Agricolaverkon vintti
-1-Suometar 1848Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpl ja kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpl 15 kopeekkaa hopeassa.Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edellä puolipäivän, kello 11 ja 1 välillä. 2:n Vuosik. N:o 31. Perjantaina 4 päivä Elokuuta. Rahvaanopetus-keinoja Suomessa. Porvoon Hippakunnasta. 3:ksi Kakin Kappelissa Viipurin pitäjää. Mitä tämän seurakunnan Lasten-opetuksesta löytyy mainittua on v. 17 15/3 52 Viipurin Tuomio-Rovastilla täällä pidetyssä ( niin kutsutussa ) Konsistorial-visitationissa annettu käsky seurakunnille, että vanhempien piti välttämättömästi tuoda lapsiansa " Lukkarin luokse, joka niitä tavuusta ja puhtaassa sisäluvussa opettaa 3 tai 4 viikkoa ". Mutta vähän hyödyn tästäki havattuansa esitteli Tuomio-Rovasti viisi vuotta sen jälkeen ( tai v. 17 26/2 57 ) oikean Pitäjänkoulun asettamista Kakkiin " että lapset sen kautta tulivat hyötymään kirjaluvusta ". Tähän olivatki seurakuntalaiset hyvin suostuvaiset niin paljon kuin heidän vähät voimansa kannattavat ", ja seurakunnan Kirkherra lupasi panna esitillyn koulun toimeen. Vaan v. 17 23/2 60 ja myöhemmin sai Tuomio-Rovasti aina katkeran valituksen ett' eivät seurakuntalaiset ole voineet eivätkä voi saada itsellensä Pitäjänkoulua " pitkämatkasten " ja raskasten päivätöiden tähden Savotassa " ( Saviojan eli Systerbäckin ruukista ). Sentähden päätti Seurakunta v. 1764 lasten-opetuksen edelleenki jääväksi Lukkarin huostaan, vaan hänelle päätettiin maksettavaksi 32 kopeekkaa lapsesta jolle hän opettaa Apisen ja Katkesmuksen sisästä lukemaan ja vielä sittenki 32 kpkaa jos hän sen lisäksi sitä opettaa Virsikirjanki sisästä lukemaan. Tämä palkka näyttää ehkä meidän aikoina kovin vähäiseltä, vaan tässä on muistettava että 10 kopeekkaa siihen aikaan oli ehkä suuremmassa arvossa kuin Rupla meidän aikoina. Ei tästäkään näytä tulleen sen enemmän apua; sillä v. 17 21/10 72 pidetystä kirkonkokouksessa sanotaan Lukkarilta hoidettu Lasten-opetus on monesta syystä " mitätön ja tyydyttämätön "; jonka vuoksi oikean Koulumestarin ottaminen seurakuntaan, mitä kiiruummin sitä parempi, on suuresta arvosta ". Koulumestarille palkaksi määrättiin, pait äsken mainituita Lukkarille luvatuita kopeekoita, " että kukin varainsa mukaan tuopi hänelle ruoka-aineita, niinkuin kaalia, nauriita ja joitakuita kappoja kaloja, sekä luvattiin sen lisäksi noin 7, 8 tai 9 Ruplaa, jotka joka vuosi säästyyvät Vaivaisten kassaan, enemmittäin sen vuoksi että hänen tulee maksuta opettaa orpo - ja varattomia lapsia ". Samalla kerralla päätti seurakunta rakentaa kirkon luokse Pitäjäntupa setä Koulumestarlle asunnoksi että kouluhuoneeksi. Seuraavana vuonna 17 15/5 73 tuli kaikki tämä toimeen, vaan Koulumestarille annettiin Suntion ( Unilukkarin ) virka lisäksi, vaan sen kautta onki tapahtunut että hänen palkkansa nyt onki vaan jyvissä ( noin 7-8 tynnyriä ). Mutta ei siitä voi saada selvää, milloin tämä