Agricolaverkon vintti
-1-Suometar 1848Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpla ja kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpla 15 kopeekkaa hopeassa.Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edellä puolipäivän, kello 11 ja 1 välillä. 2:n Vuosik. Perjantaina 16 päivä Kesäkuuta. N:o 24. ( Lähetetty Mikkelistä ). Suomen kielestä * ). I. -1a--1-Vaikk' en oikehin osanne, Selvitellä selvältehen, Laulannolla lasketella, Virren tavoin vilkutella; Vaikk' ei sanani sopine Niinkuin muihen muikkeroisten, Vanhan virren valmistajan. Laulanmahan niinkuin lapsi, Vierettelen vienosesti, Ajan kultaisen kuluksi, Lapsi rahvahan ratoksi. Ensin ilmoitan iloni, Runoelen riemustani, Jok' on ollut jonkun aian, Povessani polttanunna, Siit' asti kun sanottihin Meiän kielen kirkastuvan Ruotsin vanhan ruostehesta, Aiottavan asetella Valtakielten kumppaliksi. Kuin ma kuulin sanan siitä, Ensimäisen ennustuksen, Ihastuin niin ihmehesti, Ett' en ennen enkä siitten Ole ilonnut olommin, Runsahammin riemunnunna. Nyt mä olen oiva lailla Totisesti toivonunna, Että soma Suomen Kieli Asetettais arvohonsa, Että Suomen suorat sanat Otettaisi oikeuksissa, Tutkittaisi tuomareilta, Että kirjat kirjoitettais Rotokollat riivattaisi Suomen selvillä sanoilla, Että saisi Suomalaiset Kirjoitella kaikki kirjat Kansselin katseltavaksi Valitukset, vaatimiset Supliikitkin suomalaiset, Että saisimme sanella Lausehet lakimannille Haastit Hoviräätillenkin, Sekä silmäillä Senaatin, Kirjoitella kielellämme, Savon somilla sanoilla, Kaunihisti kuuluvilla. -2-Lutheerin esipuhe pieneen Katekismukseen joka seuraa Ilmaris-sanomissa Lutheerillisen Seurakunnan tunnuskirjan ilmoitusta, ja jolle ei olna tilaa viimeisessä numerossamme, kuuluu seuraavalta: Tohtori Martti Lutheeruksen Edellä-maine. Minä Martti Lutheerus toivotan kaikille uskollisille ja hurskaille Kirkkoherroille ja Saarnamiehille armoa, laupeutta ja rauhaa Herrassamme Jesuksessa Kristuksessa. Ennen kaikkia varoikoot Saarnamiehet ajottain muuttelehtavaisesti ( millä milloinkin tavalla ) opettamastaan joko Kymmeniä käskyjä, taikka Herran rukousta taikka Apostoolista tunnustusta, taikka Sakramenttejäkin, vaan pitäkööt aina yhtä tapaa niitä kansalle terottaissaan ja selittäissänsä. Sentähdenpä annankin tämän neuvon, että tiedän ei taidettavan yksinkertaisia ja nuorukaisia hyödyllä opettaa, muutoin kuin samaa tapaa useimmin teroittamalla ja kertomalla. Mutta jos nyt tällä, nyt toisella tavalla tätä opetat häiriintyvät helposti yksinkertaisten mielet, ja koko vaivas menee hukkaan, jota opettaissa näjit. Niinpä, tämän huomaitsivat pyhät Isät, jotka ovat tahtoneet, että Kymmeniä käskyjä, Tunnustusta ja Herran rukousta aina yksillä sanoilla ja yhteen tapaan opetettaisiin Seurakunnassa. Heidän uutteruuttansa sopii meidän seurata ahkeroiden, että yksinkertaisille ja nuorukaisille nämät niin teroittaisimme, ettemme ainoatakaan tavuuta muuttele jos kuinkakin usein Katekismusta opetettanee, ja että selitys aina olisi samanlainen. Minkä ikänä tavan Katekismusta selittääkses otat itselles, pidä se sitte aina, äläkä koskaan siitä poikkee. Ihan toinen asia on, jos Oppineitten seassa opetat Evankeliumia, sillä siellä kyllä saat osottaa oppias, enkä moiti, jos heidän kanssansa selityksiä muuttelet ja opettaissas noudatat mitä milloinkin