Agricolaverkon vintti
-137-Jatko Suomen Maan ensimmäisen Huonen-Hallituxen parantelemisesta ja awaroitzemisesta. ( Katzo N:o 16. ) Karjan enäntämisestä Wasikkain ahkeralla kaswattamisella. Se on liki yhteinen walitus, erinomattain enimmän osan yhteisen Kansan seasa, semmenkin tähän aikaan, ettei hejän wasikkansa elä eikä menesty, waan taikka kuolewat kohta, eli jonkun wiikon perästä, taikka jos he wielä eläisit, tulewat niinkuin äpöit, joista ei hyödytystä toiwoa taita. Tätä walitusta kohdataxemme, niin me tahdomme ensin tiedustella wanhain esisuomalaisten tointa ja neuwoa wasikkain kaswattamisesa. Heijän yxiwakaisen <138> wastauxensa ja neuwonsa tawoitamma me siitä kuin edellä käsin näisä Sanomisa N:o 10, 11, 12, 13, juteltu on, nimittäin : niinkuin he tarkalla ja suuttumattomalla huolen pidolla ruokit, juotit ja holhoisit hejän eläimensä, niin sonnit kuin lehmätkin, että ne aina sekä Talwella että Suwella olit terwet ja luonnollisesa lihawudesa ; niin seurais siitä, että senkaltaisten eläinten sikiät olit myös eläwäiset ja menestyit. -138-Wielä Puna Taudista. ( Katzo N:o 17 ) Jos wäänne, usiamman puhdistuxen jälkeen, kuitenkin waiwaa, niin se hawattawasti seisauntuu Pellawain siementen tahmasta eli näljästä, joka sekoitetan wähän tuoren munan ruskiaisen kanssa, josta 3. eli 4. thee eli wähää lusikkaa otetan sisälle 8. eli 10. kertaa päiwääsä, josa siwusa watzan päälle pannan wäännetty lanka wihti, keitetty rieskasa. Ja jollei wäänne tästä seisahtu, waan waiwaa 6. eli 8. wuorokautta, annetan täysikaswanelle yöxi yxi kwintini Elektuarium Diaskordii, joka on wäännettä seisahtawa parannus Aptekista : eli myös <139> Assessor Haartmannin Essentia Dulsis eli punaisen kallaista parannus-wettä 40. tipausta Pellawain siementen tahmasa. -139-Ne jotka wihdoin tahtowat, usiain ja ulottuwaisten puhdistusten jälkeen, tuppaus- eli tyrtytys-wälikappaleita, mahtawat neuwotella Parantajita ja niitä, jotka taitawat selittä sen kuin Ruotzin kielisesä mennenwuotisesa Turun Tietosanomasa N:o 16. siwulla 123. seisoo siitä. Mutta kaikella muotoa waroitetan, ettei tyrtytyxexi nautita Lepän-Urpaa, Alunaa, eli Punakiweä ja muita senkallaisia ; sillä ne saattawat ajettumisen, wesitaudin, kuluttawaisia tauteja ja wiimein kuoleman. Punasta wiinaa, se on Pontakkia sekoitettua pienetyn Muskotin kanssa, taitan täsä tilasa kuitenkin nautitta. Muita parannuxia ej pidä täsä taudisa nautittaman. Ne, joilla on paljon werta, kowa kuumus, jano ja kiwistys eli hiukaus watzasa taudin alusa, tarwitzewat anta awata suonen kädestä, ennen kuin he antawat ylön eli puhdistawat <140> itzensä. -140-Tainkallainen elämän meno pitä myös kaxi wiikkoa jälkeen taudin pidettämän. Ne terwexi tullet ei pidä paastoin eli nautitzemata menemän kylmään, ja nuoskaseen ilmaan, pitä muuttaman niin sitten kuin kiwunkin alla liinawaatetta ja wälttämän kipiäin hajua. Kipiäin huonet ja waattet pitä sauhutettaman Katawilla ja Tulikiwellä, ja jokapäiwä tuulettaman ja puhtana pidettämän hawoilla. Terwet ej pidä suottansa menemän kipiänä makawain tykö, waan pureskeleman Katawan marjoja, taikka Hirrenjuurta ( Ålandsrot ) taikka Karhunputkea ( Angelika ) taikka Kalmusta Aptekista, syömän huomeneltain palan leipää kastettua Etikasa, pitämän itzensä puhtana, muuttaman liinawaatteita, ja ej puhdistaman itziänsä niisä paikoisa, kuin ne kipiät, joitten jäljet pitä kaiwettaman kuoppiin erinänsä