yhdestä kohti pidettäväksi aivottu koulu muutettiin liikkuvaiseksi niinkuin se nykyjäänkin on, että Koulumestari kulkee kylästä kylään opettaen itsekussaki vähän aikaa. Ainoastaan nykyiseltä Porvoon Hippakunnan Pispalta pidetyssä Pispantutkinnossa Viipurin Rovastikunnassa v. 18 22/9 40 mainitsee Rotokolla: - " 3:ksi. Varotti Tutkistelia ( Pispa ) ennen kaikkia valvomisesta Lastenopetuksesta, sekä pakoitti Papistoa tarkasti katsastamaan että Koulumestarit täyttävät velvollisuuksiansa, ja luuli Tutkistelia paraaksi tässäki Rovastikunnassa liikkuvaa opetus-tapaa otetaan seurattaavaksi, niin että Koulumestari joka vuosi opettaa Tammikuun alusta Toukokuuhun ja Lokakuun alusta Jouluun kylistä ympäri seurakunnan ja sillä tavoin menettelee kunne koko seurakunta on läpikäyty. Tämän kautta avattaisiin niille, joilla oisi halu ja taipumus, tilaisuus oppia kirjoittamaanki, ja pitää Koulumestarin viipyä joka paikassa kunne lapsille on jotaki hyötyä siitä. -2-15-vuotisena pitää niiden tulla Rippikouluun ja " yhä käydä siinä kunne voidaan laskettaa ". Että näillä määräyksillä on paljon syytä ja hyötyä, täytyy kyllä myödyttää. Mutta toiselta puolen on surkuteltava, että nämä seisovat Pitäjänkoulut, jotka esm. Saksanmaalla parantuivat paranemistaan ja muostuivat nykyisiksi siunattavaksi Rahvaankouluiksi, täällä Suomessa halvenivat enemmän ja enemmän aikomuksestansa. Sen siaan että opetusaineita näissä kouluissa oisi vuosi-vuodelta lisätty ja opetus-tapaa oisi parattu, on kumpasenki suhteen kokonaan toisin käynyt. Syy tähän kaikkeen on että maassamme ei muistuteltu ollenkaan sitä että kennen tulee muita opettaa, ensin pitää itsensä olla opetettu. Sen siaan kuin esm. Saksanmaalla asetettiin Koulumestareille eli, kuten niitä siellä kutsutaan, Rahvaankouluttajille omituisia opetuspaikkoja ja niitä koeteltiin saada opettamaan opettamaan enemmän ja enemmän, vähennettiin Suomessa Koulumestarien opetusmäärä ennättämiseen. Siitä seurasi että hyvin monesta seurakunnassa katsottiin aivan mitättömäksi ja liikanaisiksi elätiksi, ja vanhemmat rupesivat itse opettamaan lapsiansa tavuusta ja sisästäluvusta, jota edemmä Koulumestarienkaan opetusmäärä ei mennyt. Ja kuitenkaan ei ole niissä seurakunnissa lasten opetus ollenkaan pahemmalla jälellä kuin niissä, joissa vielä elätetään Koulumestaria, milt' ei paremmalla. Se onki luonnollista. Sillä tavuu, sisästä-luku ja Aapiskirja on, samote kuin tunnon herättäminen Jumalaan, opetettava äitin helmassa tai isän polvella, eikä opetus niissä suju keltään niin hyvästi eikä tunnu lapsestakaan niin suloiselta kuin vanhemmalta annettuna. Itsestään jo on ymmärrettävä, että se tässä on Pappien velvollisuus kehoittaa ja pitää vanhempia tässä sekä katsoa ( kyläluvuilla ) että se toimella tulee tehdyksi. Jos siihen siaan seurakunassa löytyy näiden suhteen erinäisiä opettajia ( Koulumestareita ), tulevat vanhemmat puoleltaan huolimattomaiksi; Koulumestareilla taasen ei ole aikaa koko vuotta tarpeeksi asti