Agricolaverkon vintti
-1-Suometar 1848Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpla ja kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpla 15 kopeekkaa hopeassa.Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edellä puolipäivän, kello 11 ja 1 välillä. 2:n Vuosik. Perjantaina 9 päivä Kesäkuuta. N:o 23. Kirjallisuutta. Ruotsin kielellä on joku aika sitte annettu kirja nimeltä: " Det kristliga Lifvets vilkor och väsende. Dogmatisk-ethisk afhandling af Axel Fredr. Granfelt Theol. Licenciat. Sednare Hälftens första Stycke. Det inre kristliga lifvet ". Suomeksi on tämän kirjan nimi: Kristillisen elämän ehdot ja olento. Jokaisen Ruotsia taitavan varsinkin tietoudellisesti valistuneen kristityn tarvitsisi välttämättömästi hankkia' itsellensä tämän kirjan sekä sen ensimäisen osan, sillä niissä sel'itetään aivan miellyttävällä tavalla kristillisyyden syvimmät totuudet. Olisi tämä kirja aivan tarpeen Suomeksikin mukaelemalla käännettää', sillä uskonoppi on kaikille ihmisille tärkein kaikista, ja tämänlainen kirja, joka johdattaa totuuden ja täydellisyyden tielle sekä osoittaa kaikkia harha-askeleita, vajanaisuuksia sekä liikanaisuuksia, on välttämättömästi tarpeellinen jokaisen kirjahyllyllä. Viimemainitujen asiojen puolesta on tämä kirja varsinkin Suomalaisille tärkeä, kuin se juuri koskeekin Suomen maan uskon seikkoihin. Siinä löytyy niin tarkat mietteet maassamme löytyvistä herännäisien lahkokunnista, joita myöskin kutsutaan " Köyrettiläisiksi, " ja joista eroitettaan ne " evangeliumillisiksi " kutsutut. Edellisistä asettaa kirjaelija kaksi lahkokuntaa esiin, niin Nilsiän pitäjästä kotoisin olevan Paavo Ruotsalaisen lahkokunnan ja opin seuraajat, ja toiseksi Sortavalan Kappalaisen Henrik Renqwistin lahkokunnan. Talonpoikien keskessä on jälkimäinen tunnettu entisestä nimestänsä Kukkois-papiksi ja kirjassansa " Väärän opin Kauhistus " on hän tehnyt Paavo Ruotsalaisen tutuksi " ukon " nimellä. Evangeliumillisien pääopettaja on vara-Kirkherra Pöytiöllä Hedberg. Mitä muita herännäisiä opettajia maassamme löytyy, niin mahtaavat ne olla' jokainen yhden taikka toisen edellä mainitun oppia seuraavia, paitsi mitä villitysoppisia talonpoikia missäkin löytynee. Jälkimäisen osan kirjastansa lupaa Herra Granfelt vasta antaa', " jos " ( ja kyllä paljonkin ) " ostajia kestää ". Sitte hän on vieläkin jatkava herännäisistä. Mutta olisi tarpeellista, että asianomaiset sekä sen harrastelijat pikimältänsä ilmoittaisivat omat sivu- sekä vastamietteensäkin, jos vaankin heillä sellaisille varaa on. Tämän kautta tulisi kirjan jatko ainakin voittamaan. Jos varsinkin sitä toivoisimmekin, että tämä kirja tulisi tukkeamaan herännäisyyden niin täydellisesti kuin mahdollista; taikka toisin sanoin: ettei joku kehuen kaikin seuraavansa Herra Granfeltin kirjaa, vielä saisi jotakuta rakoa säilyttääksensä siinä uusia taikka vanhoja herännäis-mietteitä. Se asia, jota mielestämme herännäisyydessä enin kaikkia tarvittaisiin kokea' parantaa', on kuoliaisuus maailmalle. Isänmaata rakastavaiset kokeevat vaikuttaa' hyvää lempeimmällä hyvätahtosuudella auttaen ihmismielen ylentämistä valistusta ja varallisuutta nousemaan, mutta herännäiset kokeevat usein