Agricola: alkuper�isaineistoa: Tieto-Sanomat-20

Agricolaverkon vintti

Suomenkieliset Tieto-Sanomat

AGRICOLA

[Tieto-Sanomat 1775-1776] [Edellinen numero] [Seuraava numero]

-153-

N:o 20. Suomenkieliset Tieto-Sanomat Loka-Kuusa Wuonna 1776.
Jatko Suomen Maan ensimm�isen Huonen-Hallituxen parantelemisesta ja awaroitzemisesta.
( Katzo N:o 19. )
Karjan en�nt�misest� Wasikkain ahkeralla kaswattamisella.
Niinkuin Esisuomalaiset siis nyt n�it ja ymm�rsit itze luonnon opettawan metz�n el�imet siki�it�ns� el�tt�m��n, niin salleit he alju el�imens� my�s senkallaista luonnon taipumista noudatta, ja annoit niin wasikkain ime� aina emi�ns� poikimisesta ruweten hamaan Syxyyn asti, josta wasikat kasuisit wiljakkasti, olit wilpat ja menestyit jalosti.
Kysyt�n : Mist� he sitte sait maitoa ihmisten waraxi ?
Wastaus : He teurastit pois hehkoisten ja yl�nwanhain lehm�in <154> wasikat, niin my�s ne wasikat, joilla ei ollut el�w�isyden merkkej�, ja lypsit niitten em�t, joista he sait tarpexi itzellens� rieska-s�rwint�, sixi kuin wasikat Syxyll� ja talwen tultua wieroitettin.

-154-

Wieroitettua niin ruokeit he ne niinkuin muutkin el�imet tarkan katzannon alla hyw�sti ytimellisill� heinill�, ja raikkalla juomalla, kuitenkin ett� he juomaan sekoitit ensisti jonkun w�h�n marjain nestett�, semmenkin katawan marjain, jotka he koetuxesta hawaitzit olewan terwelliset ja raitistawaiset.
Ett� t�m� wasikkain el�tt�misen ja kaswattamisen muoto on, ei ainoasti luonnollinen, mutta my�s menestyw�inen, se hawaitan ja wahwistetan niitten aljo el�witten esikuwasta, jotka wiel� nyt siki�ns� imett�misell� el�tt�w�t, niinkuin lampat, wuohet ja erinomattain hewoiset, joitten siki�t n�hd�n wilpaxi ja enimmitten menestyw�n, kuitenkin sill� esipuhella, ett� em�t ja siitt�j�t owat terwet, wilpat, hyw�sti pidetyt ja muhkiat.
Ett� my�s lehm�t jo alusta owat itze imett�net wasikkansa, sen n�ytt�� wiel� Pyh� Raamattu ; joista taitan lukea 1. Mos. k. 33 : v. 13. ja 1. Sam. k. 6 : v. 7, 10.
Nykyisiin aikoihin on my�s wasikkain kanssa tehty wiel� koetuxia, erinomattain <155> muutamisa Moisioisa, joisa on waralta lehmi�, ja annettu monikahdat wasikat ime� omia emi�ns�, juuri niinkuin wanhoista t�s� edell� k�sin sanottu on ; Se on my�s n�hty, ett� ne wasikat owat ollet wilpammat kuin muut, ja niist� tullut isoit ja wahwat h�rj�t, ja hyw�t lypsin lehm�t.

-155-

( Jatko toisten. )
Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta.
( Katzo N:o 19. )
Toinen osa Ruotzista, G�thin Waltakunta, on jaettu yhteentoistakymmeneen Maakuntaan, joista owat 1. �sterg�thland : 2. W�sterg�thland : 3. Sm�land : 4. Wermeland : 5. Dal : 6. Bohus : 7. Halland : 8. Sk�ne : 9. Blekinge : 10. �lantin luoto : 11. Gothlantin luoto.
�sterg�thlantisa owat seurawaiset Kaupunkit : 1. Norrk�ping, joka on suuri ja rikas kaupoista.
2. Link�ping, p��-kaupunki.
3. S�derk�ping, joka on wanha.
4. Wadstena, josa on se k�yh�in ja wanhain Sotamiesten Holhous-huone, johon my�s rahaa Kirkoisa kootan.
W�sterg�thlantisa l�ytyw�t n�m�t Kaupunkit ja Warustuxet : 1. G�theborg, <156> joka on iso, rikas, hywin warustettu, ja Kaupasta kuuluisa.

-156-

2. Skara, joka on wanha, 3. Mariestad, joka on kaunis, 4. Ulrisehamn, joka ennen kutzuttin Bogesund, 5. Alings�s, 6. Bor�hs, joka on w�h�inen Kaupunki.
7. Elfsborg, Warustus-rakennus ulkopuolella G�theb�ria.
Sm�lantisa owat n�m�t Kaupunkit : 1. Kalmar, kaunis ja warustettu, 2. Westerwik, kaunis, ja molemmat kauppa-kaupunkit.
3. J�nk�ping, kaunis, 4. Wexi�, w�h�inen Kaupunki.
5. Wisings�, Luoto Wenerin isosa j�rwes�.
Wermelantisa on 1. Karlstad, kaunis Kaupunki.
2. Philipsstad, jonka Kaupunkin alla on Wuoren-teko.
Dalisa on yxi ainokainen Kaupunki, nimelt�ns� �m�l.
Bohusin-Kunnasa on 1. Kung-elf eli Kungsh�ll, w�h�inen kaupunki.
2. Bohus, warustettu Linna.
3. Marstrand, wahwasti warustettu Kaupunki.
4. Str�mstad, Kauppa-kaupunki Norjan rajalla.
Hallantisa on 1. Halmstad, se paras Kaupunki.
2. Warberg, kaunis Kaupunki, warustetun linnan kanssa.
Sk�nesa owat seurawaiset Kaupunkit : 1. Malm�, kaunis ja hywin warustettu.