yhdessä kohden viipyä-eikä heillä toiselta puolen ole nykyjään enemmän taitoa monesti vähemminki, kuin vanhemmilla. Sillä aikaa kuin Viipurin lääni oli Venäen alla, oli Viipurin Konsitoriumin esimiehenä Tuomio-Rovasti Magnus Alopoeaus. Tämä erinomainen seurasi kaikella innolla seurakuntiensa kaikenpuoleista edestystä ja erittäin rahvaanopetusta. Hän se esitteli ne jo tämän kirjoituksen alussa mainitut koulun puuhat Kakin kappelissa. Hän näki kuitenki kohta että se oli turha ajatellakaan saada Pitäjänkouluja kunnolla vaikuttamaan, jos ei Koulumestaria saada kunnollisia ja tottuneita. Sentähden antoi Viipuriin Konsistoriumi jo v. 17 24/8 81 käskyn että sekä niiden jotka etsiivät Koulumestarin virkoja että niiden jotka ovat Koulumestareina pitää tulla Konstoriumilla tutkittavaksi ja koeltaviksi * ). -2a--2-Tästä tuliki että jo v. 1787 semmoset laitokset olivat tuumassa. Sillä Konsistoriumin kirjoituksessa ann. 17 29/10 87 " yllytetään Pappeja ilmi-antamaan kuinka paljon he tahtovat lahjoittaa näin kiitettävän laitoksen asettamiseen " ( " Till den den nya Normal Inrättningen Af Härvarande Skolor " ). Sen jälkeen tuli Konsistoriumille kirjoitus sen aikuiselta Venäen Keisarinnalta, Katarina 2:selta, ann. Pietarissa 8 p. Tammik. 1788, jossa Keisarinna sanoo ilmoitetun hänelle kuinka puuttuu rahoja ja varoja asettamiseen Yli-Rahvaankoulua ( " Haupt-Volks-Schule " ) Viipurin kaupunkiin, ja pienempiä Rahvaankouluja Viipuriin lääniin pienempiin kaupuntiin ( " in der Creysz-Städten " ), jonka vuoksi Keisarinna käskee otettavaksi tullirahoista sekä näiden kouluin rakentamiseen että ylläpitämi seen ja lupaa keisarillisella armollansa muistaa niitä jotka ovat lahjottaneet näiden kouluin hyväksi ( " milde Beysteuer geleistet haben " ). Tietymätön on, minkä tähden näistä tuumista ei mitään tointa tullut. Aloepaus kuoli näinä aikoina. Emme voi olla mainitsematta erinäistä ja kiitettävää koululaitosta Rokkalan Peili-vaaprikassa Kakin kappelissa. Sen sai entinen Kauppapalvelia Rietu Luukkonen toimeen ja on itse siinä opettajana. Kyllästynyt kauppaan tuli hän takasi syntymäpaikallensa ( Rokkalaan ), vaan kyllästynyt taasen täällä työn ja toimen puutteeseen, sai hän sen neuvon että ruveta ruukin työmiesten lapsia neuvomaan. Nöyrästi suostui hän tätä taitonsa ja voimiensa mukaan tekemään, antoi tänä keväinä Kakin kirkossa kuuluuttaa aikomuksensa ja ilmoitti mitä, mistä järestyksessä ja millä ehdoilla hän rupeaa opettamaan. Kohta saiki hän opetettavia, joita hänellä nykyjään on 15 paikoilla. Hän opettaa tavuussa, sisäluvussa, kirjoitannassa, luvunlaskennossa ja kristillisyyden tiedossa. Hän saapi jokaiselta lapselta palkaksi kuukaudessa puoli toista ( 1 1/2 ) Rplaa paperissa. Nyt hän rakentaa parast' aikaa erinäistä koululutupaa itselleen ja aikoo sitten laventaa kouluansa. -3-Ehkä kuinka lavealta haluisimme selittää tästä tärkeästä seikasta, täytyy meidän nöyryydestä tyytyä niihin tietoin jotka sen suhteen on Lääkintä-hallitukselta