Agricola: alkuper�isaineistoa: Tieto-Sanomat-21

Agricolaverkon vintti

Suomenkieliset Tieto-Sanomat

AGRICOLA

[Tieto-Sanomat 1775-1776] [Edellinen numero] [Seuraava numero]

-161-

N:o 21. Suomenkieliset Tieto-Sanomat Marras-Kuusa Wuonna 1776.
Jatko Suomen Maan ensimm�isen Huonen-Hallituxen parantelemisesta ja awaroitzemisesta.
( Katzo N:o 20. )
Karjan en�nt�misest� Wasikkain ahkeralla kaswattamisella.
Wiel� tahdomma me neuwotella Esisuomalaisten kanssa wasikkain kaswattamisesta juottamisella, per�ti imett�m�t�.
Esiwanhemmat hawaitzit ja n�jit ett� lehm�t, jotka olit hyw�s� karwasa, annoit niin paljo rieskaa, ettei ne �sk�in kannetut wasikat tarwinnet eik� woinnet ensimm�isin� p�iwin� ja wiikkoina niin paljo ime� ja nautita, waan se liika maito rupeis taikka tiukkumaan maahan nisist�, taikka pakottamaan utarita ; sent�hden <162> niin rupeisit he lyps�m��n sit� liikaa maitoa perhen s�rpim�xi, eli my�s niitten wasikkain juottexi, joitten em�t jostakin turmiosta tulit rieskattomaxi, mutta wasikat olit el�w�iset.

-162-

T�st� tilasta, ett� he n�jit ne juotinwasikat my�s enimitten menestyw�n, rupeisit he ajattelemaan : eik� kaikki wasikat taittaisi juottamisen kautta lypsetyll� rieskalla, kohta pojittua, el�tett�� ? ja asuit kohta tekem��n koetuxia yhden osan wasikkain kanssa.
Salpaiset siis kohta wasikan niinpian kuin se oli em�lt�ns� kuiwaxi nuoleskeltu, erin�ns� em�st�ns� ja rupeisit juottamaan rieskalla, niin pian kuin em� kantamisen j�lkeen, taittin lypsett�.
Sittekuin Esisuomalaiset rupeisit wasikoita juottamisella, niinkuin edell� k�sin juteltu on, el�tt�m��n ja kaswattamaan, niin olit he t�s�kin asiasa ajattelewaiset, tarkat ja toimikkat luonnon johtoa seuramaan.
He n�jit, ett� imetys-wasikat rupeisit kohta imem��n sit� ensimm�ist� omain em�ins� uutta niin kutzuttua ternirieskaa, niin l�mminn� kuin se nisist� tuli, joka uusi rieska hawaittin olewan wasikalle terweydexi siin�kin, ett� se perkaa wasikan watzan siit� saastaisudesta, <163> kuin kohdusa sinne oli kokoontunut.

-163-

He ymm�rsit my�s, sen tekew�n imetys-wasikat raitixi ja wilpaxi, koska he imeit w�h�n ja usiammasti oman em�ns� nis�-l�mmint� rieskaa.
Tainkaltaista luonnon johtoa ahkeroitzit he sitte juotin-wasikkain juottamisesa likimm�isimm�sti noudatella.
Kohta pojittua, koska wasikka oli em�lt�ns� kuiwaxi nuoltu ja nostettu eri karsinaan, annoit he kohta wasikalle sit� nis�-l�mmint� ternirieskaa w�h�n, waan mit� ylitze oli, k�ytit he perhen tarpexi : sen j�lkeen pidit tarkkaa waaria siit� imetyxes� hawaitusta luonnon johdosta, ja annoit wasikalle usiammasti ja aina w�h� en�mm�n mainittua em�ns� ternirieskaa, kuitenkin ei muutoin kuin nis�-l�mminn� ; jonkat�hden he aina lypsit niin usiasti kuin wasikka imetys johdon j�lkeen piti saaman : sittekuin ternirieska loppui, pidit he juuri sit� �sk�in mainittua j�rjestyst� seurawaisen wasikan em�n rieskan juottamisen kanssa, en�nt�in sit� aina senj�lkeen kuin wasikka wahwistui ja kasuis, sixi kuin se tottui w�hitt�in hywi� heini� sy�m��n, ja tarwitzi kuiwudensa j�hdytt�misexi runsampata juomaa ; sitte niin he rupeisit rieskan sekaan panemaan jotakin nestellist� m�rkytt� eli <164> kokonansa paljasta wett�, w�hent�in sitte p�iw� p�iw�lt� rieskaa, ja lis�ten wett�, siehen asti kuin wasikka raikkalla wedell� rupeis janoansa sammuttamaan ; jonka j�lkeen sit� ruokittin niinkuin muitakin el�imit�.

-164-

( Jatko t�st� toisten. )
Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta.
( Katzo N:o 20. )
Ruotzisa Blekinges� on KarlsKrona, joka on iso ja rikas Kauppakaupunki, josa suurin osa Ruotzin Sota-Laiwoista alinomaa on.
Siell� on my�s Karlshamn, Kauppakaupunki ja warustettu Satama.
�lantin Luoto on 14. penikulmaa pitk� : siell� on warustettu Linna, nimelt�ns� Borkholm.
Gottlanti on yxi suurimmista Luodoista It�-Meres�.
Siell� l�ytyy Wisby, wanha Kauppakaupunki.
Kolmas osa Ruotzista, Norrland eli Pohjainen Maa, on jaettu seitzem��n Maakuntaan, joista owat : Ensimm�inen, Gestrikeland : 2. H�lsingeland : 3. J�mteland : 4. Medelpad : 5. �ngermanland : 6. W�sterbotn : 7. Lappland eli Lapin-Maa.

