Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Suomenkieliset Tieto-Sanomat
AGRICOLA


[Tieto-Sanomat 1775-1776] [Edellinen numero] [Seuraava numero]

-33-

N:0 5. Suomenkieliset Tieto-Sanomat Maalis-Kuusa Wuonna 1776.
Jatko Suomen Maan Huonen-Hallituxen alusta.
( Katzo N:o 4. )
Koska Suomalaiset olit saanet, niinkuin sanottu on, jywäin siementä, rupeisit he myös kohta niitä kylwämään ja kaswattamaan.
Ensisti kylwit he niitä taloinsa juuriin paljaisiin paikkoihin, jotka he taloinsa tarwetten tähden osittain puitten hakkamisella, osittain kulottamisella olit perannet ja paljastanet ja jotenkin saanet awaroituxi, joihin he kuokkimisella taisit siemenen multaan sekoittaa.
Ja että he hawaitzit tuletut paikat wiekkammasti kaswanen, niin rupeisit he niitten kotowaraxi tuotaa hakattuin puitten metzään jääneitä ladwoja ja oxia polttelemaan ja kylwelemään, joitten jalosta menestyxestä he sitte riemastuit <34> hakkamaan kaskia, ja korpia maahan huhtomaan, ja niitä kuiwaxi tultua polttelemaan kylwöä warten.

-34-

Ne edelliset kutzuit he kaskistoixi ja rieskamaaxi, että ne taittin pikemmin ja niinkuin happamattomana kylwöxi laitettaa : mutta ne jälkimmäiset nimitit he huhdaxi.
Tämmöistä metzän wiljelemistä on sitte myöden wuosittain harjoiteltu, niinkuin se wielä, niisä paikoisa, joisa waurasti warwetta ja metzää on, näkyy ja kuuluu harjoitettawan.
( Jatko tästä toisten. )
Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta.
( Katzo N:o 4. )
Ensimmäinen Keisarikunta Europasa sanottin olewan Wenäjä.
Se on Ruotzista Idäsä, ja on äärimmäinen maa Europasta Asian rajalla.
Wenäjä sattuu Pohjan puolella Jäämereen, Idän puolella Asiaan, Etelän puolella Wähään Tartarein Maahan ja Mustaan Mereen, Lännen puolella Puolaan ja myös Ruotziin.
Wenäjä on sanken iso : se on melkiäin kaxi sataa penikulmaa pitkä ja yhtä montaa penikulmaa lewiä.
Siellä on paljo metzää ja suo-maita.

-35-

Wenäjäsä löytyy kaikenlaisia eläwiä, niinkuin Näätiä, Walkoisia ja Mustia Kettuja, Kärppiä ja myös muita.
Näitten nahwoilla, ja paitzi niitä, terwalla, laudoilla, wuodilla, juhtilla, talilla, medellä, medenwahalla ja muilla senkallaisilla he kaupitzewat.
Ei siellä puutu jywiä, kaloja, eikä myöskän monenlaisia hedelmitä.
Asujat owat täällä nyt, entisten aikain suhteen, paljota siiwollisemmat ja tapaisemmat ; ja heillä on Grekiläisten Usko.
Wenäjä jaetan parhain kolmeen osaan, nimittäin 1. Warsi Wenäjän maahan, 2. Wenäjän alla olewaan Tartarein maahan, 3. niihin Ruotzista woitetuihin maihin.
1. Warsi Wenäjä on sydän Maasa, josa Kaupunkein seasa suurin on Muskow, Waltakunnan Pää-Kaupunki, joka ennen oli Hallitziain asunto-paikka.
Täsä löytyy paljo Kirkkoja ja Moisioita eli Huowein asumuxia ; mutta halwempain majat owat pahasti raketut.
( Jatko tästä toisella erällä. )
Jatko Waiwaisten holhomisen muodosta Mynämäen Pitäjäsä.
( Katzo N:o 4. )
Ehkä niille waiwaisille, jotka ei ollet <36> waiwaisten huonesa ja olit myös lahwota, annettin mainitulla tawalla apua, käwit kuitenkin sekä nämät, että myös lahkowaiwaiset, jotka wielä taisit jollakin tapaa liikkua, sen wuoxi ympäri kerjämäsä, ei ainoasti omasa, waan myös ulkopitäjisä ; joitten warjon alla usiasti yxi ja toinen teki itzensä, laiskudesa, käypäläisexi, waikka hänellä olis ollut woimaa työllä itzensä elättä.

-36-

Jonka kautta käypäläisten joukko tuli suurexi ja maakunnalle tuntuwaisexi rasituxexi.
Monikahdat näistä on myös hawaittu, walhella, näpistelemisellä, taikauxen ja noituden uskotuxella, eli muilla petos juonilla elatuxen hawusa kuljeskellen ; joista moni on tawattu olewan warallisempi, kuin ne köyhät talolliset, joilta he semmoisella syntisellä tawalla owat waraa kohlinet.
Mutta sittekuin Hänen Kuninkallisen Majestetinsä Isän Maasta huolta pitäwäinen Armollinen uudistettu Asetus s : 15. p. Kesä-Kuusa W. 1773. waiwaisten holhomisesta ja kerjämisen hämmentämisestä tuli Kirkoisa julistetuxi, niin on semmoinen irrallinen ja sunnatoin käytös, jollei wielä kokonansa lakannut, kuitenkin hawattawaisesti wähentynyt, ja toiwotan Jumalan awulla, wähittäin ja <37> wähittäin peräti seisahtawan, jos asian omaiset welwollisudestansa wiriän waarin pitäwät.

