Agricolaverkon vintti
-25-Jatko Suomen Maan Huonen-Hallituxen alusta. ( Katzo N:o 3. ) Koska esiwanhemmat, niinkuin me ennen jo olemma kuullet, olit karjan sikiöitä itzellensä toimittanet, niin he holhoisit niitä tarkasti, kaitzit ja syötit suwella ruohostoisa, wiidoisa ja wehmastoisa, kokoisit ja kuiwaisit ruohoja niitten talwi-ruaxi, teit nawetoita ja korsuja niille suojaxi rankka ilmoja ja talwen kylmyyttä wastan : ja annoit ne niin säästäin siitä ja lisäntyä. Sitte kuin hejän karjansa enäni, niin tarwitzit he enämmän karjan ruokaa talwexi ; jonkatähden he rupeisit ruohoisia paikkoja ja alanko-maita perkailemaan ja holhoilemaan heinä-maaxi, jotka sitte wuosi wuodelta kasuisit runsammasa mitasa heiniä ja karjan rehua. -26-( Jatko tästä toisten. ) Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta. ( Katzo N:o 3. ) Täsä ensimmäisesä Mailman Osasa, Europasa, on Keisarikuntia, Kuninkan Waltakuntia, Paawikunta, Ruhtina-Kuntia ja muita wähempiä Waltoja ja Hallituxia. Keisarikunnista on Europasa kolme : nimittäin : 1. Wenäjä, 2. Yxi osa Turkin Maasta, ja 3. Saxa. Kuninkan Waltakunnat owat nämät seurawaiset : Ruotzi, johon myös Suuren Ruhtinan Maa Suomi luetan. 2. Danmarki eli Jutin Maa, jonka alla myös Norja on. 3. Preyssi. 4. Puola. 5. Ungeri ja Bömi. 6. Englanti, johon Skottlanti ja Irlanti luetan. 7. Frankriki eli Gallia. 8. Hispania. 9. Portugallia. 10. Sardinia. 11. Neapeli, johon myös Sisilia luetan. -27-Wähemmistä Hallituxista owat Schweitzerin Maa ja Hollanti, Ruhtinakunnat ja muut wähemmät Wallat tulewat nimitettäwäxi, erinomattain Saxan Maan ja muitten edelläkäsin mainittuin Maakuntain tapahtuwasa lawiammasa kirjoituxesa. ( Jatko tästä toisellä erällä. ) Jatko Tiedon-annosta, kuinka usiammat ruohot ja hedelmät toinen toisensa suhteen, Eläinten ruokkimisesa owat ruokawaisemmat. ( Katzo N:o 3. ) 4. Yxi leiwiskä hywiä Heiniä on eläimiä niin hywin rawitzewa, kuin neljä leiwiskää Olkia, jotka owat puhtat puohoista. Mutta jos Olkein seasa on kaikkinaisia ruohoja, niin ne owat paljota ruokawaisemmat, waikka myös Oljet itzesänsä ei olisi juuri hywät ja ehiät. 5. Walkoiset ja Kellaiset Naurit owat melkiäin yhtäläisestä hyödytyxestä, kuitenkin sillä eroituxella, että ne walkoiset owat soweliammat lypsin-lehmille, ja ne kellaiset syöttiläs-eläimille. Mutta yxi leiwiskä Kauroja rawitzee niin hywin <28> kuin kuusi leiwiskää Nauriita, ja yxi leiwiskä Ohria niin hywin kuin kahdexan leiwiskää Nauriita. -28-Syöttiläs-eläinten liha tulee myös näistä löyhäxi ja hataraxi. 7. Juuriskat owat niin hywät kuin Maan-päärynätkin, ja karja syö niitä yhteisesti aiwan mieluisesti. 8. Kaali on niin hywä eläinten ruoka, kuin Naurin lehdetkin. Jos Kaalin wanat eritetän ja suolatan niinkuin hapankaali, niin ne owat syötin-eläimille sanken hyödylliset, ja saattawat niille hywän ruan halun. Waiwaisten holhomisen muoto Mynämäen Pitäjäsä. Mynämäesä on jo wanhudesta ollut waiwaisten huone Emä-Kirkon tykönä, Kirkon Maan päällä, joka maa kutzutan Helijärwexi ( Heligwärf ). ( * ) Ränstynyt, on niin paljo, kuin mätänymisestä häwinnyt. Mutta että se waiwaisten huone oli jo tullut ränstyneexi ( * ) perustuxeen asti, niin rakettin siehen <29> wuonna 1763. kewäillä uusi waiwaisten ja sairasten huone, kammioin ja ylikammioin kanssa, Kuninkallisen Kirkko-Lain 28. Luw. 4. §. ja yhteisen Lain