Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Suomenkieliset Tieto-Sanomat
AGRICOLA


[Tieto-Sanomat 1775-1776] [Edellinen numero] [Seuraava numero]

-129-

N:o 17. Suomenkieliset Tieto-Sanomat Syys-Kuusa Wuonna 1776.
Puna Taudista. Tämä tauti, joka nyt ja mennenä wuonna lopulla Heinä kuuta, Elokuusa ja tähän aikaan on Suomesa hawaittu, tutan raskaudesta ja woimattomudesta ruumisa, wähistä wilun kahoituxista, ruan kammoituxesta ja karkiasta mausta, jonka jälkeen kyökkäminen, oxennus, pinkoitus, kiwisteleminen ja wäänne suolisa, pakoitusten kanssa waiwaa, ripakka on haisewainen ja sapenkaltainen, sekoitettu suolten tahmalla, werisellä wedellä ja puhtalla werellä, ynnä mustan- ja wiheriäisen muotoisen, pruunin eli maxan karwaisen hyytynen weren kanssa.
Muutamilla on näitten waiwain alla kyllä kowa, toisilla wähempi kuumus, jano ja torkkuminen.

-130-

Tämä tauti on näyttänyt itzensä enimitten edellä ollen lämpymän suwen lopun puolella ja sitte kuin rupee tulemaan wähä kylmemmäxi.
Se taitan estettä, jos kukin otais ahkeran waarin seurawaisista : 1:n Pitä kartettaman, ettei joku, silloin kuin hän on hiesä ja lämmin, äkistä jähdy ja tule kylmäxi.
Joilla on waraa, mahtaa semmoisisa tiloisa muutta kuiwan paidan, ettei se mädäntäwäinen hien löyly menisi jällen ruumiseen.
Tainkaltaisesta laiminlyömisestä yhteinen kanssa usiasti saa syhelmää ja muita Ruweja.
Kuin waattet tulewat märjäxi, pitä ne myös muutettaman.
2:xi On tarpellinen, että otetan ylle paxummat waattet, eli pannan yllä olewat waattet kiinni, niin pian kuin ehto päiwästä ilma tutan waljummaxi, eli silloin kuin tuulee ja taiwas tulee pilween.
Kuin ihminen on hikinen, niin ei hänen pidä makaman paljalla maalla, paxusa ruohosa, lehtiwarjosa taikka nuoskaasa eli märjänkallaisesa paikasa.
Waan makaus siaxi walitaan ladot, nummet ja kalliot.
Ja yöllä wältetän weto-paikat ja ne josa tuulee.
3:xi Juomaxi, joka hywästi sammutta <131> janon ja estää mädätyxen, walitaan hywää sahtia, kirnupiimää sekä wedellä sekoitettua että sekoittamatointa ; mutta näitten puuttesa Ohra wettä, eli leipäwettä, johon sekoitetan oman mielen jälkeen Etikkaa, eli Karpalon-lientä, eli Puolainwettä, taikka muutama tipaus Wiktril-öljyä Aptekista.

-131-

Muserretut Muuramat, wedesä keitetyt, owat suwella janoa jähdyttäwä juoma.
Yhteinen Kansa pidäis wiljalta omaxi tarpexensa saattaman itzellensä kaikenlaisia hywiä marjoja.
Talonpoikain puoli mädännyt, homehtunut ja pahasti palwattu eli sauhutettu Liha, Paltu-leipä ja härski eli pahentunut liikkiö, joita he niinkuin wahwistawaisia maku paloja, Heinä- ja Elon-aikana syöwät, owat peräti hyljättäwät.
Homehtunutta leipää pitä myös wältettämän, ja ettei suwella syödä Parkki- eli Kuore- eikä myöskän Akana-leipää : josa siwusa Uotin koukun aikana ei pidä nautittaman tulentumatointa eli kypsytöintä wiljaa.
4:xi Joka suwella on tapauxesta tullut äkistä kylmäxi, ja senjälkeen ei ole ruanhalua, waan on raskaudelta woitettu ja kipiämäinen, mahtaa kohta ottaa jotain kuin puhdistaa sisällyxet, niinkuin : <132> Rhabarberia ja Kremor Tartaria, kummastakin kaxi kolmatta osaa eli myös yhden kwintinin, se on, Aptekisa tuttu mitta.