ilmistetty Suomen Julkisissa Sanomissa N:o 134, kiitolliset että niinki paljon tulee julkisuuteen. Erittäin arvoiset oisivat kyllä Lääni-Lääkäreiltä annetut tiedot: mitkä taudit menneen vuoden alla olivat enimmän liikkeellä, millä ankaruudella ja kuinka lavealta j. n. e. Mutta jo seki on hyvä että saimme tietää kuinka suuri osa Suomenmaan asukkaista sinä vuonna sai hoidon maamme lasareteissa ja parannushuoneissa. Tämän tiedon mukaan oli niissä ollut julkisen Lääkärihoidon alla yhteensä 9, 702 henkeä taikka 165:s osa Suomen asukkaista, jos ne arvataan 1, 600, 000 henkeen. Näistä potelaista kuoli 338 henkeä, ja erosi mainituista hoitopaikoistansa 7, 581 henkeä aivan terveinä, 583 paranettuina, 247 parantamattomina, vaan täksi vuodeksi jäi vielä 953 henkeä hoidettevaksi. Merkillisintä on kuppataudin seikka: ainoastaan sitä varten asetetuissa parannushuoneissa löytyi sairastavia melkeen kolmas ( 1/39 ) osa koko äsken mainituista potelaisten summasta, nimittäin 3, 131 henkeä. Näistä viheliäisistä kuoli 68 henkeä, erosi aivan terveinä 2, 638, parannettuina 39 ja parantamattomina 2 henkeä; Lääkärien hoitoon jäi vielä täksi vuodeksi 384 henkeä. Verrattavaksi pannaan tähän että Uus'maan läänin kuppalasaretissa löytyi mainitusta summasta 572, Vaasan 441, Hämeenlinnan 401, Turun 331, Viipurin 274, Oulun 273, Kuopion 209, Mikkelin 158 henkeä ja Raumaassa olevasta liikamäärässä kuppalasaretissa 472 henkeä. - Hulluinhuoneista löytyi mainittuna vuonna 201 henkeä, joista 23 erosi terveenä. Kysymys Väktarille. Aikakautisessa kirjasta Väktaren tämän vuoen ensimäisessä vih'osta sivulla 63 olemme lukeneet seuraavaiset erinomaiset sanat: " on täällä ( yliopistossa ) niitäkin, jotka pitäävät jokaisen ruotsalaisen sanan puheessa sekä kirjalla kadonnaisena ". Outoa olisi, jos ei ymmärrettäisi, ketä näillä sanoilla tarkoitetaan. Ei yhtään ole', joka niin perin pohjin tahtoisi ruotsin siaan latinata. Mutta kuin ihmeitä meillä ei uskota, niin ymmärretään tässä yleiseen Suomikiihtosia. Mutta luulisimme tuntevamme niitä niin tarkoin, että voimme sanoa', ei yhtäkään varsinkin nuorisossa löytyvän sellaista Suomikiihtoista, joka niin tarkoin kuin suomen kielen edestä pois. Ymmärtäähän sen jokainen, että se ei koskaan voi' tapahtua', eikä oisi mihinkään hyödyllinen, mutta suurimmaksi vahingoksi. Ja vahinkoa ei kukaan isänmaatansa rakastava sille toki suone'. Mutta kaikki Suomikiihkoiset ovat isänmaatansa rakastavia; siis ei yksikään Suomikiihkoinen taida'toivoa' ruotsin kieltä maastamme perin pohjin pois häviäväksi. Mutta kuinka selittää Väktarin lausetta ? Olisiko se Väktarin mieli, asettaa' Suomikiihkoisia epäkelpoiseen ilmeen, sentähden että toivoovat maahamme omaa suomen kiltä valtakieleksi ruotsin kielen siaan ? Mutta sillä emme soisi yhtään oikeata Suomalaista suututtavamme. Suomikiihkoiset eivät suinkaan ole tahtoneet ruotsin kieltä enemmin peräytymään kuin ainoastansa valtakielenä käytettämästä. Käytetäänhän kaikissa