Rakennus Kaar. 26. Luw. 1. §. woimasta, edellä käynen Kirkonkokouxen päätöxen jälkeen. -29-Tämän toimituxen siwusa, oli Pitäjä jaettu 40. waiwaisten lahkoon ( ** ), ja joka lahkokunta piti ylös yhden kullekkin määrätyn waiwaisen. Ne waiwaiset taas, joille ei lahkoa ulottunut, eikä myös tarwinnet wielä peräti waiwaisten huoneseen otetta, saiwat, tarpensa perästä, jotakin apua waiwaisten rahasta ja waiwaisten Wara-aitan kaswo-jywistä, sen jälkeen kuin waraa ulottui. ( Jatko tästä toisten. ) ( ** ) Lahko, on se sama, kuin Ruotzin-kielestä wuorottu sana Ruoto. Kilwoitus-aine. Kuninkallinen, Stokkholmisa olewa Isän-Maata <30> Hyödyttäwä Seura on yhteisexi ja jokaaikaisexi kunnia-palkkioxi määrännyt Kaxi kaunistettua Hopia Rahaa kuhunkiin Maa-Herrakuntaan, annettaa wuosittain sille yhteisestä Kansasta, kuin Maansa ja tilustensa wiljellyxesä ja ruokkomisesa suurimman ja parhamman ahkeruden osottaa. -30-Uusia Sanomita.Sekä Hispaniasa, että Frankrikisa on wiimeis Syxynä eri ajoilla tapahtunut Maanjäristys. Hispaniasa on se ollut kowa, mutta Frankrikisa huokia. Kuitenkin on jälkimmästi mainitusa Waltakunnasa Kaen Kaupunkisa sen kautta 20. huonetta kukistunut. Turkin Maan rajoilla kirjoitetan myös hirmuinen Maan järistys turmellen Maakuntia. Rutto sanotan myös monialta siellä ilmestywän. Saxan Maalla Pragin Kaupunkisa on s. 17. p. edesmennesä Joulu-Kuusa, seitzemän Judalaista rikkammista ja aimommista Suwuista kääntynet Christilliseen Uskoon. -31-Wenäjällä on Esiwallalta yhteisen Asetuxen kautta peräti kieltty ruumisten hautaminen Kirkkoihin sekä Kaupunkeisa että Maalla. Ruotzista Glawan Pitäjästä kuuluu se harwoin ennen hawaittu tapaus, että yhden Talonpojan kolme poikaa ja yxi tytär owat toisen Talonpojan kolmen tyttären ja yhden pojan kanssa yhtä haawaa käynet awioon. Yxi näistä pariskunnista on wuoden sisällä saanut wiisi lasta, 3. alusa ja 2. lopulla wuotta. Yxi muu waimo on synnyttänyt yhdesä synnyttämisesä neljä poikaa, jotka kuitenkin kuolit. Norjan rajalla Ruotzisa Wärmelantisa on yöllä 9:nen ja 10:nen päiwän wälillä wiimeis Tammi-Kuusa tuttu niin kowa maanjäristys, että wuoteet ja istuimet liikuit, ja ulotui järistys ainoasti kaxi Minutia eli sanken wähän ajan, kowan tuulen puuskauxen alla. Sitte kuin Kirkkoherra Hr. Jakob Silwanus <32> Kumlingin Pitäjäsä Ålantisa kuoli s. 1. p. wiimeis Marras-Kuusa, on Hengelliseltä Konsistoriumilta w. Pastorit ja Magisterit Hr. Carl Fredrik Mollerus, Hr. Pehr Sonck ja Hr. Israel Wallin tullet s. 24. p. edesmennesä Tammi-Kuusa asetetuxi walittaa sinne Kirkkoherraxi. -32-Annetan tietä, että Kuninkallisen Turun Akademian Grawöri eli piirustus opisa harjantunut Erik Österberg, on yhteisexi ja erinomattain Koulu-poikain eli Opetuslasten hyödytyxexi, Waskeen kauniisti ja tarkasti piirustanut Ruotzalaiset ja Latinan-kieliset kirjan-sauwat eli A. b. c. etc. ynnä molempain kielisen Förskriftin eli eteen-kirjoituxen kanssa, opettelewaisille kirjoituxesa jälkeen-seuramisexi. Präntättynä eli walmistettuna myydän ne, kuin usiampi erältänsä otetan, Kymmeneen markkaan kappale ; mutta yxittäisin eli kappalettaisin ne maxawat 3. Talaria. Jotka näistä tahdoisit lysyltä itzellensä lähetettäwäxi, saawat siitä kirjoittaa itze Walmistajan tygö. Kappalettaisin ne myös löytywät ostettawana Kuninkall. Akademian Kirjan Präntäjällä Frenckelillä. |