-132-

Jolla on waraa suwikautena muutaman kerran wiikosa ottaa sisälle puolen ruoka lusikkaa Kremor Tartaria, liwotettua ja sulatettua puolesa Kortelisa wettä, se estää paljon kiwun menoja.
Jos hikiläwet ruumisa owat niinkuin tukahdetut, ja ruumis on kylmäläntänen, mutta wälittäin kuitenkin kuumottawainen, nautitan kaxi kertaa edellä nimitettyä puhdistus-menoa, ja senjälkeen jotain hapointa hikeen saattawaista wälikappaletta, niinkuin : Mixtura simplex, taikka Assessor Haartmannin Feber Essens, taikka Kamfert pulweria ; josa siwusa Etikalla sekoitettua Ohra-wettä ja siinä sulatettua Kremor Tartaria ulottuwaisesti juodan.
Mitä nyt itze Punatautiin tulee, niin waroitetan yhteistä Kansaa nautitzemasta hejän tawallisia ummetus- eli tyrtytys-wälikappaleitansa, joilla he saattawat itzensä hengeltä pois.
Seurawaisella tawalla pitä kukin taudin alla itzensä menettämän : 1:n Niin pian kuin joku tulee Wetelälle ja wäänne ynnä hawaitan, annetan kipiälle jotain kuin saatta oxennuxeen.

-133-

Lapset oxentavat huokiasti ; sentähden ei sitä pidä ajattomasta assotuxesta estettämän.
Sitä wastan antawat wanhemmat ylön suuremmalla waiwalla.
Joka ei ole Suoli-mulkku, eikä raskas, ja joilla ei ole täwytauti, eikä Weren sylkeminen, mahtavat turwata oxennus wälikappaleihin, joista ne parhat owat se niin kutzuttu oxennus-juuri ( Radix Ipekakuanhe ) ja Tartarus emetikus, jotka saadan Aptekista.
Täysi kaswanet ottawat hiljan pienetystä oxennus-juuresta puolen kwintiniä, joka sekoitetan haljaan weteen, jota otetan neljä ruoka-lusikan täyttä, pannan klasiin, ja hywästi huljutetan.
Tästä otetan sisälle yxi lusikka erältänsä, niin että kaikki on nautittu puolen eli koko hetken sisällä.
Jos se waikutta wähemmästä, niin jätetän loppu ottamata.
Oxennuxen huojennuxexi juodan lysyltä joka oxennuxen wälillä haljaa puhdasta wettä eli heikkoa wettä keitettyä Juhannexen kukkaisten kanssa Thee-weden tawalla.
Neljä eli 6. runsasta oxennusta owat ulottuwaiset.
Heikot ja puoli-kaswanet ei salli yhtä monta lusikkaa eli kaikkia ottaa.
Wähät lapset, jotka ei wielä ole wuoden wanhat, saltiwat kaxi eli kolme Graania eli Aptekisa tiettyä mittaa <134> oxennus-juuresta, joka ynnä wähän Sokerin kanssa sekoitetan weteen, ja kahdella eli kolmella erällä annetan sisälle puolen hetken sisällä.