maissa vieraita kieliä, ehkä eivät ole valtakieliä. Meilläkin ei nytkään suomen ja ruotsin kieltä yksinänsä käytettäne, mutta luultavasti aina opetetaan kouluissamme samoja kieliä kuin nytkin. Suomikiihkoisien toivo tässäkin asiassa on maamme etu ja ei suinkaan vahinko. Ulkomaalta. ( A. A. Z., Faedrel., Suom. J. S ). Saksanmaalta. Jos Riikin-Haltion vaalista väiteltiin kiivaasti Frankfurtin Kansankokouksessa, niin sitä kauvemmin kesti keskusteleminen, ennenkuin saatiin kelpaavaksi laki väliaikaisesta keskinäis-hallituksesta, joka ynnä Riikin-Haltioin asetettiin Saksanmaan yhteisiä asioita vallitsemaan, siksi kuin koko Saksanmaan yhteinen sääntö joutuu Kansankokukselta valmiiksi, ja viimeisiltään päätetään seurattavaksi. Seitsemän kertaa istui Kansankokous tästä laista, ja 8 p. Heinäk. katsottiin se kelpaavaksi. Laki väliaikaisen keskinäis-hallituksen asettamisesta kuluu seuraavalta: 1:o Siksi kuin joku hallitusvalta viimeisiltään määrätään Saksanmaalle, asetataan väliaikainen keskinäis-hallitus kaikkia Saksalaisen kansan yhteisiä asioita vasten. 2:o Tämä a ) käyttää toimitusvaltaisuutta kaikissa Saksalaisten Liito-kunnan vakuuteen ja menestykseen koskevista asioista, b ) johdattaa kaiken yhteisen sotaväestön, erinomattain sen päälystäjäin määrämisessä, ja c ) toimittaa Saksanmaan siaisuutta ( representation ) kansallisissa ja kaupallisissa asioissa, ja määrää tätä vasten siaisia, minne tarvitaan. 3:o Säännön asettamisessa olkoon keskinäis-hallitus eres. 4:o Sodasta ja rauhasta, samate liitoista ulko-valtakuntain välillä, päättää keskinäis-hallitus ynnä Kansankokouksen, yhestä neuvosta. 5:o Väliaikainen keskinäishallitus annetaan yhelle Riikin-Haltioille, Katsottu siihen Kansankokoukselta. 6:0 Riikin-Haltio käyttää valtansa ministerein kautta, jotka hän itse määrää, ja jotka ovat luvunteolliset Kansankokoukselle. Kaikki asetukset pitävät olla allekirjoitetut yheltä edes luvunteolliselta ministeriltä. 7:o Riikin-Haltio ei ole luvunteon alainen. 8:o Ministerien luvunteosta asetaa Kansankokous eri lain. 9:o Ministereillä on oikeus olla läsnä Kansankokouksen keskuuteissa, ja siellä sanoa miettensä. -4-11:o Ministereillä on ääntö-oikeus Kansankokouksessa, ainoastaan jos he ovat valitut jäsenykset. 12:o Riikin-Haltion arvo ei sovi yhteen Kansankokouksen jäsenyksen arvon kanssa. 13:o Niin pian kuin väliaikainen keskinäishallitus alkaa valtansa toimituksen, loppuu liitto-päivien toimitus. 14:o Keskinäis-hallituksen pitää toimitusvaltaisuuteen koskevissa asioissa, niin paljon kuin mahdollista on, jakaa miettensä Liito-kunnan erityisten valtain hallituksille. 