enemmin typerryttää' ihmisiä siihen. Voimme panna' esimerkiksi, että tarjosimme eräälle muutamia kappaleita kirjasta " Kertomus kuinka Heikki Tamminen oppi Jumalata tuntemaan ja rakastamaan ", mutta ei tahtonut sitä, ennen kuin ensin saisi läpi lu'etuksi. " Augsburgin Uskon tunnustusta " " Vankivartijaa Filipissä " j. m. tahtoi hän kuitenkin lukematta ottaa', mutta kuin ei tapahtuneet kohta käsille ja tarjosimme vieläkin edellistä kirjaa kehuen sitä aivan hyväksi, niin sain vastaukseksi: talonpoikien ei ole' hyvä sellaisia kirjoja lukea', sillä sen kautta estyyvät puhdasta Jumalan sanaa lukemasta ". Jos olisin tullut sanomaan kirjassa, " Vankivartija Filipissä " myöskin jumalisen kertomuksen löytyvän, niin kukaties ei olisi sitäkään tahtonut ottaa'. -2-Kylläpä luulemmekin monen ei uskovan silmiänsäkään, kuin olemme sanoneet alussa mainitun kirjan päättävän sen ja sen innokkaan papin opetusta erehtyneeksi ja vajanaiseksi, niinkin paljon, että jo kristillisyyden pääkysymykselle: " mitä minun pitää tekemäni autuaaksi tullakseni "? vastaavat vähän erilailla. Ovatpa olleet niinkin vahvasti vakuutetut oikeassa olevansa, että suoraa päätä ovat päättäneet toisiin ajattelevia perkeleen perittäviksi, jos eivät käänny, samanlaisiksi kuin he itset ovat. Herra Granfelt heidän laiseksensa kääntymättä on kuitenkin nä'yttänyt oman puolensa oikeaksi. Toki nähnee nyt moni herännäinen hämmästyksellä suuremman totuuden kuin luulikaan sanoissa: " älkäät tuomitko', ettei teitä tuomittaisi ". Myöskin tulleevat ehkä näkemään, että se vastamielisyys, jolla ovat tulleet " maailmalta " muka kohdeltuiksi, ei ole' niin ilman vähintäkään oikeata syytä, eikä sentähden ole' niin paljon kuin ajatellaan kehumista siitä, että sellaiset kärsimykset ainoastansa Kristuksen tähden tapahtuuvat. Tässä kirjassa ei suinkaan kovilla sanoilla herännäisyyttä paineta'; aina vaan suosiollisilla sanoilla. Näyttää kuitenkin Hedbergistä puhuttavan lempeämmillä sanoilla kuin Renqwististä ja erinomattain Paavo Ruotsalaisesta. Mutta siihen on se syynä, että Hedbergin oppi itsekin on lempeämpi ja oikeakin; ainoastansa vajanaisuus haittaa siinä. Kuin tämä mieluisa ja suosiollinen kirja siinä sivussa on syvästi oppineelta ja selkeästi ajattelevalta mieheltä kirjoitettu, niin toivomme jokaisen kunnollisen herännäisenkin, joka herännäisyydessä on hakenutkin totuutta ja ei herännäisyyttä aivan intomielin hankkivan itsellensä tämän kirjan ja siinä löytävän totuuden täydellisempänä ja kauniimpana kuin se, jota ennen sellaisena piti. Kuta enemmin ihminen tietää, sitä paremmin näkee hän, kuinka vähä hänen tietonsa on. Ne taas, jotka tuhmimmat ovat, nehän vasta luuleevatkin tietävänsä, luullen ei olevankaan paljon tietämistä oman päänsä ulkopuolella. Varsinkin jos vielä ovat herännäiset, sitte luuleevatkin päänsä olevan korkeimman tiedon nyppylänä. Jos kuitenkin kerran katsoisivat sellaiseen kirjaan, jossa uskon asioja tietoudellisella tavalla tutkitaan niinkuin mainitussa kirjassamme tapahtuukin, niin kyllä näkivät vielä aivan paljon olevan päänsä ulkopuolellakin, josta lukematta eivät suinkaan olisi voineet ajatella'. Jos toki sen kautta halvenisi joku osa heidän omarakkaudestansakin, niin