opetus-keinoa. Mutta yksinkertaisille käytä aina samaa yksillä sanoilla kerrottua opetus-tapaa. Ja olkoon se ensimmäinen työs, että Kymmenet käskyt, Tunnustuksen, kuin myös Herran rukouksen sanasta sanaan paljaastansa ja yksinkertaisimmin, opetat että sen useimmin kuultuansa sanankuuliat itsekin oppivat sitä kertomaan. Mutta jos muutamat niin katsovat ylön uskon, etteivät tahdo sitä oppia, semmoisia muistutettakoon, että he kieltävät Kristuksen ja eivät ole mitään vähemmin kuin Kristityitä. Näitä ei myöskään laskettako Herran ehtoolliselle eikä kummeiksi lasten kastamisessa. Ja jos tahtovat nauttia Kristillisen vapauden oikeutta, kussa heille niin sopis, älköön tätä heille annettako, vaan sysättäkööt pikemmin Paavin ja hänen virkamiestensä, vieläpä itse Saatanankin haltuun. Mutta vanhempain ja huoneenhaltiain velvollisuus olkoon, tainkaltaisilta ihmisiltä kieltää elantoa, vieläpä tekisivät somaasti, jos senlaisille pedonkaltaisille ihmisille sanoisivat, että Hallitus-valta tahtoo mokamia ajaa maankulkeuteen ja syöstä isänmaaltansa. Sillä vaikka kyllä tiedän, ettei ketään saata eikä saakkaan uskoon pakottaa, kuitenkin on tämä välttämättä tehtävä, että kansa ymmärtäis mikä on mukaan taikka vastoin niitten oikeutta, joitten keskellä elävät ja elakettaan hankkivat. Sillä sitä vaaditaan, että jokainen tuntee ja pitää Kansakuntansa lajit, joita hän ikäänkuin määrätyillä ehdoilla tahtoo nauttia, joko sitte uskonee, taikka lienee joku häijy ratku. Toiseksi, kuin yksinkertaiset ovat nämät Katekismuksen sanat jo oppineet hyvin ulko-muistilta, sitten tehtäköön heille myöskin selitys näistä, että senkin käsittäisivät. Mutta saat joko tätä meidän tässä sinulle osotettua tapaamme, taikka jotain toista seurata. Mutta samaten kuin Katekismo, niinkuin jo ennakolta olen varoittanut, paljaastaan aina yksillä sanoilla kansalle annettakoon, niin soisin Katekismon selityksessäkin alati samaa tapaa seurattavan, ainoankaan tavuun muuttamatta. Mutta ota itselles tähän hyvin aikaa, sillä mikä pakko sinun kaikki yhteen säikeeseen selittää, vaan aseta itselles tässä selittäissäs erityisen järjestyksen, jossa toinen asia toisehensa juuri itsestänsä sitountuu. Niin että jos jo tarkoin ovat käsittäneet, mitä ensimmäinen käsky vaatii, silloin on mentävä toiseen. Opetettakoon siis kaikki määrätyssä järjestyksessä; muuten käy, että ( lasten ) järki, rasitettuna ja häiritettynä ylönpaltiselta opilta, ei saa lopuksi mitään säästöön. Kolmanneksi, lopetettuasi tämän lyhyen Katekismuksen, alota sitten pitkää selittämään, että sanankuuliat saisivat aina paremman käsityksen. -3-Mutta nämät löydämme siellä täällä hurskaitten miesten kirjoituksissa yllin kyllin selitettyinä. Tyrkytä enimmästi niitä käskyjä, joitas huomaat teidän paikkakuntanne ihmiset paraiten rikkovan. Ja asettaakseni esimerkin tästä asiasta; teroita erinomattain seittemättä käskyä kauppamiehille ja kätyreille ( handtvärkärilöille ). Sopiipa tätä käskyä teroittaa maanviljeliöjille, palveliöjille ja piiöjillekin, sillä nämä harjoittavat petturillisuutta ihmisille ja varastelevat monella muotoa. Samaten sopii neljättä käskyä teroittaa ymmärtämättömälle kansalle ja erittäin nuorukaisille, että olisivat hiljaiset, kaikissa uskolliset, Keisarille ja vanhemmille tottelevaiset, yhteistä rauhaa rikkomatta. Mutta tämä osotettakoon selvästi Pyhän