siitä läksi se ukko saattamah ja sano: " et nyt pääse vielä kotihisi tänä iltana: yöksi pitää havusta maja laatia missä yötä olet jott'ei tähet taivahalta näy ". Sitte hän läksi siitä hiihtämäh ja ne oksat vain piirti jälen, ja siitä jälkiä myöten mäntih hyö, vain ei kuitenkaan keritty, kotihise yöksi. Siitä hyö havumajan laaittih, vaan kuin ei ymmärtän't majaa laatia, niin siitä tähet kuin näky taivahalta, niin ukko pakeni pois hänestä, läksi kuin repo vain juoksemah. Poika jäi sillä isän kanssa sih ja se poika oli niin tolkukas, niin käski isälleh pillin semmosen laatia " niin myö pillistä siitä katsosimma onko koti loittona ". Siitä poika katso pillistä, sano: " emme ollekkaan koista loittona: aivan olemma pellon aitavieressä ". J hyökuin siitä vaan lähettih, niin päästih samassa kotih. Siitä se on Lapin alku lähten't siitä poiasta. Kutsumus Slavjanien Kansankokoukseen Prag'issa 31 päiväksi Toukok. ( A. A. Z ). Niissä maakunnissa, jotka kuuluuvat Itävallan Keisarikuntaan, asuu moni- ja erisukusia kansoja. Pienestä alusta lähtenyt on tämä Keisarikunta kasvanut vähitellen nykyseen suuruuteensa milloin naimisessa ja muuten perityillä milloin rauhante'oissa voitetuilla mailla. Sillä tavoin elää sen valtikkaan alla yli 10 erinäistä kansaa. Näistä on Slavjanien joukko suurin: siihen luvettiin v. 1839 yli 16 ja puoli miljoonaa; vaan se jakautuu jo tässäki valtakunnassa varmasti 10:neen pienempään lohkoon, joista Tschechejä ( Böhmin maalla ) mainitaan jokseenki sivistyneiksi, muut tähän sukuun kuuluvat lohkokansat ovat vielä hyvin raakoja. Samana vuonna luvettiin Itävallassa löytyvän Saksalaisia 7 miljoonaa, Madjareja ( Ungarissa ja Siebenbyrgissä ) ja Italialaisia ( Lombarbiassa' ja Venezia'n alueessa ), kumpiaki noin 5 miljoonaa j. n. e., tahi yhteensä 36 ja puoli miljoonaa henkeä. Pait Ungarin ja Lombardian kuningaskuntie * ), joilla oli kokonaan muista osista eriävä olonsa, kuului koko Itävalta tähän asti v. 1815 asettuneesen Saksalaiseen Liittokuntaan. -2a--3-Suomettaressa on jo aina paikallaan kerrottu, miten Lombardialaiset jo viime syksynä alottivat pyrkiä Saksalaisista ( Itävallasta ) itsepäälleen, sekä miten Madjarilaiset tänä vuonna saivatki aivan omituisen hallituksensa. Slavjanit ovat sitä vastaan olleet siihen asti sanaakaan hiiskumatta kansallisuudestansa, kunne tuli kysymykseen että heidänki piti lähettää edusmiehiä Saksan nyt kokoutuvaan Parlamenttiin. Tämä vasta nostatti heistä pelon että heidän kansallisuutensa tulisi tällä tavoin häviämään Saksalaiseen kansallisuuteen. Tämä pelko heräsi ensin ja elävimmänä Böhmiläisissä ( Tschecheissä ) niinkuin sivistyneimmissä kaikista Slavjaneista, vaan on sittemmin vähitellen ilmestynyt muissaki niistä. Tästä syntyi halu ja toivo saada Slavjanit yhdistymään samanlaiseen kansalliseen Liittokuntaan, johon Saksalaiset ja muut Euroopan sivistyneet kansakunnat pyrkiivät. Siinä aivotuksessa annettiin seuraava, Böhmin valtakunnan