olisi jo sekin hyvä etu. Kertokoot muutkin sanomalehdet tästä kirjasta. Arvosteloa siitä yleisö varsinkin toivoo, mutta sen kirjoittakoot varmemmat osaajat. Jalkapuun-rangastuksen lakkaaminen Suomessa. Tämän suhteen on Hallitus 15:nä p. viime Toukok. antanut armollisen Asetuksen, jonka mukaan tätä rangastustapaa ei ollenkaan enää käytetä maassamme. Tässä Asetuksessa mainitaan kuinka on löydetty, " että Suomen Isoruhtinanmaan Lakisäännössä, erinäisille pienemmille vioille, harhailuksille ja laiminlyönnöille, määrätty jalkapuun rangaistus, sen vuoksi että se yhteiseltä kansalta nyt pidetään paljoa häpiällisempänä kuin ennen, ei ole kohtuullinen rikokselle, jonka tähden se päällenpannaan, eikä muutoin sovelias tarkotukseensa "; näistä syistä sanoo Hallitsia: " olemma Me, sittenkuin Suomen asetettu Senaattimme myös on anotun alam aisen lauseensa siitä aineesta Meille saattanut, hyväksi löytänyt Armossa julistaa jalkapuun rangaistuksen lakkautetuksi kaikissa niissä tapauksissa, joissa se vielä Isoruhtinanmaan Lakisäännössä löytyy, ja sitä vasten asettaa ei ainoasti että asianomaisten Kirkkoherrain ja Kirkkoraatien, harjoittaissansa Kirkon ja Seurakunnan kuritus-oikeutta, pitää, sanotun rangaistuksen asemesta, pruukkaaman ynnä sakon kanssa, missä sitä löytyy säättynä, yksivakaisia varoituksia Kirkko-raadin edessä, ja vaikeimmissa tiloissa, koska rikos on soimattavampi ja saattaa olla muille pahaksi esimerkiksi, myöskin kirkon ku ulutusta, mainitsevaa lyhykäisesti vikapään nimen ja harhailuksen ja että hän sentähden on tullut säätyssä järjestyksessä varoitetuksi; mutta myöskin että maailmalliselta Tuomarilta tutkittavissa asioissa, joissa jalkapuun rangastus, yhteisen Lain eli eri sääntöin jälkeen, tähän asti on kysymykseen tullut, vaarin otettakoon: jotta jos lapsi-ikäinen kiroo, myöskin usiammin, niinkuin 2:sessa momentissa, 2:sessa §:sa, Pahanteon kaaren 3:nessa Luvussa on sanottu, niin rangaistakoon, niinkuin saman §:in 1:mäisessä momentissa ja ylipään lapsi-ikäisten rikoksista on säätty, kurituksella vanhemmiltansa eli holhoojalta, v ikapään ikää ja pahatapaisuutta myöten; että sakko näpistelemisestä kalastustuspaikassa, johon on tuomittu seuraten 24:nä p. Tammikuussa 1771 annettua Satamasääntöä, pitää ellei sakotetulla ulosmitattaissa löydy varaa sen maksuksi, muutettaman vankiudeksi, näpistämisen sakolle yhteisessä Laissa määrättyin perustusten jälkeen; ja että Tuomio näissä molemmissa tapauksissa, ja kaikissa muissa tiloissa, joissa jalkapuun rangaistukseen muutoin olis pitänyt tuomittaa, joko ynnä muun edesvastauksen kanssa taikka vieraan uskon seuralaisia kirkon rangastuksen asemesta, pitää, sitten kuin Päätös on voittanut laillisen voiman ja ra ngaistus muutoin käynyt täytäntöön, julistettaman yhteiseksi tiedoksi asianomaisen seurakunnan kirkossa ". -3-( A. A. Z. S:t P. Z. Fädrel. ja Suom. J. S ). Ranskanmaalta. Paris'issa vietettiin 21 p. viime kuuta veljeyden ja sovinnon juhla. Kello 5 aamulla oli kansaa jo paljon liikkeellä, kello 9 läksi juhlakulku kansankoukouspalatsin edustalta Mars'in kentälle liikkumaan, jossa jo edeltä käsin oli yli 300, 000:n katsojaa odottamassa. Esinenässä kulkivat viisi hallitsijata ja