Agricolaverkon vintti
-1-Suometar 1848Maksaa tilattuna Helsingistä 1 Rpla kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpla 15 kopekkaa hopeassa.Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edellä puolipäivin, kello 11 ja 1 välillä. 2:n Vuosik. Perjantaina 11 päivä Elokuuta. N:o 32. Pieniä katkelmia Saphir'ilta. 1. Kuinka parahiten unta saadaan. Jos makaaminen jo on iso ja harvan oikein käsittämä taito, niin on unen saamisen taikka nukkumisen taito vielä isompi ja harvinaisenpi. Se on semmoinen taito, jota ei käsitetä muutoin kuin juuri makaamalla, ja vaikka ihminen valvokoon ja ahkeroikoon kaiket yöt, niin ei tätä taitoa kuitenkaan opi ilman makaamatta. Nukkumisen taito ei ole muu kuin: Itseensä väsymisen taito. Ei taitane yksikään asia niin selvästi todistaa ihmisten itserakkautta ja itseluottoa, kuin tavallinen valitus: " minä en saa öissä unta " ! Sillä näyttääkö tämä valitus muuta kuin, kuinka lysti ja huvittavainen heille on itseksensä olo, kuinka mieluiset ja suloset heistä omat ajatuksensa ovat. Seuroissa ollessamme olemme monesti nukkua, taikka josko jaksammekin silmämme auki pitää, niin on mieli sitä uneljaampi. Vaan lasketaahan meidät vaan itseksemme, omaan sänkyymme, jossa emme tarvitse muista kuin itsestämme huolta pitää, itseksemme haastella ja itseämme kuulla, niin ihmeeksi on teille käyvä, kuinka me silloin olemme valppaat, iloiset ja vähäuniset. Voi käsittämätöintä itserakkautta ja itsetyytymistä ! Jos tahdomme oikein nukkua, niin tarvitsemme ensimäiseksi, ett' ei meillä ole sydäntä, sillä sydän on ihmisen levottomuus, ja kuka voipi levottomuuden kanssa nukkua ? Toiseksi: ett' emme ajattele, sillä ajatteleminen on vahingollinen ja vaarallinen teko, jossa ihminen turhaan menettää voimansa, ja jossa pää täytyy kaikellaisista turhista mietteistä, ja sille, joka herkästi ja pian tahtoo nukkua, on ennen kaikkia tarpeellinen - pään tyhjyys. Kolmanneksi: ett' ei meillä ole mitään, ett' ei ole sydämmestä ( jos tättä onnettomatta kappaleetta emme kuitenkaan ole voineet jäädä ), eikä päästä eikä arkusta ei niin mitään, ja ett' ei meillä ylipäätään koko maailmasta ole mitään, jota voisimme sanoa omaksemme, sillä kaikki omistaminen ja isännyys, olipa se sydämmen, pään, hopiaruplasen, ja yksin opin ja taidonkin omistaminen tekee ihmisen levottomaksi, kääntää mielen maailmallisiin toimiin, ja estää nukkumasta. Jos siis tahdot keviästi ja pian nukkua, niin ei sinulla pidä oleman mitään, sinun ei pidä mitään rakastaman, ei mitään osaaman, ei mitään tietämän, eikä kestään eikä mistään minkäännäköistä huolta pitämän, ja pitää tietää kaikesta opista, tiedosta ja taidosta olevaksi niin puhdas kuin taivaan lintu, ettäs voit ruveta maata sillä ilahduttavalla ajatuksella: " aamulla herätessäni olen niin tuhma, älytöin ja tietämätön olento, kuin kuin maailmassa olla taitaa ". Näillä omaisuuksilla olet heti pitkäksi heittäydyttyäsi hyvän unen saava, olletikin jos iltaiseksesi et ole niin paljon syönyt kuin juonut, ja jos sänkysi on pehmeä, kamarisi vari ja jos et - voi lukea. Jean Paul luettelee niin monta keinoa unen saamiselle. Hän käskee lukea ikkunan ruudut, kertoa: yksi kerta yks on yksi, lukea monta kertaa