Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Suomenkieliset Tieto-Sanomat
AGRICOLA


[Tieto-Sanomat 1775-1776] [Edellinen numero] [Seuraava numero]

-145-

N:o 19. Suomenkieliset Tieto-Sanomat Loka-Kuusa Wuonna 1776.
Jatko Suomen Maan ensimmäisen Huonen-Hallituxen parantelemisesta ja awaroitzemisesta.
( Katzo N:o 18. )
Karjan enäntämisestä Wasikkain ahkeralla kaswattamisella.
Siitä kuin edellä sanottu on, wuotaa se wakutus, että niinkuin hywästä ja terwestä siemenestä itää jalo ja lommakas oras, ja huonosta kehno ikänä niin kantawat terwet ja muhket eläimet, terweitä ja eläwäisiä sikiöitä.
Jos siis jokainen talonhaltia ahkeroitzis toimitta itzellensä niin monta wilpasta ja raitista lehmää, kuin hän hywästi taitaa ruokkia, ja siinä siwusa yhden muhkian sonnin, niin toiwotan, ettei niin paljo tarwitaisi wasikkain kuolemisen ja menestymättömyden ylitze walitettaa.

-146-

Wielä on täsä seurawainen tieto tarpellinen ; nimittäin, ettei hehkoisten, eikä kolmea wuotta nuorempain lehmäin wasikat ole eläwäiset ja menestywäiset : Sonni, joka on nuorempi 3. wuotta ja wanhempi 6. eli 7. wuotta, ei ole sowelias intaa harjoittamaan, jos wasikat pitä tuleman eläwäisexi ja menestymän.
Itze luonto on myös merkinnyt wasikkain martauden : jos hampat owat mustamaiset eli ruskiamaiset ja selkä-pyöryäinen on nawan kohdalla, niin myös karwat pyrrysä ; niin ej ole se wasikka eläwäinen ; mutta sitä wastan, jos hampat owat walkoiset ja pyöryäinen niskan puolella napaa, niin myös jos wasikka notkistaa selkäänsä, koska sitä hienosti kädellä siwutan, ja karwa on siliä ; niin on se wasikka eläwäinen ja menestywäinen, jos ei sitä pahasti pidetä.
Jos wasikka olis kuinka eläwäinen ja wilpas, waan ruokko ja hoitto olis kurja ja huolimatoin, niin näänty wilpaus ja muuttu äppöisydexi.
Täsä asiasa olit esisuomalaiset toimelliset ja seuraisit luonnon johtoa.
Se katzelit metzän eläwitä ja otit tarkan waarin kuinka emät itze imetit wasikkansa, poikansa ja sikiänsä, sixi kuin ne taisit <147> itze itzensä kukin tawallansa elättä, ja hawaitzit ne wilpaxi, nopsaxi ja wirkuxi.

-147-

( Jatko tästä toisten. )
Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta.
( Katzo N:o 16. )
Tähän asti on tiedusteltu Keisarikunnista.
Nyt seuraa tutkisteltawaxi Europan Kuninkan Waltakunnat ; joista ensimmäisexi nimitetän Ruotzi.
Ruotzi sattuu Lännen puolella Pohjan Mereen ja Norjaan ; Pohjan puolella Norjan ja Wenäjän Lapin Maahan ; Idän puolella Wenäjään, ja Etelän puolella Itä-Mereen.
Tämä Waltakunta on Sata ja Wiisi kymmentä Penikulmaa pitkä ja melkiän yhtä montaa lewiä.
Ruotzi jaetan Neljään isoon Osaan, joista Ensimmäinen on Ruotzi niminomattain, 2. Göthin Waltakunta, 3. Pohjaiset Maakunnat, 4 Suomen Maa.
Ensimmäinen osa, Ruotzi niminomattain on jaettu jällen Wiiteen, Maakuntaan, nimittäin : 1. Upland : 2. Södermanland : 3. Nerike : 4. Wästmanland : 5. Dalain-Maa.
Uplantisa on 1. Stokkholmi, joka on iso, ihana ja kaunis Pää-kaupunki, <148> josa Ruotzin Kuninkas asuskelee.

-148-

2. Upsala, Ruotzin entinen Pääkaupunki, josa nyt on kuuluisa Akademia.
3. Sigtuna, wanha ja häwinnyt Kaupunki.
4. Karlberg, kaunis Kuninkallinen Huwitus Asunto.
5. Waxholm, warustus rakennus.
6. Danmora, paras raudan saalis-paikka Waltakunnasa.
Södermanlantisa on 1. Nyköping, kaunis kauppa Kaupunki.
2. Strängnäs wanha Kaupunki.
3. Södertelje, wähäinen Kaupunki, josta myös merta myöden, Itä-Mereen kuljetan.
Nerikisä on 1. Örebro, kaunis Kaupunki.
2. Linde, 3. Nora, joitten molempain alla owat Wuoren-Teot.
Wästmanlantisa on 1. Westerås, kaunis Kaupunki.
2. Salbergen Kaupunki ja Hopian saalis-paikka.
3. Arboga, näpiä Kaupunki.
4. Kungsör, Kuninkallinen Huwitus-Asunto.
Dalain-Maasa on 1. Falun, iso Kaupunki ja Wasken saalis-paikka.
2. Hedemora, kaunis Kaupunki.
3. Awestad, Wasken-Teko ja Waski rahan Walmistus paikka.
( Jatko toisella erällä. )
Muutamat wälittäin hawaitut saten aawistuxet.
( Katzo N:o 16. )