mahtavimmilta miehiltä kirjoitettu kutsumuskirja: " Slavjani-veljyet ! Ken meistä ei haikeella silmäile mennyttä aikaamme ? Ken meistä eikö tuntene olleen kaikkeen siihen, mitä olemme kärsineet, syynä itsetietämyksen puute meissä ja se että olemme olleet lohkotut ja veli veljestä erotetut ? Mutta pitkien vuosisatojen kuluttua, joina toisemme olemme unhottaneet, joina olemme niin paljon viheliäisyyttä päällemme samonneet, tulimme nyt viimein tuntemaan että me yksiä, että me veliä olemme. Täysitärkeät ajat nyt joutuneet, jotka ovat vapauttaneet kansat ja sivaltaneet niiden niskoilta ne kuormat joiden painon alle he huokailivat. Nämä ajat ovat osittain helpottaneet meiltäki kuormaamme, ja nyt voimme meki lausua mitä jo viikon olemme tunteneet, voimme miettiä ja päättää mitä meilleki parhaaksi käypi. Euroopan kansat tunteevat itsensä ja kokoutuuvat. Saksalaiset ovat yhdistynnäksensä kutsuneet Frankfurtiin Parlamentin kokoon, joka tinkii siihen että Itävalta jättäsi heille valtuudestansa niin paljon kuin oisi Saksan yhteydelle tarpeeksi, ja että koko tämä Keisarikunta Ungarin valtakuntaan kuulumattomine maineen liittäisiin Saksanmaahan. Tämä teko hävittäsi ei ainoastaan itse Itävallan yhteyden vaan Slavjanilaisen sukulohkon tähän asti kestäneen siteenki ja itsenäisyyden; jonka vuoksi sen kansallisuus joutuisi hätään. Slavjanit ! Meidän tulee miehuullisesti suojella mitä meille pyhintä on. Aika on nyt tullut jolloin meki toinen toisemme ymmärrämme ja mielipitomme yhtyyvät. Ilolla ja täyttääksemme moninaisia, slavjanilaisilta seuduilta tulleita toivotuksia, annamme sentähden tämän kehoitus-kutsumuksen kaikille Slavjaneille Itävallan hallitsiakunnassa, ja vaadimme joka miestä, jolla on kansansa luottamus ja jolla on huoli yhteisestä menestyksestämme, kokoutumaan 31:nä päivänä Toukokuuta ikikuulusaan slavjanilaiseen Prag'in kaupunkiin, yhteisesti tuumimaan kaikesta mitä kansamme hyödyksi sopii ja mitä tällä tärkeällä ajalla on tehtävänä. Tulisiko Slavjanilaisia muualtaki kuin Itävallan alueesta tähän kokoukseen, ovat ne sydämestä tervetultuja vieraita. Prag'issa 1 p. Toukok. 1848 ". Ulkomaalta. Ranskanmaalta. ( Suomen Julk. San ). Tutkimistensa jouduttamiseksi päätti Kansankokous 13:na p. Toukok. jakautua 16 eri osakuntaan, joilla on itsekullaki eri valtakunnallinen toimihaaransa likinnä asiana. Kansankokouksen jäsenet ilmoittaavat mihin osakuntaan itsekuki mielii, vaan Kansankokouksen Esimies tekee sitte lopullisen jaon. Esimerkiksi saamme mainita että ensimäisellä osakunnalla on oikeudenhoito, toisella jumalanpalvelu, kolmannella ulkomaan asiat, neljännellä opetuksen hoito j. n. e. ja kuudennellatoista on työnteko Ranskanmaalla valvottavana. - Työntekevän kansan tila ja sen parannus on ollut Kansankokouksessa melkein joka päiväsenä kysymyksenä. - 15:nä p. puhkesi kova kapina. Se oli kuitenki ollut alkeissa jo pari päivää. Kapinoitsiain sanotaan pitäneen Puolalaisten puollustusta syyttämys-peittona omille haluilleen. Julma joukko ihmisiä työntäisiin Kansankokouksen saliin, sen jäsenet hajousivat ja kapinoitsiat ( johdatettuina Barbes'elta, Albert'ilta m. m ). julistivat kansankokouksen ja Valtaatoimittavan Hallituksen kumotuksi, ja nimittivät uuden Väliaikaisen Hallituksen omista miehistänsä. Mutta ei se kauvan heille onnistunut. 