15:o Kuin Saksanmaalta yhteinen sääntö on valmistettu, loppuu väliaikaisen keskinäishallituksen toimitus. Arkkiherttua Johan, joka niinkuin on ennen sanottu valittiin Riikin-Haltioksi, tuli 11 p. Heinäk. Frankfurtin kallista virkaansa vastaanottamaan. Kaikin paikoin, jossa hän vaelsi, tervehdyttiin häntä suurella ilolla Saksan kansalta, joka toivoo paljonkin tältä mieheltä. Hän tuli 12 p. Kansankokoukseen, jossa presidentti v. Gagern tervehdytti häntä lauseella, jossa pait muuta luetaan: " Kansankokous lupaa ollaksensa avullinen Arkkiherttualle sitä kallista virkaa toimittaessansa, joka hänelle on luotettu. Kaikesta, joka voipi auttaa yhteyden siteitä vahvistumaan, kansan vakuuttaimaan valtiaisuudestansa, yhteistä toimea rakeuntumaan, yhteistä luottavaisuutta virkistymään, Saksanmaan hyvää lisääntymään, saapi Riikin-Haltio odottaa voimallista apua Kansankokoukselta. Mutta Saksan kansa toivoo myös Riikin-Haltiolta vireyttä, joka kaikkinensa ja jakamattomasti valvoo yhteistä parasta. Kansankouksen nimeen vaadin minä Teidän Keis. Korkeutta antamaan julkisen selityksen, että T. K. K. tahtoo sekä seurata että antaa seurata tätä lakia, isänmaan kunniaksi ja parhaaksi " ! Tämän päälle vastasi Riikin-Haltio lauseella, joka loppuu seuravilla sanoilla " Kuin minä nyt antaun Riikin-Haltion toimitukseen, annan minä julkisen vakuutuksen siitä, että minä tahdon sekä pitää että antaa pitää lain väliaikaisen keskinäis-hallitusen asettamisessa Saksan kotimaan kunniaksi ja parhaaksi. Minä tiedä annan samate, että minä olen täyttävä vointoni kaikkinensa ja jakamattomasti tähään toimitukseen, ja pyydän kohasteen H. M. Keisarilta päästääkseni vapaaksi siitä minulle ajaksi annetusta toimituksesta, että päällystää Itävallan hallitusta Wienassa ". Lähteessänsä Kansankokouksesta lupasi hän tulla takasin Frankfurtiin, niin pian kuin hän on avannut Itävallan valtiopäivät 18 p. Heinäk. Keisarin nimessä. Itävallasta. Keisari on vielä Innsbruckissa. Arkkiherttua Johan ja ministereistö, jonka päämiehenä kotinaisten asiain ministeri Pillersdorff on seisonut, ovat toimittaneet sen hajoavan valtakunnan hallitusta Wienasta. Pillersdorffin ministeristö kesti 9 päivään Heinäk. jolloin hän anoi päästä ammatistansa. Doblhof vastaanotti silloin ajaksi tämän ammatin ynnä käskyn rakentaa uuden ministeristön. Mutta tästä ei kuuluna hyvään aikaan mitään, ja tyytymättömyys rupesi jo nousemaan. Sitten on kuuluna uudet ministerit olevan: Auersperg sodan, Bach oikeuden ja prof. Füster sivistyksen. Itävallan valtiopäivät avattiin Arkkiherrualta Johan 18 p. Heinäk. ja kuinka Slavajanit ja Saksalaiset tulevat sopimaan, näytii 21 p. kuin keskusteltiin, mitä kieltä valtiopäivillä piti käyttää. Saksalaiset ei varoneet tulevan kysymyksenkään, ett' eikö kielensä olisi omase siihen, jota Slavjanit jälleen ei ottaneet korviinsakkaan. Pari numeroa sitten olemme sanoneet varoituksemme näistä valtiopäivistä. Jos Keisari, Arkkiherttuan mäntyä Frankfurtiin, tulee Wienaan, siitä ei ole vielä mitään tietoa. - Kroatian ja Slavonianmaat ovat myös antaneet huolta Itävallalle Ennen on sanottu, kuinka Kroatia lupasi olla kuulainen Ungarinmaan hallitukselle. Nyt lähettävät Kroatian maakuntapäivät Agramin kaupungista 10 p. Heinäk. julistuksen Arkkiherttualle, jossa ilmoitetaan, millä ehdoilla Kroatia yhdistyy Ungariin. Pait