Raamatun histoorioilla, jossa Jumala joko tämän käskyn rikkoille on kovat rangaistukset pannut taikka kaikki niitten aikeet, jotka tämän ovat pitäneet, merkillisesti antanut onnistua. Muistuta tässä myöskin erinomattain Valtasäätyä ja Vanhempia velvollisuudestaan, että suurimmalla tarkkaudella toimittavat yhteisiä virkoja ja pitävät lapsiansa kirjan lukuun. Mutta olkoot niin varoitetut, että huomaitsisivat olevansa näihin velvoitetut Jumalallisesta käskystä, mutta näistä lukua pitämättä itsellensä saattavan hirmuisimman synnin. Mitäpä he muuta tekevät, kuin samassa kumoovat jumalallisen ja inhimillisen säännön, aivan Jumalan sekä ihmisten julmimpina vihollisina. Aseta tässä myös juurikuin taululle nähtäväksi mitkä hirmuiset vahingot ne yhteisissä asioissa aikaan saavat, jotk' eivät harjotuta lapsiansa kirjan lukemiseen, että heitä joskus taittaisiin valita Kirkkoherroiksi, sananpalvelioiksi ja muihin virkoihin, joita tämä elämä ei ilman suuretta kaipuutta saata vailla olla. Lisää tähän vielä, että Jumala tämän synnin tähden kaikkein kovimmilla rangastuksilla etsii vanhempia. En totta tiedäkkään löytyneekö toista paikkaa, jota tarkemmin tarvitsis selittää kuin tätä. Sillä sanomaton on, kuinka paljo Hallitus-sääty ja vanhemmat tässä asiassa syntiä tekevät. Ei tosiansa mieli Saatana tällä muuta, kuin syöstää Saksanmaata kauhiampaan onnettomuuteen. Viimeiseksi: kun Paavin hirmuvalta jo on hävitetty ja heikonnettu, niin olet monioita löytävä, jotk'eivät sinä ikänä käy Sakramentille, vaan ylönkatsovat sen aivan hyödyttömänä ja tarpeettomana asiana. Näitä myöskin tänne ajettakoon ja vaadittakoon, kuitenkin näin ymmärtäen: minä en tahdo ketään pakotettavan, en uskoon en Sakramentille, ja pahoin tekevät ne, jotka näihin asioihin määrivät lakia, määrä-aikoja ja määrätyitä paikkoja. Kuitenkin opettakoot saarna-miehet niin, että sanankuuliat ilman meidän lajittamme, pakotetut omalta tahdoltaan, mieltä mielin tulevat ja ikäänkuin vaatimalla pyytävät meiltä sananpalvelioilta Sakramenttiä. Tämä tapahtukoon niin, että sanot pahaa pelkääväs, että ne Sakramenttia ylönkatsovat ja ovat sopimattomat luettaa Kristittyin joukkoon, jotk'eivät vähintäkin neljä kertaa vuodessa Sakramenttiä nauti. Samaten kun niitä ei luettako Kristittyin joukkoon, jotk'eivät Evankeliumia usko, eivät sitä liion kuule. Kristuskaan ei sanonut, Sakramenttiä asettaissaan, " Tätä laiminlyökäät eli ylönkatsokaat, vaan " Se niin usein kun juotte " j. n. e. ( 1 Kor. 11: 25 ). Tätä ainakin tahtoo Hän, että tekisimme; ei Hän tahdo, että joko kokonaan laiminlöisimme taikka ylönkatsosimme, sillä näin sanoo Hän: " Se tehkäät ". Mutta jos joku Sakramentin katsoo ylen; on se varma merkki, ettei semmosella ole, ei syntiä, ei lihaa, ei Saatanata, ei maailmaa, ei kuolemata, ei vaaroja eikä helvettiä, se on, hän ei usko ikinä mitään näistä; vaikka tykkänään on uupunut syntiin ja hirviämmällä tavalla raataa Saatanan valtakunnan orjana; armoa, elämää, paradiisiä, taivasta, Kristusta, Jumalaa ja muuta hyvää ei hän ensinkään tarvitse. Jos uskosi itsensä ( näin ) syntiin vaipuneeksi ja olevan etäällä armosta, epäilemättä ei Sakramenttiä katsoisi ylen, jossa lääke syntiä vastaan ja juuri runsas kaiken hyvän ylellisyys meille tarjotaan. Ei tämä liion lakia tarvitsis, joilla pakotettaisiin Sakramenttiä nauttimaan; itseppä mielelläänkin