-149-

Kolmannexi usiammista luonnollisista syistä.
Ensixi. 1. Kuin suolat ja suolatut ainet rupewat sulamaan.
2. Kuin köydet ja jäntet itzellänsä taikka wenywät eli pitenewät, taikka piukkantuwat eli wetäwät itzensä kokoon.
3. Kuin kiwet kylmäsä ilmasa tulewat hikisexi : 4. Kuin laudat ja muut puiset kalut paisuwat.
5. Kuin kuiwat puut eli halwot waiwoin walkiasa palawat.
6. Kuin palawa kyntilä paukahtelee ja rätisee.
7. Kuin haju kaikenlaisista pidemmälle ja wahwemmin tuntuu.
Toisexi. 1. Kowemmasta ja lujemmasta äänestä ja jutinasta.
2. Kuin ilma ruumista rasittaa.
3. Kuin sumu nousee ylös, ja 4. Kuin ei kaste heltiä ja putoo maahan.
( Jatko toisten. )
Uusia sanomita.
Italiasa Andreisa, on s. 3. p. Elo-Kuusa ollut kowa Maan-järistys, joka neljännen osan hetken sisällä on heittänyt kumoon sanken monta Huonetta, hukuttanut paljo ihmisiä ja enimmän osaa sen paikan eläimistä.
Ne jäänet asujat owat siirtänet itzensä pois.

-150-

Italiasa on myös wanhan hajotetun huonen alta löytty kallis tawara, yxi astia kullalla ja muulla rahalla täytetty.
Hispaniasa palkatan, ja kootan aina nytkin wahwasti sotamiehiä, pellon wiljellyxeen kelpamattomasta wäestä ; ja Hispanialaiset owat lähettänet sekä usiamman tuhannen merta myöden, että 40, 000 maata myöden Portugallian rajoille ; waan ei wielä ole kuitenkan sotaa niitten Waltakuntain waihella ilmestynyt.
Frankrikisa on saatu hywä wuoden tulo : ja jywäin hinta halpenee siellä.
Sitten kuin paljo Herras-wäkeä olit koonnet itzensä, ja Wenäjän Sotawäki toimellisesti ja järjestyxesä mennet sisälle Puolan Pääkaupunkiin Warsowiin, aljettin s. 26. p. wiimeisesä Elo-Kuusa Puolan Herrain päiwät samasa Kaupunkisa.
Turkin Maasa on wiimeisenä p. Heinä Kuusa ollut heikko, ja ensimmäisenä p. Elo Kuusa kowa Maan-järistys.
Se osa Moldaun Maasta, kuin Turkki on antanut Österrikiin, on 22. Saxan penikulmaa pitkä ja 16. lewiä.

-151-

Wenäjän Keisarinna sanotan päätöxen kautta luwannen autta Englantia Amerikalaisia wastan tulewana kewänä 20:lla tuhannella miehellä ja yhdellä täydellisellä sotalaiwalla.
Englantilaiset owat Amerikasa nyt ollet onnettomat merellä, ja paitzi sitä, että usiammat aluxet tappeluxesa owat turmeltut, on myös yxi hejän laiwansa Amerikalaisilta upotettu, ettei yxikän ihminen siitä tullut pelastetuxi.
Jos sodan lewottomus nyt kohta Amerikasa seisahtuis, niin sanotan kuitenkin jo tarwittawan 50. wuotta, ennen kuin Amerika jällen taidais saatta itzensä entiseen woimaansa.
Ei he kuitenkan wieläkän aiwo lakata sotimasta, ennen kuin he saawat täyden palkkion.
Amerikalaisten sotajoukko luetan nyt olewan 97, 905. eli yhdexän kymmentä ja seitzemän tuhatta, yhdexän sataa ja wiisi miestä, niin myös 445. laiwaa.
Ruotzisa, Karlstadisa, niin myös Suomesa erinomattain Sawolahdesa Randasalmen Pitäjäsä on se näihin aikoihin tawattu lämmin- eli mädättäwä Tauti kowin nyt hiljain käynyt ja paljon kuolettanut ihmisiä.

-152-

Geflen Kaupunkisa Ruotzisa on palanut 106. huonetta, ja niitten seasa sanken kaunis Raastupa, uusi silta, jywä- ja suola-aittoja.
S. 27. p. mennesä Syys-Kuusa kuoli Ruotzin Waltakunnan Neuwon-Antaja, Riddari ja Kommendöri Korkiasti Wapasukuinen Herra Greiwi Johan von Wallwijk, 65. ajastajan, 10. kuukauden ja 10. päiwän wanhana.
Wiimeisesä Syys-Kuusa lankeis Stokkholmisa, Piikalle Caisa Matin tyttärelle Uskelan Pitäjän Moisiosa, Sata Talaria Hopiarahaa, siitä suuresta Arpa-wedosta ; jonka rahan hän saa Maaherralta Morsiamen lahjaxi awioon käytyänsä.
Aktuarius Kuninkallisesa Yli-Oikeudesa Herr Israel Kennell anta tämän kautta tietä, että Hänen tykönänsä Turusa löytyy myytäwänä yxi hyödyllinen Kirja, Professor Millerin niin kutzuttu Tarpellisimpain Historiain lyhykäinen Ulosweto Pyhästä Raamatusta, eli Nuoren Kansan Biblia, joka on Uuden-Maan Jalkawäen Kirkkoherralta Cygnäuxelta Suomexi käätty, ja maxaa sidottuna Kuusi Talaria Kuparirahaa.

Agricolaverkon vintti