kansankokouksen ja virastojen jäsenet, sitten tuli maassa elävät ulkomaalaiset lippuinensa; siitä seurasi valtakunnan pajastojen edusmiehet vaunussa; viisisataa valkopukuista nuorta impeä; edellisen tasavallan ja keisarivallan aikuisia miehiä; oppilaisia ja koulupoikia; maanviljelyksen vaunu, jota veti 17 valkiata hevosta, ja joka oli varustettu kaikilla maanviljelykseen kuuluvilla kaluilla, samoin tuli muitakin isoja vaunuja, jotka kukin ku vasivat eri työtä eli elatuskeinoa. Juhlakulku, jonka pää tuli kello 12 Mars'in kentälle, kesti kello 7:een illalla. Keskellä kenttää oli Tasavallan korkia kuva, neljä leionaa ympärillä. - Viimeisen levottomuuden perästä on nyt rauha taas maassa. Kansankokous väittelee paraillaan hallituksen ehdoituksesta, että entinen kuningas perhekuntinensa pitäisi kiellettämän koskaan jalkaansa Ranskan maalle astumasta. Itävallasta. Viimeisessä n:ssa kerroimme mitä kansa vaati hallitukselta. Hallituksen ei myöstäessä vaatimuksia, alkoi rahvas kokoutua kaduille 16 p. v. k., ja päättäen väkisen ottaa, mitä hyvällä ei tahdottu antaa, olikin varustettu aseilla ja puitosten ( barrikadien ) aineilla. Viimein ilmoitti hallitus myöstävänsä, vaan ministeristö samalla myös viroistaan eronneensa. 17 päivänä ilmoitettiin Keisarin paenneen perheenensä pääkaupungista, joka sanoma saattoi koko kaupungin suureen hämmästykseen. Muutamat huusivat tasavaltaa. Ministeristö julisti tästä tapauksesta ei mitään tietäneensä, ja aikovansa Keisarin nimessä hallita valtakuntaa, kunne itse tulisi takasin. Keisari tuli 19:nä Innsbruck'iin, Tyrol'in pääkaupunkiin. Sekä Böömiläiset että Unkarilaiset ovat lähettäneet pyytämään Keisaria tulemaan heidän maihinsa. Saksasta. Saksanmaan Parlamentti tuli kokoon ja julisti itsensä 18 p. v. k., liittokunnan kokouspaikassa Frankfurt am Mayn'issa. Parlamentin esimieheksi eli presidentiksi valittiin Herra Heinrich von Gagern ja vara-esimieheksi Herra Soiron. Ensimäiset istumiset ovat olleet hyvin riitaisat. Preussist'a. Kansan lähettien kokous avattiin Kuninkaalta puheella, 22 p. v. k. Muutamia päiviä jälemmin oli kansa rauhatoinna, sillä vihatun Preussin Prinsin luultiin palanneen maahan. Tanskanmaalta. Saksalaisten sotajoukot ovat lähteneet Frederician linnasta 26:na p. v. k., sekä ulonneet koko Juutinmaasta, ja päällikkönsä Kenraali Wrangel on muuttanut pääkorttierinsa Flensburg'in kaupunkiin, joka on keski Schleswig'issä. Wrangel'in väkivaltainen veroitus, jonka kautta Juutinmaa, niinkuin viime numerossamme kerroimme, olisi tullut Saksalaisille maksamaan 2 miljonaa hopiariksiä, jäi myöskin aikaan saamatta. - Tanskanmaan laivasto on seuraava: 6 rintalaivaa ( linjalaivaa ), 7 rekattia, 4 korvettiä, 3 kuonertiä, 3 kutteria, 80 tykkivenettä, 2 sotahöyryalusta, ja 6 muuta laivaa, jotka rauhan aikana käytetään postin kuletuksessa, vaan sotaaikoina voidaan sotalaivoiksi varustettaa. Venäjältä. Kolerarutto liikkuu Simbirskin, Kasanin, Nischnei Nowgorodin, Wladimirin, Poltavan, Tsjernigowin, Kostroman ja Smolenskin kuvernementissä ja Besarabian maakunnassa. Moskovassa kääntyi ruttoon Toukokuun 4:n ja 10:n päivän välillä 208 henkeä, joista 77 kuoli. Italiasta. Paavin on pitänyt myöstää, mitä kansa