perätysten seinän raot taikka seinäpeitteen kuvat, hyräellä jotakuta pitkää ja raskasnuottista laulua j. n. e. Vaan nämä kotikeinot ovat samallaiset kuin kaikki kotilääkitykset: ne ovat hyvin hyvät, vaan eivät auta ketään. Se on suureksi onnettomuudeksi ihmiselle, että hän niin kernaasti pitää kanssakäymisestä itsensä kanssa ! -2-Päänalainen ei naura meille, eikä haukottele puheillemme ja kuuntelee kertomuksemme sangen kärsivällisesti, ja paras kuulija on usiammalle seuranpitäjäkin, sillä kaikkihan me tahtoisimme vaan itse puhua, emme koskaan toista kuunnella. Ja mistä puhuu ihminen päänaluksellensa ? Puhuu itsestänsä, ja itsestänsä ja - vielä kerran - paljaasta itsestänsä, ja kuka nukkuisi niin huvittavasta aineesta puhuttaessa ? Tämä olisi suuri epänöyryys ja kylmäkiskoisuus itseänsä kohden, ja kuka tahtoo tälle kunnianmiehelle semmoinen olla ? Minä tunnen kirjantekijöitä, jotka kirjoituksiansa lukemalla saavat suuret seurat nukkumaan, ja jotka kuitenkin itse yöt päästään lukevat samoja kirjojansa, eivätkä saa unta silmäänsä, jos mitä tekisivät. Tunnen tarinan kertojia, jotka yhdellä suun avauksella saavat kaikki kuulijansa torkkumaan, vaan jotka kuitenkin itse kaiket yöt valvovat näitä tarinoitansa muistellessaan. Ja minä tunnen ihmisiä, joiden paljas näkö viepi minut uppo uneen, ja nämäkin valittavat kuitenkin ei saavansa unta, varmaan sentähden, että yöllä kokonasa muuttavat luontonsa, eli tuntevat kanssakäymisen itsensä kanssa niin huvittavaksi ja iloiseksi. Tämän kaiken tähden emme voi muuta päättää, kuin että se onnetoin itserakkaus se mahtaa olla, joka usiammalta ihmiseltä unen karkottaa. Ja kuitenkin, kuinka monta eikö semmoista ihmistä löydy, joka voipi itsestänsä sanoa: " minulla ei ole mitään, ei mieltä ei sydäntä, ei rakkautta ei ystävyyttä, ei rahaa ei maata, ei tietoa ei taitoa, ja kuitenkaan en minäkään saa unta " ! Tässä näette, hyvät ystävät, itserakkauden surkiat seureet. 2. Onni ja onnettomuus. Se on elämän surullinen osa, että onni on sokia, onnettomuus mykkä ja onnelliset kuuroja. Onni on sokia, ja niin sokia, että sill' ei ole kyynäleitäkään; onnettomuudella taas on kyynäleitä, joita sokia onni ei näe, ja niinmuodoin ei pyyhi pois. Kyynäleet ovat onnettomuudelle kuin kaste kukkaselle. Sitäkään ei kukaan pyyhki pois, se muuttuu hunajaksi kukkasen omasta sylistä, ja parentaa sitten haavat. Samoin on näiden onnettomuudenkin kyynäleiden laita, ne jähdyttävät ja parentavat itkijänsä haavat ja tuskat. Kirjallisuutta. Ennen olemme ilmoittaneet lukioillemme kirjan " Hengellisiä puheita Erinäisistä tiloissa. J. Fellmanilta ". Tiettyämme on tämä kirja aukaiseva alun uuteen osaan hengellisestä kirjallisuudestamme, ja on myös kielen puhtauden puolesta mielestämme onnistunut paremmin kuin tähän asti suomeksi painetut kirjat hengellisestä tarkoituksesta. Näytteksi panemme tähän seuraavan: " Rippisaarna Utsjoessa, vuonna 1820. Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen ! Amen. Anna minulle poikani sinun sydämes ! Millä kallimmaalla neuvolla taitaisin minä tällä kalliilla hetkellä lähestyä teitä, Rakkaat Nuorukaiset! tässä painavassa silmänräpäyksessä, kuin tällä, joka on otettu Jumalan omasta sanasta ja löyttään kirjoitettuna Salomonin Sananlasku-kirjan 23: 26. Anna minulle poikani sinun sydämes ! Koko maailmassa ei ole sitä, jota Jumalalta puutuisi, paitsi tätä yhtä, jota hän niin hartaasti halajaa, että Hän on tehnyt ja vielä nytkin tekee kaikki sitä saadaksensa: se on ihmisen sydän, jota Hän tahtoo, ei täysinäisnä vaan tyhjänä. Jumalalla on kyllä voimaa Taivaissa ja maassa ja ei taida yksikään Hänen Tahtoansa estää; mutta tässä yhdestä on Hänellä kuitenki ikänänsä kuin kaipaus ja puutos, että ihmiset rakastavat enämmin pimeyttä kuin valkeutta - että heidän työnsä ovat ovat pahat. Eikö se ole valitettava että Hänen, jolla kaikki on ja joka meille kaikki antaa taitaa, täytyy kerjätä meiltä sydäntämme ja ei kuitenkaan saada. Perkeleelle on moni aivan uskollinen palvelee häntä kaikesta sydämmestä; mutta Jumalalta kieltää hän sydäntänsä, joka sitä ainoastansa häneltä vaatii - O! syntis parka, kuka parhaiten anoo sinun sydäntäs ! Perkele ei anna sinulle yhtään hyvää sanaa sen edestä; mutta Jumala rukoilee sinua sen edestä ja sanoo: Anna minulle poikani sinun sydämes. Ah! anna minulle se ! Keneltä on sinun sydämelläs paras hyöty ? Jos Saatana siinä asuu, niin on se Helvetti - jos Jumala, niin on se Taivas. Niin anna siis se Jumalalle, joka sitä niin hartaasti anelee. Lihan kappale on sinun kolminurkkanen sydämes. Kolmiyhteinen Jumala tahtoo siinä asua. Keskellä ruumista istuu sydän, Jumala on kaikkein kappalten keskus: lohdullisempi onnettomuuden kuin onnellisuuden aikana. Sota antaa tahtoo, hän antakoon sitä kuin hyvä on - sydän on kaikkein paras. - Minun poikani anna minulle sinun sydämes! huutaa Herra. Uskovainen sielu vastaa syystä: Minä en tahdo hukkaan antaa sinun anoa, kelle toiselle minä sen antaisin kuin sinulle ? -3-- Huokaa sen tähden, rakas sielu: Ah! Jesuinen, minun Herraisen ! Tule minun sydämen' karsinaiseen, Älä erkane minust' murhees', tuskas', Anna minun olla oikias' uskos'. Nyt rakkaat lapset! ja Jesukselta Kristukselta autuutta perimään kalliisti ostetut sielut ! Te, jotka tänä päivänä ensi kerran oletta aikoneet sovittaa teitänne Jumalan kanssa, ja Pyhän Hengen avulla tehdä katumuksen ja parannuksen, johon Jumala, Jesuksen Kristuksen tähden, teille armonsa lainatkoon ! Antakaat Jesuksellenne: Ensiksi katuvainen sydän; sillä ne uhrit, jotka Jumalalle kelpaavat, on murheellinen henki: ahdistettua ja särjettyä sydäntä et sinä Jumala hylkää. Psalm. 51: 19. Pankaat Jumalan laki niinkuin peili silmäinne eteen, tutkikaat menojanne sen jälkeen, niin pitää teidän löytämän turmelluksenne syvyyden ja syntinne mittaamattomuuden. Teidän pitää löytämän kuinka te synneillänne olette ansainneet Jumalan vihan polttavan tulen, joka palaa alimaiseen Helvettiin asti, lain kiroukset, ajalliset rangaistukset, ja ijankaikkisen kadotuksen, jos ei armo ja syntein anteeksi saaminen kaikilla katuvaisilla olisi odotettavana. Ah! ajattele, ah! muista, mitkä synnit sinä jo olet tehnyt hamasta lapsuudesta, ehkäs vielä nuori olet ? O! kuinka usiasti olisi Jumalalla ollut syy syöstä sinun turmellukseen, mutta Hän on kuintenkin armossa säästänyt sinua. Eikös siis syntisestä elämästä murheellinen ja ahdistettu mieli seuraaman pitäisi ? Eikös