6 tiiman perästä keräytyi Kansankokous uudestaan, Valtaatoimittava Hallitus keräsi porvarien Vartioväen, jonka avulla Lamartine ja Ledru-Rollin hajoittivat kapinoitsiat ja ottivat niiden päämiehet vangiksi. Samana iltana istui vielä Kansankokous niinkuin ei mitään oisi tapahtunut. Kapinassa ei vuotanut pisaraakaan verta. Italiasta. ( A. A. Z. ja S:t P. Z ). Huhtikuun lopulla ja Toukokuun alussa ahdistivat Roomilaiset julmasti Paavia ja koko kaupunki oli raivossa. Roomilaiset tahtoivat Paavia kuuluuttamaan julkista sotaa Itävaltaa valtaan Lombardian tähden. Paavi puhui kansalle, sanoi ei olevansa joku maallinen vaan hengellinen Ruhtinas, eikä sentähden voivansa rakastaa sotaa vaan tahtoa että asiat kristillisessä rakkaudessa sovitettasiin. Mutta kansa puoleltaan sanoi ei voivansa nähdä veljiänsä, Lombardialaisia, vainottavan ja kukistettavan Itävaltalaisilta, antoi Paaville vuorokauden mietintä-aikaa, jos tahtoi antaa sotajulistuksen taikka hän pantasiin viralta pois. Paavin ministeritki pyrkivät ammatistansa erilleen. Paavi julisti nyt jo kauvan sitte antaneensa maallisen valtansa kansallensa ja toimestansa-vastaaville ministereille, joiden vallassa sentähden sodanjulistuski on. Uusi Ministeeri asettausiin, jonka päänä on Kreivi Mamiani; se julisti kohta sodan. - Sekä Neapelin että Sardinian Kuninkaat ovat lähettäneet sotalaivoja auttamaan Venezian kaupunkia, jota Itävaltalaiset mereltä ja maalta tahtoovat salvata ja piirittää. - Sicilian Parlamentti on julistanut kokonaan eroavansa Neapelin alta. Neapelin Kuningas on kyllä kovasti vastannut tätä, mutta hänen luullaan jättävän asian päättämättä, kunne Italialaisten yhteinen sota Itävaltaa vastaan Lombardiassa on päättynyt. Itävallasta ( S:t P. Z ). Täällä oli Hallitus määrännyt kutsuttavan kokoon yhteinen Parlamentti kahdella kammarilla. -4-Tämä määritys ei ollut mieluista kansalle, joka tahtoi tähän Parlamenttiin yhtä ainoata kammaria, johon ei pääsisi muita kuin kansalta valituita edusmiehiä. Ehkä oli muitaki syitä kuin 15:nä p. Toukok. tapahtui Viennassa mahdoton kansan liike. Hallitus oli puoleltaan kutsunut sotaväen aseisiin, vaan ei kuitenkaan tullut mihinkään tappeluun. Keisarin hovin ympäri kokoutuneesta kansasta meni suuri joukko Oppilaita ja muitaki hoviin ja vaati kansan nimessä, että Parlamentissä ei tulisi olemaan kuin yksi kammari, että sotaväki ei saisi häiritä kokoutuvata kansaa, ja että sotaväki käskettäsiin pois Viennasta. Ministerit ilmoittivat Hallituksen myöntyvän kansan vaatimuksiin. - Keisarillisen huoneen jäsenet ovat vähitellen paenneet pois