tahtoi. Hän on ottanut uuden ministeristön, joka heti julisti sodan Itävallan kanssa, ilmoitti kansalle, tahtovansa edistyttää Italian yhteistä hyvää ja totista vapautta, lupasi parantaa kansan tilaa ja valtakunnan laitoksia, ja antoi heti käskyn 6000 sotamiestä koottaa ja Lombardin avuksi lähetettää. Neapel'ista toi viimeinen posti hirmuiset sanomat. Kuningas oli antanut kansanedusmiesten tutkittaviksi häneltä tehdyn hallitusmuodon, vaan samalla tahtonut edusmiehiä valan tekoon, ett' ei tätä hallitusmuotoa missään osassa muuttaa. Edusmiehet eivät luonnollisesti ruvenneet semmoisen valan tekoon, ja kuningaskin näytti jo suostuvan heidän vaatimuksiinsa. Vaan yht' äkkiä alkoi yöllä vasta 14 p. v. k. kuninkaallista palkkasotaväkeä purkautua kuupunkiin. Kansalais-sotaväki arvasi kuninkaan sanansa rikkoneen, ja teki yht' äkkiä kaduille puitoksia. Tästä nousi hirmuinen tappelu palkka- ja kansalais-sotaväen välillä, joka loppui niin, että kansalais-sotaväki kaatui lopen, ja kaupunki hirviästi ryövättiin kuninkaan sotaväeltä yhdessä latsaronien kanssa. Nämä eivät, kerran vallalle päästyänsä, armainneet ei vaimoja, ei lapsia, eikä muukalaisiakaan. Kotimaalta. Helsingistä. Tässä kuussa loppuvat ne kolme vuotta, joiksi Lainopin Professori Lagus oli valittu Opiston Rehtoriksi eli päämieheksi. Viime perjantaina pidetyssä uuden rehtorin valissa sai Historian Professori Rein enimmät huudot. Opiston nuoriso tuli iltapuoleen koolle ja tervehdytti laululla Professori Rein'iä kotonansa. Professori vastasi tervehdystä lämpimällä ja sydämellisellä tavallansa, ja laulettua ihana laulu: vårt land toivotettiin korkialla ja jalolla äänellä: eläköön kotimaa ! - Viime vuosina on tullut tavaksi, että Oppilaisista nekin, joilla on kotinsa kaupungeissa eli maan ruotsia puhuvissa osissa, muuttavat kesäksi suomenkielellisiin pitäjiin oppiaksensa äitinkieltä. Niin tiedämme tänäkin kevänä monen muuttaneen eli muuttavan, mikä Hämeesen, mikä Savoon, mikä minnekin, ja hyvä olisikin, että tämä kaunis tapa tulisi vaan yleisemmäksi. Paitse tätä on tänä kesänä varsinaisia matkaajia liikkeellä: Oppilainen Europaeus, joka läksi jo Huuhtikuussa, ja matkaa täkäläisen Kirjallisuuden Seuran kustannuksella; hänen aikeensa on keräellä viimeisetkin runot ja tutkia kielemme murteita Inkerin maassa, Tver'in, Novgorod'in ja Aunuksen läänissä Venäjällä, ja Majisteri Tikkanen, joka läksi vasta, ja aikoo tutkistella Viipurin läänin ja Ala Karjalan maa-, kansa- ja tilatieteellisiä asioita. - Kirjallisuuden Seuran kokous 7:nä p. t. k. Esimies ilmoitti Seuralle tulleen lahjoituksia Suomalaiselta Tiedeseuralta, Virolaiselta Kirjallisuuden Seuralta Talinnassa, ja Kappalaiselta Grönqwist'iltä Karislohjassa. Valtaneuvos Wulffert ja Oppilainen Aspelund lahjoittivat Seuralle, edellinen erään Keisarinnan Elisabethin hallitessa Suomalaisille lähetetyn julistuksen, jossa maata yllytetään nostamaan kapinaa Ruotsia vastaan, ja jälkimäinen kaksi hänen kustannuksellansa präntättyä " lentokirjaa rahvaalle " ensimäinen " Suomen kielestä neljä virttä " ja toinen " Pitäjänkoulu Lajusissa Lihvinmaalla ". -4-Tutkijakunnasta tuli myöskin takasin " Kirkkomenoin Käsikirja Evangelisille Lutheruksen Seurakunnille