sen pitäisi matkaan saattaman omantunnon kivun ja pakotuksen, ettäs olet synneilläs kadottanut Jumalan Taivaissa, sen hyvän Jumalan, joka on Isämme, ja joka meille niin paljon hyvää tehnyt on sekä sielun että ruumiin puolesta; sen Pyhän Jumalan, joka vihaa ja kauhistuu syntiä; sen Väkevän ja hirmusen Jumalan, joka sekä sielun että ruumiin Helvetissä hukuttaa. Joka kalliin kappaleen poiskadottaa, hän on huolellinen ja ahdistetaan siitä. Jesus on se kaikkein kalliin ja kaikkein paras kaikista kappaleista. - Hänen kadotamme ja tuhlaamme synnin kautta; sillä teidän pahuudenne erottaa teidän ja teidän Jumalamme toinen toisestansa; ja teidän syntinne kätkevät pois hänen kasvonsa teildä; mutta Zionille on tuleva Vapahtaja, ja niille kuin itseksensä kääntävät pois synneistä Jakobisa, sanoo Herra. Es. 59 ". Ulkomaalta. Ranskanmaalta. ( J. d. D ). Täyttääksemme kertoelman Syvänkesä-päivistä Pariisissa panemme tähään Kansankokouksen julistuksen Ranskalaiselle kansalle, joka kirjoitettu Presidentiltä Senard luettiin häneltä 28 Kesäkuupäivän kokouksessa ja kuuluu seuraavalta: Ranskalaiset ! Vallatomuus on voitettu, Pariisi seisoo pystyssä, oikeus on saatava voimaansa. Kunnia Pariisin ja maakuntain kansalais-varjon miehudelle ja isänmaarakkaudelle ! " Kunnia urholliselle ja aina kunnialliselle sotaväestöllemme, nuorelle ja pelkämättömälle liikkuvais-varjollemme ( Hyvä! hyvä! ), kouluillemme, tasavaltalaisvarjolle, ja niin monelle jalolle vapaehtoiselle, jotka karaneet tuleen vapautta ja järjestystä varjelemaan ! ( Oikeen hyvä! käsien taputus ). Kaikki ovat henkensä säästämättä ja ylikuntaisella miehudella puitoksesta puitokseen ajaneet takasin, ja aina viimesiin piilopaikkoinsa ahdistaneet näitä raivoja ihmisiä, jotka ilman päätarkoitusta, ilman lippua, ainoastaan näyttiivät tarttuneensa aseisiin tappamista ja ryövämistä vasten. ( Oikeen hyvä! ) Perhekuntaisuus, kansakunnan perustukset, vapaus, isänmaa, kaikki oli ahdistettu hengen päälle käyten, ja näiden uusien villijen meteli uhkasi yhdeksäntoistakymmeneen vuosisadan sivistystä hävityksellä. ( Oikeen ) ! " Vaan ei, - sivistys ei voi hävitä; ei. Tasavalta, Jumalan teko, ihmiskunnan elävä laki, Tasavalta ei ole häviävä. ( Hyvä! hyvä! ). Me vannomme sen koko Ranskanmaan nimeen, joka inholla poistyrkkää sen huiman opetuksen, jonka jälkeen perhe ei ole muuta kuin nimi, omaisuus ei muuta kuin varkaus. ( Oikeen! oikeen! ). Me vanomme sen niin monen jalon vereen, jotka kaatuneet velimurhaavain luotien uhrina. " Kaikki Tasavallan viholliset olivat yhtyneet väkivaltaiseen ja epätoivoiseen koitteeseen häntä vasten. Ne ovat voitetut, ja tästeespäin niistä ei voi kukaan enempätä koittaa kohottaaksensa veristä lippua. ( Oikeen! Oikeen! ). " Se korottava into, joka on saattanut tuhansittain aseisia kansalaisia rientämään kaikilta kulmilta Ranskanmaata Pariisiin, eikö se ilmoita kyllin, että, julkisen ja suoran huuto-oikeuden voimassa olen, se on suurin rikos kaikista että nostaa metelin kansan valtaisuutta vasten ( oikeen! oikeen! ), ja Kansankokouksen päätökset, eivätkö ne ole kyllä poispyyhkimään kaikki kaatiolliset soimaukset, ja korkiasti ilmoittamaan, että mei'än Tasavallassa ei enempätä erinäisiä