juoksis, synteinsä takalta pakotettu, ja vaatis sinua Sakramenttiä iitsellensä antamaan. Ei tässä siis lakia käytettäkö, jota Paavi on tehnyt. Ilmoita sinä niin selvästi kun osaat, tämän Sakramentin etuja ja vahingoita, vaaroja ja hyvyyksiä, tarpeellisuutta ja hyötyä; silloin tapahtuu, että mieltä mielin juoksevat ja itsiänsä pakottavat. Ellei tästä muutamat mitään huoli, vaan elävät oman tapansa mukaan, niin sanonet heille ainoastansa: että ovat Saatanan valtakunnassa, kosk'eivät omasta tarpeestaan eikä Jumalan lemmestä ja armosta, jota heille Sakramentissä tarjotaan, mitään liiku. Mutta jotk'eivät tällä muotoa sanankuulioitansa vaadi, vaan pikemmin laiella heitä koittavat pakottaa, ne antavat heille tilan sakramentin ylönkatseeseen. Sillä kun sananpalveliat niin laiskuudessaan haukottelevat, mikä kumma, että sanakuuliatkin ovat huolettomat. Huomatkoon siis tarkoin kaikki Kirkkoherrat ja sananpalveliat, virkansa olevan ihan toisenlaisen kuin muinen Paavikunnassa. Nyt se on autuuden ja armon virka, tapahtuneekin siis vaikeammin työläämmin. -4-Mutta emme ensinkään totelko tätä maailman kiittämättömyyttä ja jumalattomuutta. Kristus itse lupaa meille kylliksi suuren palkan, jos ainoastansa uskollisesti teemme työtä Hänen viinamäessään. Että tähän paremmin kykenisimme, niin auttavos meitä kaiken armon Isä, jonka olkoon kiitos ja kunnia ijankaikkisesti, Jesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. Amen. Ulkomaalta. ( J. d. D., Faedrel., P. o. I. T ). Tanskanmaalta. Preussin sotajoukkoin palaaminen Juutinmaalta ( sanoa J. d. d. ) on tapahtunut siitä kovasta uhkauksesta, jonka Venäjän Keisari on lähettänyt Preussin hallitukselle; " ellei nimittäin Toukokuun lopussa sotajoukkonsa olisi ulonneet Juutinmaasta, Schleswigistä ja Holsteinistä, niin on H. M:sä katsova tämän sota-aineeksi ( causa belli ) Venäjän ja Saksalais liiton välillä ". - Venäjän Isoruhtinas Konstantin ja Ruotsin Prinsi Oskar tulivat Köpenhaminaan ja tervehdyttiin korkialla ilolla. Venäjän ja Ruotsin sotalaivoja on selällä kaupungin alla. Isoruhtinas Konstantin läksi täältä 2 p. Kesäkuuta, mutta Ruhtinas Menschikoff, joka on häntä seuranut, jäi Venäjän laivastoa vallitsemaan. Schleswigissä ovat Tanskalaiset taas käyneet maalle Alsen saaresta, ja joutuneet moneen meteliin vihollisten kanssa. Suurin tappelu oli Sundewedissä 28 p. Toukokuuta Hannoveranein kanssa. Tämä oli verinen molemalla puolella, ja molemat katsovat voittaneensa. Saksalaiset kuitenkiin palaivat. Norjasta. Valtiopäivissä täällä päätettiin yksimielisesti 29 p. Toukok. suostuminen Kuninkaan vaatimukseen saaha myös Norjasta sotaväkeä ja laivaston Saksalaisia vasten Tanskanmaan varjoksi, ja näiden tarpeeksi 260, 0000 Riksiä. - Schleswig-Holsteinistä on tulnut kirjoitus Norjalaisille, " vapauden miehille ", jossa heitä vakutetaan tulemasta sotimaan " vapautta ja kansallisuutta vastaan " ( ?! ), muistuttain heidän vanhaa orjuuttansa (! ) Tanskanmaan alla. Ruotsinmaalta. Kuningas Oskar on 3 p. Kesäk. lähtenyt Stockholmista Skåneen, jossa Ruotsin sotajoukot kokoontuvat, ja ovat koossa. Muutamia Hallituksen jäseniä seuraa, toiset ovat jääneet Kuninkaan poisollessa hallitusta pitämään. - Upsalan Oppilaiset kutsuvat kaikkia tiedollisu'en ystäviä isoon muistojuhlaan, joka vietetään 6 p. Kesäk., Gustaf Vaasan päivänä, Erik Gustaf