Venäjällä. Präntätty Pietarissa 1835 ", jonka tekijä Kirkkoherra Finander oli lähettänyt Seuran tutkia; ja oli Tutkijakunta havannut kielen tässä kirjassa olevan erittäin selvän ja kieliopillisesti viljellyn, ehkä ei aivan kaikin puolin nykyajan vaatimuksia täyttämän. Kehoittaakseen kirjelijöitä ja tietomiehiä enemmän kuin tähän asti kirjoituksia lähettämään Seuran aikakautiseen kirjaan " Suomi ", päätti Seura täst' edes " Suomeen " kirjoittaville antaa palkkioksi arkilta taikka viisi kappaletta koko sitä vuosikertaa, jossa kirjoitus on, eli sata kappaletta tekijöiden omaa kirjoittamaa, kummin kirjoittajat itse tahtoovat; jonka ohessa myös päätettiin mainittua aikakaus-kirjaa präntätä 750 kapp. Vaasasta. Paras sanoma täältä on, että Herra Lundberg'in kirjapainosta tulee präntättäväksi Lutheerillisen Seurakunnan tunnustuskirjat, josta aikeesta Ilmaris-sanomissa on ilmoitus, jota Luther'in esipuhe pieneen katekismukseen, suomennettu näissä tunnustuskirjoissa olevan kielen osotteeksi, seuraa. Tätä osotetta emme voi tilan vähyydessä julasta lukijoillemme ennekuin tulevassa numerossa, vaan sen voimme sanoa edeltäkäsin, että se näyttää suomentajan olevan erittäin selväkielisen ja tavallisista epäluuloista kielen käytöksessä vapaan miehen. Ilmoitus kuuluu seuraavalta: Että näinä aikoinamme, jolloin ihmis-järki vimmassansa hankaa elävätä Jumalata vastaan, tahtoen korkeuden istuimelta maahan kumota hänen, joka on taivasten ja maan kaikkivaltias Herra, tarvitaan, jos milloinkin muulloin, unhotuksen kätköistä ilmi tuoda Lutherillisen Seurakuntamme kalliita kirjallisia tavaroita, myöntänee kait jokainen Kristillisyyden harrastaja. Kyllä onkin meillä Suomalaisilla jo monta hyvää ja arvokasta kirjaa, mutta kuitenkin, vaikka Lutheeruksen puhdasta oppia jo on likimaihin 300 vuotta saarnattu maassamme, ei ole meillä vielä tähän saakka ollut itse Lutherillisen Seurakunnan Tunnustuskirjoja äitinkielellämme. Sentähden on, tätä puutosta täyttääksensä, Tampereen Saarnamies, vara-Kirkkoherra Mag. Josef Grönberg nämät Tunnustuskirjat Latinan kielestä suomeksi kääntänyt, ja ne jättänyt painettavakseni. Saan siis Suomen yhteisölle ilmoittaa, että nämät Lutheerillisen Seurakunnan Tunnustuskirjat räntätään joutupainossa Vaasassa tänä kesänä, ja pitäis niitten jo hyvään aikaan syksyllä oleman valmiina. Milliseksi näitten kirjain Suomennus tulee, saat Lukiani itse tutkia tätä Ilmoitusta seuraavasta kieli-osotteesta, jolle nöyrimmästi pyytäisin siaa kaikissa suomen-kielisissä Sanomissa, että Suomen kansa sais jo tästä osotus-palasta vainuta näitten kirjain syvää henkeä ja tulista voimaa. Oliskin samassa myös nöyrin pyyntöni, että Suomenmaamme kaikki ruotsalaisetkin Sanomalehdet sekä ottaisivat johonkuun numeroonsa tämän Ilmoituksen, että moniaan sanan puhuisivat näitten kirjain suuresta tarpeellisuudesta. Että Suomenmaan kunnioitettavat Kirkkoherrat ja muut Papit hankkivat, itsekukin seurakunnassansa, tälle kalliille kirjalle halukkaita ottajia, uskosin jo pyytämättänikin, varsinkin näinä aikoina, joina sokea järki on niin monta villityksen häiriötä seurakunnissamme nostanut puhdasta Lutheeruksen oppiamme vastaan, jopa usein juuri sitä moittinut