säädyjä ja oik euksia ole mahdollista, että työmiehet ovat veliämme, että niiden paras on aina ollut pyhimmästi sydämmellämme, ja että urhollisesti järjestyksen rakennettuamme, kovan oikeuden käytettyämme me aukasemme sylimme ja sydämmemme kaikille niille, jotka seassamme työtä tekevät ja kärsivät? ( käsien taputus ). -4-( Hyvä! ). " Sillä tavalla on se, kuin olemme vahvistavat nuorta Tasavaltaamme ja olemme näkevät sen päivä päivältä vauraampana ja onnellisempana käyvän tulevata aikaansa vastaan, saaden uusia voimia ja uuden takauksen pysyväisyydestänsä juuri niistä kovista koettelemuksista, joita sillä nykyjään on ollut kärsittävänä ". ( Kaikilta kulmilta: Eläköön Tasavalta! ). Kansankokous näytti monin kerroin suostumuksensa, ja hyväksi katsoi julistuksen yksimielisesti. Vasemman puolen jäsenykset nousivat seisaalleen ja huusivat: Kunnia julistuksen kirjoittajalle! johon kaikki yhtyivät. Vallakianmaalta. ( Suom. J. S ). Täällä kummittelee nuori Romanja ( unga Romanien ). Näin kutsuvat itsensä jotka täällä pyytävät asioita toiselle kannalle, sillä täällä puhutaan sora-murretta vanhain Ruomalaisten kielestä. Vallatianmaa hallitaan Ruhtinaalta, joka kotimaaltansa kutsutaan Woiwodi, muilta Hospodari, ja on kuulunut Turkin valtakuntaan, jonka alla maa oli kovassa rasituksessa 1829 asti, jolloin Venäjän ja Turkin välillä oli sota. Silloin ulosivat Turkin sotsjoukot maan, joka tuli itsenäiseksi Venäjän suojeluksen alle, kuitenkiin maksaen vuosittain veroa Turkille. Vallakialaiset tunnustavat Greekalaisen kirkon. - Kaiken tätä vuotta on täällä tavattu kapinallisia mietteitä, joiten rankaisemisista on nousnut tyytymättömyys. Woiwodi Bibaskon henkiäkiin tavoittivat 22 p. Kesäk. kolmella laingilla, kuin hän oli ajelemassa. Woiwodi riensi kasarmeihin sotaväkeänsä käskemään ulos pahanelkisiä rankaisemaan. Sen siaan oli täällä toiset vehkeet. Upsierit näyttivät Woiwodille maan uuden säännön, ja pakoittivat häntä vannomaan sitä. Uusi ministeristö asetettiin 25 p. maa julistettiin vapaaksi sekä Venäjän suojeluksesta että Turkin verosta, ja rangaistuksen alaiset vaadittiin ulos, jonka jälkeen Woiwodi itsestänsä jätti ammatinsa. 26 p. rakennettiin väliaikainen hallitus, jonka esimieheksi metropoliitti eli Arkkipiispa rupesi. Niitä vastaan, jotka näin laitelleet, nousi 2 p. Heinäk. vastakapina ( contrarevolution ) pääkaupungissa Bukarest, josta ei kuitenkaan mitään lähtenyt. Sen siaan olisi 7 p. Moldauin läpitse männyt 25 tai 30, 000 Venäjän sotajoukoista Wallakiaan päin, samate Turkinmaalta lähteneet sinnepäin kapinata sammuttamaan. Venäjältä. ( S:t P. Z ). Kolerarutto, joka kesti Pietarissa kaiken Heinäkuuta, on nyt ruvenut taukoamaan Elokuun alusta, ettei enempätä kuin sadan paikoilla tautenu päivässä, joista puolet kuolevat. Moni siukkahuone on jo suljettu, kuin ei sitä enempätä tarvita. - Yhet julkiset Lääkintö-Sanomat ilmoittavat taudin alusta 20 p. Kesäk. 