-157-

2. LandsKrona, joka on sopiwaisesa paikasa ja siin� on my�s hyw� Satama.
3. Christianstad, joka on n�pi�.
4. Ystad, josa on hyw� Satama.
5. Lund, kaunis, kuuluisan Akademian kanssa.
6. Helsingborg, kaunis kaupunki, Danmarkin Rauman wierell�.
( Jatko t�st� toisten. )
Sauwun wedosta Totoisa.
Ennen t�t� on n�is� Tieto-Sanomisa nimitetty, ett� Ulkomaalta on tiet� annettu syyt, mink�t�hden kaikki Korstenit eli Totot ei wed� sauwua ulos.
Tainkallaiset estet l�yt�n erinomattain ilman luonnosa ; mutta niitten lawiamman selityxen j�t�mm� me soweliampaan tilaan : Ja tahdomma nyt lyhyk�isesti puhua, kuinka ne estet taitaisin totoin rakennuxen kautta w�ltett��.
Sauwun weto on hawaittu parhain tapahtuwan silloin, kuin Korstenin eli Toton l�pi ylh�lt� katon p��lt� tehd�n lawiammaxi, ja sauwun nielu alhalta walkian pes�n p��lt� w�hemm�xi ja ahtammaxi.
Sauwun nielu pit� oleman niin pystyk�s ja niin l�hes walkian pes�n p��ll� winosti wedetty kokoon, kuin tapahtua taitaa : ja toton l�pi sitten teht�m�n aina yl�s asti w�hitt�in <158> awarammaxi ; juuri wastoin sit�, kuin nyt tawallinen on ollut.

-158-

Uusia Sanomita.

Paawi Ruomisa sanotan wihawan kaikenlaista yl�npaltisutta ja w�hent�w�n omaa tawallista suurta ja herkullista ruokansa taitosta ; ja anta sen siaan rahaa uusiin rakennuxiin ja wanhain parannuxiin.
Ulkomaalla on yxi nuori waimoihminen, joka k�ydes�ns� yhden Warustus paikan ohitze, ei huomannut h�mm�styxes� wastata Posti-miest� eli wartiaa, ammuttu samalta wartialta kohta sill�n kuoliaxi.
Frankrikisa Grenoblen Kaupunkisa on yxi Christillisyden Opetus-Huone hajonnut �kitzelt� ja haudannut alansa monta lasta ja isoa ihmist� : 56 on kuitenkin henkis� sielt� autettu yl�s, ja 13. lasta ja 2. wanhaa kuolluna l�ytty.
Saxan maalla on yhdes� paikasa Kruutin tekohuonet walkialta tapaturmasti sytytetyt, lent�net tuuleen : ei ole siin� kuitenkan yht�n ihmist� tullut wahinkoon ; mutta myllyj�, hewoisia, huoneita ja puita on se kowa t�m�ys, joka on ollut <159> maanj�ristyxen kaltainen, paljon turmellut.

-159-

Saxan Maan Keisari on nykyisiin aikoihin mennyt odottamattomasti Waiwaisten yhteiseen holhous huoneseen Wienin Kaupunkisa, ja l�yt�nyt siell� kaikki ep�j�rjestyxes�.
Turkki on l�hett�nyt sotamiehi� ja rahaa Asiaan Bagdadin Kaupunkiin, joka tarwitzee paremmin warjeltaa, kuin Bassora, joka nyt on Persialaisilla.
Englantisa on wuoden-tulo joka paikasa ollut sanken hyw�.
Ruotzisa on s. 22. p. wiimeises� Elo-Kuusa puoli y�n aikana ukkoisen walkia ensin kowasti leimannut ; sitten on taiwaasa n�kynyt niinkuin yxi nelj�n kyyn�r�n pitk� walkian s�de ; jonka j�lkeen on kuulunut humaus.
Lagmannin Oikeus aljetan tulewasa Tammi-Kuusa, s. 13. p. Bj�rneborin Kaupunkisa : s. 7. p. B�rgon Kaupunkisa : s. 24. p. Sankt Mikkelis� : s. 9. p. H�men-linnan Kaupunkisa : ja. s. 5. p. Helmi-Kuusa Eken�sin Kaupunkisa.

-160-

S. 9. p. sis�ll�-olewasa Kuusa on Kunink. Majesteti Armosa asettanut Henkellisen Taidon Professorin eli Opettajan Lundin Akademiasa, Herra Doktorin Karl Jesper Benzeliuxen, Pispaxi Strengn�sin Hiippakuntaan Ruotzisa.
S. 9. p. my�s t�s� Kuusa on Turun Duomio-Kapitlumi asettanut Sawon Pit�j�n anomuxen j�lkeen, Kappalaisen samasa Seurakunnasa Hr. Magister Henrik Gustaf Lewanuxen, nelj�nnexi walitta Kirkkoherraxi sinne.
Ruotzisa on yxi Myll�ri eli jauhoja lanketettu 40. Talarin Hopiarahan sakkoon sent�hden, ett� h�nen huolimattomudensa t�hden on kaxi poikaa hukkunet ja lankennet wirtaan myllyn permannon kautta, joka on ollut heikko, ja ei aikanansa jauhojalta laitettu.
Turusa annetan nyt Ruis-Tynnyrist� puoli yhdex�tt� ja my�s Yhdex�n, ja Ohra-Tynnyrist� puoli seitzem�tt� Plotua.