Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Suomenkieliset Tieto-Sanomat
AGRICOLA


[Tieto-Sanomat 1775-1776] [Edellinen numero] [Seuraava numero]

-169-

N:o 22. Suomenkieliset Tieto-Sanomat Marras-Kuusa Wuonna 1776.
Jatko Suomen Maan ensimmäisen Huonen-Hallituxen parantelemisesta ja awaroitzemisesta.
( Katzo N:o 21. )
Karjan enäntämisestä Wasikkain ahkeralla kaswattamisella.
Esisuomalaisten jälkeen elänet ihmiset owat sitte jakanet itzensä kahteen haaraan, huolimattomiin ja taipuwaisiin.
Yxi osa niistä edellisistä eli huolimattomista seuraa kyllä esiisäinsä tapaa, mutta sokeesti : sillä ei he ota järjellisesti waaria esiwanhempainsa perustuxista, eikä noudata luonnon johtoa askele askelelta : toiset taas syyttäwät ajattelemattomudesansa, martautta, se on, he luulewat ja sanowat : se wasikka kuin elää, se elää, se kuin kuolee, se kuolee, ettei niin tarkkaa huoloa <170> tarwita.

-170-

Monikahdat ei ajattele sitä yhteistä sananlaskua : Isännän silmä lihoitta hewoisen : ja emännän suruttomus kuoletta wasikat ; waan taikka isoisudensa taikka huokeudensa tähden, jättäwät wasikkain holhomisen, peräänkatzomata, ymmärtämättömän ja huolimattoman wäkensä haltuun, jotka juottawat wasikat pikemmin taikka hiljemmin, toisinansa kylmällä, toisinansa lämpymällä rieskalla, wälittäin antawat enämmän, wälittäin wähemmän, moniasti mitämax nauttiwat itze wasikkain rieskan.
Muutamat erinomattain yhteisestä Kansasta rippuwat poistamattomasti siinä luulosa, että hejän wasikka-onnensa on lumoittu eli noiduttu, waikka hejän ajattelemattomudensa, huolimattomudensa ja suruttomudensa owat ne lumojat ja welhot.
Tainkaltaisille järjellisen ajatuxen teroittamisexi pannan tähän wanhain todenkaltainen herätys-juttu.
Yxi emäntä walitti yhden waeltawaisen edesä, ettei hänellä wasikat menesty.
Tämä waeltawainen ymmärsi syyn ja näki tämän waimon eroittamattomaxi martauden luulosta, kirjoitti siis pikkaiseen paperiin nämät runot : <171> Wasikkainen walkiainen, Mustamainen, ruskiainen, Elles elää tahtoele, Kuollo sinun korjakkohon.

-171-

Tämän kirjan annoi hän emännälle, waan ei sanonut sisälle-pitoa, käski waan sen kätkeä wasikka-pihaton kattohon, ja waroitti ottamaan hywää waaria wasikoista, niin martaus erkanee ja wasikat menestywät : waimo luotti tähän ja täytti mitä käskettin, ja sai wasikka-onnen.
Ajan kululla tuli kirja ilmei, ja hawaittin sen sisälle-pidosta, ettei kirja antanut onnea, waan enämmän wireys.
Siihen jälkimmäiseen haaraan Esisuomalaisten jälkeen eläneistä ja tulleista Suomalaisista, eroitetan ne taipuwaiset ja toimelliset.
Nämät noudattelewat kyllä myös wanhain toimi-tapoja, mutta ei sokeudesa eli niinkuin epäjumalata, waan koettelemisella pitäwät sen kuin hywä on, ja ottawat tarkan waarin perustuxista, ja osauttelewat likimmäisemmästi luonnon johtoa.
Ja niinkuin he tietäwät, ettei esiwanhemmat seisahtanet niihin ensimmäisiin koetuxiin, waan wielä usiammilla koetuxilla lewitit niitä, niin ahkeroitzewat myös nämät aika ajalta, uusilla ja perustetuilla koetuxilla enännellä ja <172> parannella, niin wasikkain kaswattamisen, kuin muitakin keinoja.

-172-

Niinkuin nyt wasikkain järjellinen ja toimellinen kaswattaminen ja hoitto on perustus hywää ja menestywäistä karjaa saawuttamaan, niin tahdomma me, huolimattomille mahdollisexi herätyxexi, ja taipuwaisille kehoitus-noutexi, sekä wanhain, että nykyisten hywäxi löytyt koetuskeinot ja neuwot, niinkuin silmätauluhun täsä lyhykäisesti kuwata ja painaa.
Ensixi On tarpellinen walita ja toimittaa terweitä ja raitita lehmiä, jotka owat hywää lypsin lehmän laija, niin myös wilpan ja muhkian Sonnin eli lehmä-isännän : yxi semmoinen sonni taitaa 15. eli 16. lehmän innalle ulottua.
2:xi. Kohta kuin wasikka pojittu on ja kuiwattu emältänsä, katzellan, jos sillä on eläwäisyden merkit, nimittäin, walkiat hampat, silikarwat, selkäpyöryäinen niskan puolella napaa ja jos se notkistaa selkäänsä, koska sitä ei raskasti, waan hienosti kädellä siwellän : ja se walitan elätys-wasikaxi.
( Jatko toisella erällä. )
Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta.
( Katzo N:o 21. )