-134-

Lapsille annetan myös haljaa wettä joka oxennuxen wälillä.
Jos juodan paljo ennen kuin oxennus-wälikappale waikutta, niin oxennus estyy, jonka puuttesa pitä wetelälle autettaman.
Paras aika oxennus-menoon, on huomeneltaisin.
Kuin oxennus lakkaa, annetan kipiän, jos kuumus ja jano waiwaa, juoda Ohra-wettä taikka Kaurasoppaa eli lientä, josa kaxi Luodia Kremor Tartarista joka kannuun, on sulatettu.
Mutta jos wäänne ja kiwisteleminen, ilman erinomaista janoa, on kowa, niin juodan loppu päiwästä wettä, joka Thee-weden tawalla on keitetty Pellawan siemenistä, taikka Katin-nauriosta ( Kattost ) taikka Juhannexen kukkaisista, josa wedesä yxi Luodi Körs-marjan pihkaa ( Körsbärs kåda ) yhdesä kannusa on sulatettu.
Tätä nautitan päiwällä ja yöllä, ja jota enämpi sitä parempi.
Jos päiwää senjälkeen wielä tutan kyyliminen, nautitan taas oxennus-wälikappaletta, niinkuin päiwää ennen.
Mutta jos watza luullan tullen hywin puhdistetux ensimmäisestä oxennuxesta, niin annetan päiwää jälkeen, <135> 2:xi Puhdistus wälikappale, joka, ehkä se saatta wetelälle, ei kuitenkan heikonna kipiää, waan huojenta ; jota wastan tyrtytys-wälikappalet, jollei puhdistuxet ole edellä tapahtunet, enäntäwät lewottomuden, saattawat kowan kuumuden, wäänten, kiwistelemiset, Syöwät eli kylmän kekälen, ja wiimein wälttämättömän kuoleman.

-135-

Puhdistuxia otetan usiampi päiwä huomeneltaisin, niin kauwan kuin jäljet owat haisewaiset, wäänne ja kiwisteleminen waiwaa.
Puhdistuxeen nautitan Aptekista Rhabarberia ja Kremor Tartaria täysikaswanelle puolesta koko kwintiniin asti kumastakin, joka otetan sisälle yhdellä eli kahdella erällä neljännen osan sisällä hetkestä, lämpymäsä Thee-wedesä Juhannexen kukkaisista.
Nuoremmat ottawat wähemmän, ja wuosikunnaiset lapset 10 ja 15. graania.
Jollei wähiä lapsia saada ottamaan pienettyä Rhabarberia, niin otetan siitä puoli luodia, jonka päälle lyödän korteli keitettyä wettä josta, kuin se on seisonut kaxi hetkeä, annetan yhden ruoka-lusikan werta erällänsä kaxi kertaa päiwääsä.
( Jatko tästä toisten. )

Uusia Sanomita.


Englantilaisten ja Amerikalaisten Sodasta <136> puhutan sinne ja tänne.

-136-

Nyt sanotan taas rauhan ja sowinnon hankiot olewan alkeisa.
Tästälähin taitan saada kuulla jällen toisin.
Joku aika sitten sanottin eripuraisus Hispanian ja Portugallian waihella jo seisahtanen.
Nyt taas sanotan Sota samain Kruunuin wälillä olewan julistettamallansa.
S. 16. p. wiimeisesä Elo-Kuusa asetettin Kuninkalliselta Majestetiltä Kuninkall. Lif Gardin eli Henken Wartiain Regementin Kirkkoherra Magist. Karl Gustaw Weman, Kirkkoherraxi Kemiön Pitäjään.
S. 30. p. mennesä Elo-Kuusa kuoli Turun Howi-Rätin eli Yli-Oikeuden Wiise-Presidenti eli Ylimmäisen siasa ollut Pää-Mies ja Riddari Kuninkallisen Majestetin Pohjan Tähden Säädystä Korkiasti Wapasukuinen Herra Lars Stiärneld, 60 ajastaikasna.
Näitä Tietosanomia annetan ulos myös tulewana wuonna kahdesti kuukaudesa, jos edelläkätten maxajain luku tulee suuremmaxi kuin tänä wuonna : ja siitä odotetan tietoa kohta ja ennen Loka kuun loppua.
Muusa tapauxesa niitten kanssa täytyy kalliuden tähden seisahtaa.

Agricolaverkon vintti