21 päivään Heinäk.uuden luvun jälkeen, eli kuukau'essa, Pietarissa tauteentuneen 19, 772 henkeä, joista 4, 834 parantuivat, mutta 11, 069 kuolivat. Pietarissa on myös puolen miljoonan paikoilla asukkaita. - Samat Sanomat ilmoittavat myös koko Venäjänmaalla, Koleraruton alusta 16 p. Lokak. v. 1848 23 päivään Kesäk. v. 1848 tauteentuneita 290, 318 henkiä, joista kuolleen 116, 658 henkiä. - Moskovassa se vielä kestää. - Rigassa se nähtii 1 p. Heinäk. uuden luvun jälkeen, ja Räävelissä Heinäkuun alussa, vanhaa lukua. Hänen Keis. M asetti Pietariin 10 p. Heinäk. uutta lukua Komissionin. jonka velvollisuus antaa luettelon niiden varattomien leskeistä ja lapsista, jotka kolerarutto poistemmannut; samoin kuin anomus-kirjeitä voipi annettaa tälle; ja on määrännyt apua, missä paraiten tarvitaan. Kotimaalta Aina sitten syvän Heinäkuuta on Kolerarutto näytäinyt Turusta, vaikka helposta luonnosta, pait uudessa Suomalais-tarkkampuvaisten kasarmissa, jossa 50 ja 200 välillä on tuolnut väestä. Se on näytäinyt myös maalla Turun ympärillä, vaan ainoastaan näytäinyt. Julkaisia sanomia tulnee myös kohta. - Samate on Helsingissä ilmaantunut muutamia siihen kuolleita viime viikoilla. Nikkarikisälli Janson, joka nauttinut opetusta Turun Sunnuntai-koulussa, on saanut kahdeksi vuodeksi 200 Ruplaa hop. vuosittain matkustaaksensa ulkomaallaja siellä suuremmissa työhuoneissa ja rakennoissa oppiaksensa enemin. ( S. J. S ). Jyväskylästä. Kuka uskoisi täällä maan syvämessä saavansa iloita nähtyänsa pönkällä seisovan laivan ! Niin on kuitenkiin; 60 lästin alus, salvettu Pohjalaisilta, seisoo valmis halkaisemaan Päijänteen aaltoja. Ja jos käännäimme tästä iloisesta elämän puolesta, havaitsemme uuden turvapaikan vaivoille yhdessä Apoteikarilta Hobin omalla kustannuksella tänne rakennetussa tautihuoneessa, joka on 30 tai 36 vuoteella. ( H. S ). Oulusta. Oikeen outoa on, että Kajanissa salvettu 21 lästin lotja 10 p. Kesäk. iltaisella tuli sieltä tähään kaupunkiin Oulun-jokia myöten, vaikka vaikeita ja pitkiä virtoja. ( Ilm ). Hämeenlinnasta. Täällä on jo höyry-mylly, rakennettu pienelle kaupungista ulospistävälle niittu-niemekkeelle, Hämeenniemi nimeltään. Myllyn omistaja on Herra Sohlman. Kone', joka on valmistettu Eriksonilla ja Cowie Turussa, panee liikkeelle kolme paria kiviä jauheita vasten, yhen ryynimyllyn, ja verkavanukkeen, ja sanotaan vielä vievän yhtä öljymyllyä. Näytejauhe' tapahtui 8 p. Heinäk. e. puoltap. jolloin Hämeenniemelle tie välisi tulevilta ja mäneviltä. Ilo ja ihme loisti jokaisen kasvoilta, jotka ei ennen nähneet tälläisiä rakennuksia; erittäin on mainittava eräs vanha eukko, joka varmaankin usein käynyt eläissänsä Hartiakosken myllyssä, ja nyt katsellen tätä kaunista rakennusta sanoi huokaten: " Kaikkia pitää näkemän, ennenkuin maan alla maataan. Kukas tainkaltaisia luuli Hämeessä nähtävän " ! Kaupungin Kirjakaupoissa löytyy Satu Jättiläisistä ja Autio Kuninkaasta. Suomentama. 27 sivua 12:ssa, hinta 4 kop. hop. kymmenittäin ja saottain vähemin. Hengellisiä puheita Erinäisissä tiloissa J. Fellmanilta, 1 Osa, 96 sivua 12:ssa, hinta 20 kop. hop. Ojennus. Numerossa 28, kuudennen taitteen 14 ja 15 ratilla on luettava: Robert Blum, Jyrkkä-joukon ( radikala partiets ) suurin lausuja; Dahlmann. Saman numeron seittemännen taitteen 10 ratilla on luettava: Wuk Stephanovitch Karadschita. Numerossa 30, seittemännen taitteen 26 ratilla on luvettava: Odilon Barrot jne. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.
|