huoneista, ja niitten ylitze priiskotettaman tuhkaa, santaa eli Kalkin <141> soraa ja törkyä. -141-Usiammat ja lawiammat neuwot tästä kiwusta on saatawina Ruotzin-kielisisä wiimeisen wuoden Turun Tieto-Sanomisa N:o 15. ja 16, joihin senkaltainen tarpellinen ja hyödyllinen neuwo on annettu Assessorilta ja Turun Maakunnan Parantajalta Herra Doktor Bergmannilta ; Joka myös mennenä Wuonna s. 31. p. Elo-kuusa annoi ulos präntätyn Julistuxen oikiasta tawasta parantaa sitä Poltto-tautia, ( Höst- eller Skärgårds Febern ) joka Syxyn puoleen ilmestyy muutamisa Pitäjisä Turun Maakunnasa, ja nyt myös kuuluu Wehmalla ja mualla liikkuwan : sillä taudilla pitä oleman melkiän yhtäläiset syyt kuin Punataudillakin, ja taitan siis samanlaisia parannuxia myös sitä wastan nautitta ; jokainen mahta kuitenkin semmoisisa tapauxisa hakia sitä neuwoa kuin nimitetysä Julistuxesa annetan, ja joka Julistus löytyy Kirkoisa, joisa se on myös kuulutettu. Uusia Sanomita.Frankrikisa owat kaxi Talonpoikaa, <142> jotka olit wedonnet turhasa asiasa Yli-Oikeuteen, sopinet seurawaisella tawalla : Mennesänsä Oikeuteen kohtaisit he toinen toisensa, ja että kulutuxet jo olit nosnet suurexi, halaisit he riidasansa pikaista päätöstä, jonka he sentähden toimitit Klotun, se on, Kartion eli Nopon paiskamisella, ja joka siis woitti, se sai kaikki kulutuxet toiselta. -142-Frankrikisa on nykyisin tehty senkallainen paatti, joka, ehkä se tulee wettä täyteen ja siinä on wäkiä sisällä, ej kuitenkan uppo, eikä myös mene kumoon, waikka se käy niin kaateseen, että masto eli hahden pieli otta ja sattuu weteen. Nyt sanotan myös Turkilaisten ja Persiläisten Sota olewan päätetty sillä tapaa, että Bassoran Kaupunki, elatuxen puuttesa täytyi anta itzensä jo wiimeisesä Huhti-kuusa Persiläisten alle ; mutta Turkin Sotawäki saiwat lähtiä kuitenkin wapasti pois Kaupunkista. Puolaan owat nyt, Herrain päiwäin ajaxi, muutamat Regementit Wenäläisistä <143> matkalla. -143-Ruotzisa Skaraasa on sekä Heinän että Jywäin kaswo ollut runsas ja hywä. Turun Tuomio Kapitlumilta on Uuden-Kaupunkin Kirkkoherra Samuel Mellenius tullut s. 14. p. wiimmeisesä Elo-Kuusa siirretyxi Kirkkoherraxi Pöytyen Pitäjään. S. 31. p. mennesä Elo-Kuusa wihittin Turusa Herra Arkki-Pispalta Papin wirkaan, seurawaiset : Hr. Erik Reiström, Hr. Jakob Johan Mansnerus, Hr. Matthias Andel ja Hr. Karl Wahlroos, joista Hr. Erik Reiström samana päiwänä asetettin Saarnajaxi Fagerwikin Rauta-Pruukiin, Ingon Pitäjäsä. S. 15. p. täsä Kuusa eli 15:nä Sunnuntaina Kolminaisuden päiwästä wihkeis Waltakunnan Herra Arki-Pispa, Ruotzalaisen Puolipäiwä-Saarnan jälkeen Turun Tuomio-Kirkon Kuorisa, Pispan wirkaan Turun Hiippakunnan <144> s. 13. p. mennesä Elo-Kuusa Armosa asetetun uuden Herra Pispan Jakob Haartmannin, ja puetti Hänen Pispan Pukuun. -144-Yöllä sen 19. ja 20. p. wälillä myös täsä Kuusa kuoli Turun, Björneborin ja Alantin Maakunnasa aikanansa ollut Kuninkan Käskyläinen ja Maan Herra, Kommendöri ja Riddari Kuninkallisen Majestetin Pohjan Tähden Säädystä Korkiasti Wapasukuinen Wapa-Herra Christopher Rappe, 58 ikänsä wuonna, ja haudattin s. 22. p. eli Sunnuntaina sen jälkeen. Mändyharjun Pitäjäsä Sawolahdesa on Ukkoinen Heinä-Kuusa lyönyt maahan kahden riihen wäliin, josa yxi wanha waimoihminen lypsi lehmää : waimo lyötin pyörryxiin, mutta wirkois kannettua pois ; waan lehmä kuoletettin ja paloi ynnä molempain rihten kanssa. |