muuta vaaditaan Bani Jellachich uudestaan ammattiinsa. Tähään ei suosttuttua, saapi Ungarinmaa koittaa sotaa näitä vasten. - Pohjois Italia mäni Itävallata niinkuin sepän eväs, ite itestään. Sillä 29 p. Kesäk. luopui Benedigi, ahdistettuna Itävaltalaisilta, tasavaltalaisista mietteistänsä, joissa oli, ja 3 p. Heinäk. päättivät kokoontuneet lähetetyt 127 huuolla 6 vastaan Venedigin yhdistämisen Sardiniaan. - Tyrolin maakuntapäivät päättivät myös 30 p. Kesäk. Innsbruckissa maansa itsenäiseksi ja jakamattomaksi, kuitenkiin niinkuin Itävaltaan kuuluva osa. Maan itsenäisyys siataan ( representeras ) maakuntapäiviltä, jotka istuvat neljällä osalla eli neljässä säädyissä. Böhninmaalta. Sitten 12 Kesäkuu-päivän meteliä on täällä ollut rauha. Ruht. Windischgratz on tiedä antana tämän metelin tutkinnosta, meteliäin olleen rikoksen alaisia kapinan nostajoita, ja ei kansan tahon ilmoittajoita. Tutkinto ja Pragin piiritys kestää vielä. Ungarinmaalta. Täällä avasi Arkkiherttua Stephani Kuningas Ferdinanti 5:en nimessä, joka ei ole mitään muu kuin Itävallan Keisari, valtiopäivät 5 p. Heinäk. Nykyisissä vaiheissa, nimittäin sota Kroatian välillä, muistuttaa H. M. kansan siaisia ensin kaikista huolta pitämään sotamenosta ja rahastoneuvoista, ja toivoo H. M. kiiruisia kuitenkiin vakaisia päätöksiä. " Vakuuttain asukkaita jokaisesta uskosta ja kielestä ilmoitan minä, H M. Kuninkaan siainen, että H. M. tahtoo lujasti ja polkemattomasti varjella Ungarinmaan yhteyttä ja jakamattomuutta sekä sisältä että ulkoapäin ", lopettaa Arkkiherttua alkulauseensa. Siebenbürgenin yhdistys Ungariin vahvistettiin myös. - Ne lähetetyt, jotka piti tuleman valtiopäiville Kroatiasta ja Slavoniasta, eivät löydyttäneet itsiänsä, jonkatähteen valtipäivät antoivat käskyn sotaministerille laittamaan sotaväkeä valmiiksi. Toiset sanomat tietävät Banin jättäneen kaikki ja männeen muille maille kieltäen kansaa sotaa nostamasta. Kotimaalta Kalevalamme pannaan uu'elle iholle. Uusi ylöspano tulee sisältämään enemin kuin entinen, kuin siihen otetaan jota sitten on löy'etty, kuin viimeinen ylöspano painettiin, ja jota tämä myös on olna vajaassa. Monessaa paikassa parannetaan myös, suinkiin tarinat, joista sitten on löy'etty luonnollisempia ja omituisempia. Erinomattain parantuu tarina maailman luomisesta Väinämöiseltä; se tulee täyttämään nykyisenkin luonnontaiden vaatimukset, ja ei kuitenkaan hävitä vanhaa tarinata. Uuistajata emme tarvita nimittääkän, sillä kukapahan tähään työhöön pystysi, jos ei se, joka rakennuksen on kokoonpannut, ja paraiten tuntee ja tietä, missä entistä vielä tarvii korjata. Miitähän eikö tämä mies ole ansaitseva kotimaaltansa ? Ja kuitenkin ehkä jääpi jälkeentulevaisille hänen ansionsa kyllin arvossa pidettäväksi ! Saarijärvellä on halla turmelna halmeet syvänkesän aikaan yleensä. Monessa paikassa niitettiin pellot tai laskettiin eläimet päälle, ja kova on vuosi maamiesten eessä. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|