Geijerin muistoksi. Samana päivänä 5 vuotta sitten ( 1843 ) löivät Tanskan ja Ruotsin Oppilaat ijankaikkisen ystävyys liiton keskenänsä Vanhan Upsalan töyryillä, tervehdyttivät yhteisesti, ja toivottivat korkialla äänellä: eläköön samalle jalolle Geijerille, nyt vainaa vähän enemin kuin vuosi. - Monta on Opiston nuorisosta männeet Tanskan maan edestä sotaan. Kotimaalta. Helsingistä. Viime viikolla pidettiin vuosi-tutkiot kaikissa täällä olevissa kouluissa: Tuorstaina 8 p. Kesäk. Yläkoulussa, Perjantaina 9 p. Naisväenkoulussa ennen p. p. ja Alakoulussa jälkeen p. p., ja Lauantaina 10 p. erityiskoulussa Lyceassa, jonka Esimies on Lehtor Backman; kaikkia tiedon kappaleita ovat hyvin harjoittaneet tässä viimesessä, isänmaan kieli on varmaankiin hairauksessa unhoitettu. Pieksämäeltä 2 p. Kesäkuuta. " Erinomainen kesän lainen talvi oli viimenen; kesä tuli aikaseen. Jokainen iloitsi varhaisesta vuoden tulosta, vaan Jumala antoi täällä kovan taka talven: 23:na p. Toukokuuta tuli pakkanen, alkoi lunta paksusti langeta maalle, ja palellutti lämpimästä ja virvoittavaisesta ukkosen sateesta jo kukoistavan luonnon; lehdet käpristyi, soilla raukeni ruislaiho ja nurmi ja ruoho kelloittuu. Tätä kovaa ilmaa kesti neljä päivää, ja vielä ei ole sen vaikutukset kadonneet: luonto näyttää kun suresi. Millainen vuosihan tullee " ? Kertoillessamme viime numerossa Kirjallisuuden Seuran kokouksesta unhoitimme mainita, että Tilintutkijat ilmoittivat Seuralle rahaston nykyisestä tilasta, ja kiitti Seura sydämmellisesti rahaston vartiaa Assessori Rabbea hänen vaivastansa ja merkillisestä huolestansa, jolla hän on rahaston luvun laskuja tarkku'essa pitänyt, ehkä kohta tämä rahasto ei ole selvimmistä jäsenein huolimattomu'esta vuosimaksujansa toimittamaan. Jo kauvan toivottu " Kertoelma Johan Jakob Nerwanderista Fr. Cygnaeukselta " on näinä päivinä näytäinyt kirjakaupoissa. Vahinko vaan ett' ei kuva Nerwanderin kauniista ja ihanaista kasvoista seuraa tätä kertoelmaa. Se oisi siinä paikallansa. Ystävällisensä oisi se olna muisto murheessa, muut olisivat tulna paremin tuntemaan tätä jaloa nyt ijäti ikävöittyä miestä. Katso ! Ojennus. Luetellessa niitä, jotka ovat lähettäneet hinnan Savolais-Karjalaisen Osakunnan kirjasta: " Lukemisia 3 vihko ", jäi erehdyksessä mainitsematta Kirkkoherra Nordlund Karkuussa, maksanut 5 p. Helsimkuuta 10:stä kappaleesta. Ojennus. Kirjojen: " Lentokirjoja Rahvaalle " kustantaja ilmoittaa: että 2:sen vihkon eli kirjan: " Pitäjänkoulu Lajusissa " ensin präntättyin takasivulla on sen hinta vajanaisesti määrätty sanoilla: " tämä kirja maksaa 2 1/2 kopeekkaa hop. yksitellen, kymmenittäin 2 kop. ja sadottain 1 rupl. 70 kop. ", jonka pitää oleman: 2 1/2 kop. hop. yksitellen, vaan ostettuna kustantajalta eli Lehtori P. A. Aschan'in kirjakaupasta Kuopiossa, kymmenittäin 2 kop. ja sadottain 1 rupl. 70 kop. sata. Niin myös on samassa kirjassa löytyvän 1:sen vihkon eli kirjan " Suomen kielestä neljä virttä " ilmoitus ojennettava sillä tavalla, että se maksaa yksitellen 4 kop., vaan kustantajalta eli mainitulta kirjankauppiaalta ostettaessa kymmenittäin 3 kop. ja sadottain 2 rupl. 50 kop. hopiata sata, niinkuin sen kirjan takasivullakin on oikein ilmoitettu. Waseniuksen ja Yht. Kirjakaupassa: [ Ruotsinkielistä tekstiä ]. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|