-173-

Neljäs Osa Ruotzista, on Suomi eli Suomen Maa.
Se jaetan seitzemään Maakuntaan jotka owat Pohjasta ruweten seurawaiset : 1. Österbotn, se on Pohjan-Maa, joka on kaukaisin Pohjasa.
2. Finland, eli Suomi niminomattain, joka on Pohjan-Maalta Merilännesä.
3 Luoto Ålanti, joka on Suomesta Länteen.
4. Tawastland, se on, Hämen-Maa, joka on Suomesta Itään.
5. Sawolax, eli Sawon-Maa, joka on wielä edempänä Idäsä.
6. Nyland, se on, Uusi-Maa, joka on Hämen-Maasta Meresä.
7. Kymmenegårdin Maakunta eli Karjalan-Maa, joka on Uudesta-Maasta Itään päin, Wenäjän rajalla.
( Jatko toisten. )

Uusia Sanomita.


Frankrikisa on yxi Kirkkoherra, joka on itze asettanut kunnia-palkkioita, wiljellyxen eli pellonruokkomisen kehoituxexi ja on luwannut jokawuosi maxaa Kruunun ulos-teot niitten oman Pitäjänsä Asuwaisten edestä, jotka parhammin owat wiljellet peltonsa.

-174-

Wiimeisenä suwena owat ne Talonpojat, jotka parhaxi löyttin wiljelemisesä, saanet lakkiinsa walkian Ruusun, johon oli niwottu wähäinen käärö tähkäpäistä.
Nämät Talonpojat kutzuttin Wiljellys-Kuninkaixi, ja uhraisit kimpun Nisun tähkäpäitä, Wanhan Testamentin tawan jälkeen.
Wiimeisen Syys-Kuun alusa oli Ruotzin Prinsi, Hertua Fredrik Adolph Italiasa Liwornon Kaupunkisa, ja Loka-Kuusa Romin Kaupunkisa.
Nyt sanotan Englantin Sodan Päämies Syys-kuusa woittanen Amerikasa Neu-Jorkin Luodon ja Kaupunkin niin myös lyönen Amerikalaisten koko Sotajoukon, josta kuollet ja haawoitetut owat lukuansa ollet 8000, se on, kahdexan tuhatta, joitten seasa sanotan myös olewan Päämiehistä.
S. 27. p. mennesä Loka-Kuusa näkyi Englantin Pääkaupunkisa Londonisa iso walkia soitto pitkän hännän kanssa, joka lensi yli Kaupunkin Lännestä Itään.
Wiimeisenä päiwänä wiimeisesä Kuusa päätettin Herrain-päiwät Puolan <175> Waltakunnasa Warsowin Pääkaupunkisa.

-175-

Ruotzista Malmön Kaupunkista on annettu tietä, että Sillein saalis on siellä ollut ylönpaltinen.
Yxi Pappis-mies, nimeltänsä Siögren, on Ruotzisa, ahkeran työnsä edestä Maan wiljellyxesä, saanut yhdeltä Seuralta Götheborin Kaupunkisa, hopiaisen ison lusikan eli kauhan, joka hänelle annettin Tuomarilta Keräjä-paikasa, yhteisen Kansan kehoituxexi wireyteen.
Karls-kronan Kaupunkisa Ruotzisa on yxi Judalainen, nimeltänsä Jachum Gerson, s. 20. p. mennesä Loka-Kuusa, kuulustuxen jälkeen Christillisyden Tiedosa, tullut otetuxi Ewangeliumillisen Seurakunnan jäsenexi ja kastesa nimitetyxi Johan Gerharduxexi.
Sen palanen Geflen Kaupunkin asuwaiset owat saanet Maakunnista lähettäin monta tuhatta Talaria palon awuxi.
S. 2. p. wiimeisesä Elo-Kuusa on Kuninkas Armosa siirtänyt Kuninkallisen <176> Turun Yli-Oikeuden Neuwon-Antajan Hr. Gustaf Idmannin, Lagmannixi Pohjanmaalle Kuninkallisen Wasan Yli-Oikeuden alle.

-176-

S. 29. p. wiimeisesä Loka-Kuusa on Tuomari Yli- ja Ala-Säxmäen Kihlakunnisa Hr. Jan Jansson tullut Armosa asetetuxi Lagmannin wirkaan Uuden Maan ja Hämenlinnan Lagmannikuntiin.
S. 12. p. täsä Kuusa on Kuninkas Armosa kutzunut Fältmarskalkin ja Kommendörin, Herra Greiwi Fredrik Wilhelm Hessensteinin, Kuninkall. Majestetin ja Waltakunnan Neuwonantajaxi, niin myös General-Guwernörixi eli Päähallitziaxi Pommeriin ja Rygeen.
S. 30. p. mennesä Loka-Kuusa on Kappalainen Hr. Samuel Montin tullt siirretyxi Kappalaisexi Brunkkalaan Liedon Pitäjään ja s. 6. p. täsä Kuusa on Apulainen Hr. Anders Alander asetettu Kappalaisexi Pälkänen Pitäjään, niin myös Apulainen Hr. Barth. Rönbäck Pitäjän Apulaisexi Karkkuun.
S. 28. p. täsä Kuusa kuoli Wise Pastori ja Kappalainen Lehtisten Kappelisa Mynämäen Pitäjäsä Hr. Magist. Pehr Sonck.

Agricolaverkon vintti