sokeudessansa villi-opiksi. Ruotsin maalla löytyy melkein joka talossa tämä kirja, jonka jälkeen talonpojat siellä tuomitsevat, millistä oppia he sekä kirkossa että ulkona kirkosta saavat kuulla; joutais sitten Suomenmaammekin joka talossa löytyä tämä kirja edes opin tuomarina. Nämät tunnustuskirjat painetaan selkeillä ja kauneilla pookstaveilla, niin huokeaan hintaan kuin suinkin sopii. - Tämän vuoden syyskuun lopulla odotan kunnioitettavilta Suomen Papeilta ja muilta Seurakunnan hyötyä rakastavilta Ottajitten lukuja, joita Kirjanränttäjä P. M. F. Lundberg vastaan ottaa Vaasassa. Kustantaja ". Liperistä 24 p. Toukok. " Täällä ei ole näinä aikoina ollut varsin hyvä terveys - liiatenki on kaulakivut ja horkka vaivannut. Kuolevaisuuski on ollut suuri ". Kesän tulo oli niin pikanen, jotta semmosta harvon on nähty - Pääsiäissä oli lammit jo osittain sulaneet, ja kummiksi kylvettiin samana aikana kauroja. Vaan se kaunis kesänen ilma ja lämmin ( 28 pykälettä Cels. ) katosi eilesen päivän myötä. Tuuli on nyt pohjois-luoteessa ja lunta on satanut niin paljon että tänä aamuna varhain maa siltä peitettiin. Jo puhkenneet lehdet kylmivät. Kaurat, herneet, pavut ja osittain otra ja potaatit ovat kylvetyt - saas nähdä mitä niistä lähtee ". Rukiin laihot ovat varsin kauniit kaikissa niissä paikoissa, joissa ei juurimato eli huono kylvyn aika vanhalla siemenellä panijoillen jo syksyllä kadottanut oraan. Uutisella kylvetyt pellot ja kasket ovat melkeen kauniimmat; joksi tämä vuosi taitaa olla köyhille, joille ei löytynyt säästöjä vanhalla kylvää, antavampi kuin varakkaille. - Hyvä olisiki että köyhäinki aitat kerran täytyisivät, sillä nämä monet katovuodet ovat kovin raskaasti koetelleet Karjalan köyhiä, esimerkiksi: toissa vuonna maksettiin 6 rplaa Ruis- ja 5: 50 kpkaa hpssa Otra-tynnyristä. Nykyjään pitää jyvänmyöjän nöyrästi pyytää 4 rplaa Rukiista ja 3: 45 kpkaa Otrista, ja harvon sittenki saapi ostajan, sillä rahat ovat kaikki viety Venäelle jauhoista. Ne sieltä eivät tulle takasi ennen kuin ennättää kasvaa hevosia muutamia tuhansia ja emännät tukulta voita kirnuta ". Liperin emäkirkon alusta teki viime syksynä suostumuksen, vaikka riitasen, mukaan pienen sisäänpanon vara-Makasiiniksi, ja on siihen sillä tavoin kartutettu yhteensä 150 tynnyriä, kahtia Rukiita ja Otria. - Tämä yritys, vaikka pienestä alkanut, on luuloni jälkeen varsin hyvä, liiatenki tässä seurakunnassa, jonka köyhempinä vuosina on täytynyt suureen tarpeesen ottaa Ruunulta, toisinaan tuhanteen tynnyriin ". " Että nytki on vajo, ehkä viimestä varsin hyvää vuotta, näyttää seki että mainittu Makasiinin säästö ( tai 150 tynnyriä ) kohta, luvan saatua, otettiin lainaksi maakunnalta ". Hos J. E. Frenkell & Son, nyligen utkommit: Paavo Korhosen Visikymmentä runoa ja kuusi laulua. 45 kop. Asianajaja, eli Lain-Oppillenen Käsi-kirja Suomen kansalle. 1 Rub. Hos Wasenius & Komp. Lentokirjoja Rahvaalle I. Suomen kielestä Neljä Virttä. 4 kop. D:o II. Pitäjänkoulu Lajusissa Lihvinmaalla. 2 1/2 kop. Så slutades min lek. En tafla ur lifvet. Om Finska Folkvandringar enligt Grekiska, Romerska och andra källor af Joh. Adolf Lindström. 25 kop. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|