Viennasta. Ungarista ( A. A. Z ). Valtiopäiväin päätös, että koko Ungarin sotaväen tulee totella ainoastaan Ungarin sotaministerin käskyä, julistettiin nykyjään Itävallan Keisariltaki. - Täällä on ilmestynyt toinen ja iloittava asiain menetys sitte kuin saatiin tänne omat Ministerit ja aivan omituinen hallitus. Vanhat kansan edestystä estävät laitokset kumotaan ja uusia kansan tarpeelle soveliaimpia asetetaan siaan. Erittäin kiitetään tämän suhteen sisällisten asiain Ministeriä. Hän tutkii ja lähettää rehellisiä miehiä tutkimaan virkalaitoksia, rankasee sekä kehottaa aina missä mitenki tarvitaan. Oikeudenhoidon Ministeri, Deak, on antanut erinäisen asetuksen omantunnon-tuomioin asettamisesta, jota kaikki tuomio-istumet yli koko maan päättivät paikalla seurata. Lääninhallituksetki asetetaan ehättämiseen toiselle ja luonnollisemmalle jalalle. Preussinmaalta. ( A. A. Z. ja S:t P. Z ). Berlinissä on kansa ja monasti ilmottanut tyytymättömyytensä siitä että Ministerit ovat kutsuneet Enklannista takasi sinne valtakumouksen alussa paenneen Kuninkaan veljen ja istunperillisen, jota kansa ei rakasta vaan pelkää. 14:nä p. Toukok. yltyivät Berlinin asukkaat kokoutumaan suuriin laumoin, nurisivat kovasti ja vaativat Ministeriä eroamaan viroistansa. Mutta siitä kokouksesta ei seurannut mitään. - Kuninkaan puhutaan mielivän erota hallituksesta ja luullaan sentähden tahtoneen veljeänsä takasi, saadaksensa jättää sille hallituksen. - Posen'ista mainitaan että Puolalaisten yritykset siellä ovat miekalla tau'oitetut sekä paljon Puolalaisia sekä tappeluissa kaatunut että vangiksi otettu. Kenraali von Pfuel on erottanut Puolalaisilta asutut osat Posen'inmaassa Saksalaisilta asutuista osista sekä määrännyt kummallenki omat hallituksensa. Tanskanmaalta ( Faedrel ). 2:na p. Toukok. ajausi Saksalainen sotajoukko ( paraastaan Preussilaisia ) Juutinmaahan. Tanskan pieni sotaväki ei voinut sitä estää. Saksalaisten päämies, Preussin Kenraali Wrangel, antoi silloin julistuksen, että hän suojelisi Juuttilaisia sekä omaisuuden että hengen puolesta kaikesta väkivallasta, ja että Juuttilaisilta tulisi omien virkamiesten kauttavaan kannettavaksi vissiä määrättyjä maksuja elatus- ja tarvis-aineissa Saksalaisille. Juuttilaiset ovat kaikella tarpeellisella toimella täyttäneet tämän viimesenki käskyn, ja kuitenki ovat Saksalaiset ottaneet monelta yksinäiseltä Juuttilaiselta mitä parasta sillä on ollut eikä saa mitään puollustusta Kenraalilta; ja kuitenki on sama Kenraali käskenyt jo entisestään paljastetusta Juutin alueesta ( jossa v. 1839 oli kaikkiaan 560 tuhatta henkeä ) maksettavaksi 2 miljonaa Specie ( joka tekee Suomen rahassa 2 miljonaa 800 tuhatta hopea-Ruplaa ) taikka 5 hopea-Rplaa joka henges tä ! Wrangel antoi tämän käskyn 18:na p. Toukok. ja uhkasi, jos ei Juuttilaiset voisi sitä täyttää 10:ssä päivässä, omilla miehillänsä otattaa " kaikkia mitä vaan sotaväkeni tarvitsee ja missä vaan ottamista löytyy ". Tanskalainen Sanomalehti " Faedrelandet " kirjoittaa, tämän käskyn sanasta sanaan ilmoitettuansa: " Nyt on määrä täytetty, ja pieninkään odotus enää oisi rikos paljastettuja veliämme vastaan " ! Ruotsista. ( S:t P. Z ). Ruotsilla on sotamiehiä maaväkeä 140, 143 miestä, Norjalla 24, 012 miestä; meriväkeä Ruotsilla 28, 031, Norjalla 29, 325 miestä. Ruotsin maaväellä on 128 kanuonaa, vaan sen sotalaivoilla 1841 kanuonaa pait pienimpiä ampuneuvoja. Kotimaalta. Suomen Senaatti on 4 p. Huhtik. määrännyt asetettavaksi Lääkintä-hallituksen tarpeeksi, ja samalla palkalla kuin Suomen vara-Lääkäreillä on, 5 Lääkäriä sekä 60 Rplan palkalla vuodessa 20 " barnmorskaa ". Kumpasetki tulevat asetettavaksi Kuppataudin varten eikä niillä ole mitään vakinaista aluskuntaa hoidettavana vaan lähetetään Lääkintähallitukselta, sinne missä tarvis vaatii. Mainitut Lääkärien siat ovat Lääkintähallitukselta julistetut etsittäviksi. Suomen kauppa Räävelissä ja muissa Viron haminoissa v. 1847. ( S. J. S ). Suomen sinne tuoduin tavarain hinta teki 158, 122 Rplaa, jota vastaan sieltä Suomeen lähetettyin tavarain hinta oli 22, 597 Rplaa; Suomen voitto oli sen vuoksi 135, 525 Rplaa 59 Kpkaa, kaikki Hpssa. Suomesta tuoduista tavaroista tahdomme mainita: kankirautaa 24, 477 puutaa, kotikutomaa pumpulivaatetta 85, 084 arssinaa ( Venäen kyynärää ), palttinaa 1, 993 arssinaa, pumpuli- ja liina-huivia 5, 278 kappaletta, villasukkia 1, 220 paria, tervaa 633 tynnyriä, polttopuita 9, 792 syltä, voita 1, 188 1/2 leiviskää, silakoita 7, 334 1/4 tynnyriä, eläviä kaloja 1, 350 leiviskää, sekä kaikenlaisia pienempiä kaluja niinkuin veitsiä, saksia, kynttelijalkoja j. n. e. Vironmaan haminoissa kävi Suomesta yhteensä 531 sekä laivaa että rantakauppaa käypiä aluksia. Helsingin Köyhäinholhouksen rahasto v. 1846. Holhouskunnan tilinteko näyttää että mainitun vuoden lopulla löytyi pait muuta omaisuutta rahoja 31, 186 Rplaa 89 kpkaa hpssa. Helsingistä. Emme saaneet liian kauvan ihastella kauniista keväestä. 22 p. viime Toukok. kuului ukkonen ja kohta alkoi ilma kylmetä ja sataa. Sanotaan Hämeesen päin luntaki sataneen korttelin paksuudelta. Viime keskiviikkoa vasten yöllä oli kova pakkanen ja kuura. - Kirjakauppaan on ilmestynyt Paavo Korhosen Runot sekä 6 laulua, maksaa 45 kpkaa hpsa. - Kieliopettaja M. Öhman on saanut armollisen luvan pitkittää velivainajansa A. K. Öhman'in kirjakauppaa. Herra Öhman tulee asettamaan Helsinkiinki kirjapuodin, johon jo veljellään oli lupa, vaikka se ei ennättänyt saada sitä aikoin. Kokkolasta. Täällä nykyjään kuollut Apteekkaari, Gustaf Libeck, on määrännyt paiti muuta että hänen tavaransa kustannettasin Kokkolaan köyhille erinäinen Lasaretti 15 sängyllä; että hänen omaisuudestansa pantasiin 1000 Rplaa hpsa seisovaksi rahastoksi, josta kasvut jaetaan köyhille pojille Kokkolan koulussa; että hänen kirjastonsa tulee annettavaksi Vaasan Lukiolle. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|