-165-

Gestrikelantisa on ainoasti Geflen Kauppakaupunki : siit� paloi hiljaisin suuri osa.
Helsingelantisa on 1. Hudwikswall, kaunis Kaupunki ja Satama.
2. S�derhamn, my�s n�pi� Kaupunki.
J�mtelantisa owat Fr�ss�n ja Hjerpen w�h�iset Warustus-paikat.
Medelpadisa on ainoasti yxi Kaupunki, nimelt�ns� Sundswall.
�ngermanlantisa ei my�s ole muuta kuin yxi Kaupunki, joka kutzutan Hern�sand.
Westerbotnisa on kolme Kaupunkia, nimitt�in 1. Ume�, 2. Pite�, 3. Torne�.
Lapplanti jaetan kuuteen Lapin Maahan, nimitt�in : 1. �ngermanlantin Lapin-Maa. 2. Ume�n Lapin-Maa. 3. Pite�n Lapin-Maa. 4. Lule�n Lapin-Maa. 5. Torne�n Lapin-Maa. 6. Kimin Lapin-Maa.
( Jatko toisten. )
Muutamat w�litt�in hawaitut saten aawistuxet.
( Katzo N:o 19. )
Wiel� usiammista luonnollisista syist�, niinkuin : <166> Kolmannexi. 1. Kuin taiwas rupee mustentumaan eli pilwisexi tulemaan.

-166-

2. Kuin korkempain wuorten kukkulat owat pilwill�, niinkuin hatulla eli lakilla peitetyt.
Nelj�nnexi. 1. Kuin aamu-h�m�r� n�kyy aikaisemmin ja aurinkon nousemus my�s tawallisuutta waremmin.
2. Kuin aamu-rusko on loistawaisempi, ja pilwet, jotka Aurinkon yl�nemisen edell� k�yw�t, owat punaisemmat.
3. Kuin Aurinko ja Kuu ylenemises� ja laskemisesa n�kyw�t munan muodolla ymmyrj�isexi eli pitulaisexi.
4. Kuin Aurinko, semmenkin ylenemises� eli alenemisesa on kalme eli walju, ja Kuu samalla tapaa.
5. Kuin Aurinkon-sapet ja Kuun hahmot pilwis� n�kyw�t.
6. Kuin Aurinkon eli Kuun ymp�ri n�kyw�t renkat.
7. Kuin Aurinkon s�teet owat kuumottawaisemmat ja niinkuin pist�w�iset.
8. Kuin T�hdet owat tawattomasti himi�mm�t, taikka my�s en�mmin w�lkkyw�iset.
Wiidennexi. 1. Kuin Sauwu lankee maahan k�sin 2. Kuin pilwet seisauntelewat.
Kuudennexi. 1. Kuin muutamat p�iw�t yht�per��n <167> tuulee Pohjasta.

-167-

2. Kuin Merest� tuulee Kew�-ajalla.

Uusia Sanomita.

Wiimeises� Elo-Kuusa owat Englantilaiset Amerikan sodasa woittanet Amerikalaisilta ison Luodon, nimelt�ns� L�ng-Island, joka on 106. Englantilaista penikulmaa pitk� ja 26. penikulmaa lewi�.
Amerikalaiset owat t�s� tappeluxesa kadottanet 3300, se on, kolme tuhatta ja kolme sataa miest�, joista muutamat owat kuollet, muutamat kiini saadut ja muutamat haawoitetut.
Fankein eli kiinisaatuin seasa owat 3. Generalia, 3. �wersti�, 4. �werst-Lutnantia, 3. Majoria, ja paitzi usiampia muita Upsereja eli Sota-Herroja, on my�s 1006, se on, tuhannen ja kuusi sotamiest� saawutettuin seasa.
Amerikalaisten parhampain Generalein eli Sodan P��miesten nimet owat Washington, Putnam ja Les.
S. 21. mennes� Elo Kuusa synnytti yxi Turkin Keisarin Puoliso eli Sultaninna Keisarillisen Pojan eli Prinsin, jonkat�hden siell� pidettin 7 p�iw�� ilo-juhlaa.
Puolan Waltakunnan asujat owat entisten <168> aikain suhteen, parhain tytyw�iset nyt siell� olewain Herrain-p�iw�in kanssa.

-168-

Preussis� yhdes� Kaupunkisa on yxi piika pudonnut ulos akkunasta, ohitze kulkewan Waunun katon l�pitze, waunusa olewan Herran jalkoihin ; josa tapauxesa ei h�n itzi�ns� kuitenkan loukannut.
S. 24. p. mennes� Loka-Kuusa on Turun Howi-R�tin eli Yli-Oikeuden Neuwon-Antaja Herra Johan Ignatius Armosa asetettu Kuninkalliselta Majestetilt� nimitetyn Yli-Oikeuden Wiise-Presidentixi eli Ylimm�isen siaan olewaxi P��-miehexi.
Pohjan-Maalta Christinan Kaupunkin Aluxista owat 7. entises� isosa Myrskys� �lantin Meres� tullet wahinkoon ja rannoille ajetuxi.
Yhdest� Aluxesta owat kaikki ihmiset hukkunet.
Muista on w�ki tullet pelastetuxi, ja enin osa kaluista talteen saatu.
Stokkholmisa on s. 24. p. wiimeises� Loka-Kuusa ja s. 1. p. sis�ll� olewaisesa Kuusa Ruis-Tynnyri maxanut 44. ja 45 Taleria, Ohra-Tynnyri 30. Taleria ; Mutta Turusa on nyt n�in� p�iwin� maxettu Ruis-Tynnyrist� 60 Tal. ja Ohra Tynnyrist� 42. Tal. kaikki Kupari Rahaa.