-37-

Korkiasti mainitun Kuninkallisen uudistetun Armollisen Asetuxen alammaisemmaxi noudattamisexi, sittekuin Korkiasti Wapasukuinen Herra Baroni Maaherra ja Kommendöri oli julistuxen kautta waroittanut Pitajän Asuwaisia, että kukin Pitäjä yhdistäisit itzensä, Kirkon kokouxesa oman Pitäjän waiwaisten holhomisesta, niin että kerjäys tulis estetyxi, kokoonnuit Mynämäkiläiset, Laillisen edellä käynen kuulutuxen jälkeen, Pitäjän Tupaan s. 24. p. Marras-Kuusa W. 1773, ja neuwottelit keskenänsä, millä tawalla kaikki oman Pitäjän niin lahko-eli niin kutzutut ruoto-kuin muutkin waiwaiset mahdetaisin soweliammasti taitaa elätettä, ilman kerjäystä : ja sitte yhden hetken ystäwällisen ja järjellisesti ajatellun keskustelemisen jälkeen löysit hywäxi, suostuit, päätit ja yhteisellä alakirjoituxella wahwistit, että waiwaisten lahwot eli ruodot, niinkuin ulottumattomat ja epätasaiset pitä pantaman pois, ja sen siaan kokowat wuosittain jywiä Wara-Aittaan kunkin Taloin <38> suuruden jälkeen, nimittäin : joka Mantalilta puoli tynnyriä Rukiita ja Kappa Pawuja, se on, 16. Kappaa Mantalilta, 8 Kappaa puolelta, ja sen jälkeen laskettu wähempi wähemmiltä, niin että kaikkein wähimmät pääsewät kolmella ja puolella kolmatta Kappaa.

-38-

( Jatko tästä toisten. )
Rakennus-Puista. Yhteisesti kyllä luullan, että rakennushirret tulewat wahwemmaxi ja seisowaisemmaxi, jos ne hakatan metzäsä maahan Joulu- eli Tammi-Kuusa.
Mutta monet koetuxet näyttäwät kuitenkin, että ne puut, kuin Maalis-Kuusta Kesä Kuuhun asti kaadetan ja kohta kuoritan, owat paremmat, kuiwuwat pikemmin, eikä tule niin köykäisesti karkaxi, toukilta läwistetyxi, ja halkeneexi : ja owat siis pysywäisemmät kuin ne, jotka Talwi Kuisa hakatan.
Asian totuus taitan ainoasti muutamilla hirsillä kummallakin ajalla hakatuilla koetettaa.
Saxan Maalla on koeteltu, että Karjan taudin ennättämisexi ja estämisexi on sanken hywä, antaa eläimille kaxi eli kolme <39> kertaa wiikosa lientä Koiruohosta ja suoloista, keitetyt wedesä.

-39-

Uusia Sanomita.


Amerikalaiset owat jällen Sotakeinolla mennesä Marras-Kuusa woittanet Englantilta Montrealin Kaupunkin.
He owat myös käsittänet usiammat Englantin Laiwoista, ja pitänet saalin sekä wäestä että ruoka-aineista.
On kuitenkin Englantikin siellä ottanut Amerikalaisilta yhtäläisesti Laiwoja.
Englanti sanotan tänä wuonna lähettäwän Amerikaan 50. Sota-laiwaa, ja wiisikymmentä tuhatta sotamiestä, Amerikalaisia niillä woittaxensa.
Wiimeis Tammi-Kuusa on Englantisa seitzemäsä wuorokaudesa lankennut niin tawattomasti paljo lunta, että se on nosnut kuutta kyynärää korkialle : jonka kautta monta ihmistä owat kuollet lumeen, tiet käynet peräti umpeen, ja Amerikan sota-warustuxisa paljo wiiwytystä tapahtunut.
Hispaniasa kootan ja kartutetan sotamiehiä wakewästi, että he saattaisit sotajoukkonsa täyteen tilaan.

-40-

Preyssin Kuninkas on Asetuxen kautta wiimeis Tammi-Kuusa, lyhentänyt siellä Oikeuden käymisen, että sen wäärinkäyttämys ja pitkällisys sillä muotoa estetäisin.
Sinä 6. p. Tammi-Kuusa tuli Wenäjän Keisarinna ynnä Keisarillisten Korkeutten kanssa Pietarbärin Pää-Kaupunkiin takaisin Muskowin Kaupunkista, josa he wiimeis suwesta asti olit ollet, rauhan muistoa Turkin kanssa, suurilla ja pitkällisillä ilahuttamisilla pitämäsä.
Wenäjällä lisätän kaikella woimalla niitä Regementejä, jotka wiimeisesä sodasa Turkkia wastan, owat tullet wähetyxi.
Dannemarkisa Köpenhaminan Kaupunkisa on wiimeis wuonna syntynyt 2909. ja kuollut 3320 ihmistä : on siis 311 usiampi kuollut, kuin syntynyt.
Wihityitä on siellä 790. pariskuntaa.
Turusa owat kuollet s. 21. p. edesmennesä Helmi-Kuusa Kuninkall. Howi-Rätin eli Oikeuden Kamarerari Hr. Nils Ithimäus, ja s. 8. p. sisällä olewasa Maalis-Kuusa saman Kunink. Yli-Oikeuden Neuwonantaja Hr. Pehr Jusleen.

Agricolaverkon vintti