![]() Agricolaverkon vintti
-33-Jatko Suomen Maan Huonen-Hallituxen alusta. ( Katzo N:o 4. ) Koska Suomalaiset olit saanet, niinkuin sanottu on, jywäin siementä, rupeisit he myös kohta niitä kylwämään ja kaswattamaan. Ensisti kylwit he niitä taloinsa juuriin paljaisiin paikkoihin, jotka he taloinsa tarwetten tähden osittain puitten hakkamisella, osittain kulottamisella olit perannet ja paljastanet ja jotenkin saanet awaroituxi, joihin he kuokkimisella taisit siemenen multaan sekoittaa. Ja että he hawaitzit tuletut paikat wiekkammasti kaswanen, niin rupeisit he niitten kotowaraxi tuotaa hakattuin puitten metzään jääneitä ladwoja ja oxia polttelemaan ja kylwelemään, joitten jalosta menestyxestä he sitte riemastuit <34> hakkamaan kaskia, ja korpia maahan huhtomaan, ja niitä kuiwaxi tultua polttelemaan kylwöä warten. -34-Tämmöistä metzän wiljelemistä on sitte myöden wuosittain harjoiteltu, niinkuin se wielä, niisä paikoisa, joisa waurasti warwetta ja metzää on, näkyy ja kuuluu harjoitettawan. ( Jatko tästä toisten. ) Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta. ( Katzo N:o 4. ) Ensimmäinen Keisarikunta Europasa sanottin olewan Wenäjä. Se on Ruotzista Idäsä, ja on äärimmäinen maa Europasta Asian rajalla. Wenäjä sattuu Pohjan puolella Jäämereen, Idän puolella Asiaan, Etelän puolella Wähään Tartarein Maahan ja Mustaan Mereen, Lännen puolella Puolaan ja myös Ruotziin. Wenäjä on sanken iso : se on melkiäin kaxi sataa penikulmaa pitkä ja yhtä montaa penikulmaa lewiä. Siellä on paljo metzää ja suo-maita. -35-Näitten nahwoilla, ja paitzi niitä, terwalla, laudoilla, wuodilla, juhtilla, talilla, medellä, medenwahalla ja muilla senkallaisilla he kaupitzewat. Ei siellä puutu jywiä, kaloja, eikä myöskän monenlaisia hedelmitä. Asujat owat täällä nyt, entisten aikain suhteen, paljota siiwollisemmat ja tapaisemmat ; ja heillä on Grekiläisten Usko. Wenäjä jaetan parhain kolmeen osaan, nimittäin 1. Warsi Wenäjän maahan, 2. Wenäjän alla olewaan Tartarein maahan, 3. niihin Ruotzista woitetuihin maihin. 1. Warsi Wenäjä on sydän Maasa, josa Kaupunkein seasa suurin on Muskow, Waltakunnan Pää-Kaupunki, joka ennen oli Hallitziain asunto-paikka. Täsä löytyy paljo Kirkkoja ja Moisioita eli Huowein asumuxia ; mutta halwempain majat owat pahasti raketut. ( Jatko tästä toisella erällä. ) Jatko Waiwaisten holhomisen muodosta Mynämäen Pitäjäsä. ( Katzo N:o 4. ) Ehkä niille waiwaisille, jotka ei ollet <36> waiwaisten huonesa ja olit myös lahwota, annettin mainitulla tawalla apua, käwit kuitenkin sekä nämät, että myös lahkowaiwaiset, jotka wielä taisit jollakin tapaa liikkua, sen wuoxi ympäri kerjämäsä, ei ainoasti omasa, waan myös ulkopitäjisä ; joitten warjon alla usiasti yxi ja toinen teki itzensä, laiskudesa, käypäläisexi, waikka hänellä olis ollut woimaa työllä itzensä elättä. -36-Monikahdat näistä on myös hawaittu, walhella, näpistelemisellä, taikauxen ja noituden uskotuxella, eli muilla petos juonilla elatuxen hawusa kuljeskellen ; joista moni on tawattu olewan warallisempi, kuin ne köyhät talolliset, joilta he semmoisella syntisellä tawalla owat waraa kohlinet. Mutta sittekuin Hänen Kuninkallisen Majestetinsä Isän Maasta huolta pitäwäinen Armollinen uudistettu Asetus s : 15. p. Kesä-Kuusa W. 1773. waiwaisten holhomisesta ja kerjämisen hämmentämisestä tuli Kirkoisa julistetuxi, niin on semmoinen irrallinen ja sunnatoin käytös, jollei wielä kokonansa lakannut, kuitenkin hawattawaisesti wähentynyt, ja toiwotan Jumalan awulla, wähittäin ja <37> wähittäin peräti seisahtawan, jos asian omaiset welwollisudestansa wiriän waarin pitäwät. -37--38-Rakennus-Puista. Yhteisesti kyllä luullan, että rakennushirret tulewat wahwemmaxi ja seisowaisemmaxi, jos ne hakatan metzäsä maahan Joulu- eli Tammi-Kuusa. Mutta monet koetuxet näyttäwät kuitenkin, että ne puut, kuin Maalis-Kuusta Kesä Kuuhun asti kaadetan ja kohta kuoritan, owat paremmat, kuiwuwat pikemmin, eikä tule niin köykäisesti karkaxi, toukilta läwistetyxi, ja halkeneexi : ja owat siis pysywäisemmät kuin ne, jotka Talwi Kuisa hakatan. Asian totuus taitan ainoasti muutamilla hirsillä kummallakin ajalla hakatuilla koetettaa. Saxan Maalla on koeteltu, että Karjan taudin ennättämisexi ja estämisexi on sanken hywä, antaa eläimille kaxi eli kolme <39> kertaa wiikosa lientä Koiruohosta ja suoloista, keitetyt wedesä. -39-Uusia Sanomita.Amerikalaiset owat jällen Sotakeinolla mennesä Marras-Kuusa woittanet Englantilta Montrealin Kaupunkin. He owat myös käsittänet usiammat Englantin Laiwoista, ja pitänet saalin sekä wäestä että ruoka-aineista. On kuitenkin Englantikin siellä ottanut Amerikalaisilta yhtäläisesti Laiwoja. Englanti sanotan tänä wuonna lähettäwän Amerikaan 50. Sota-laiwaa, ja wiisikymmentä tuhatta sotamiestä, Amerikalaisia niillä woittaxensa. Wiimeis Tammi-Kuusa on Englantisa seitzemäsä wuorokaudesa lankennut niin tawattomasti paljo lunta, että se on nosnut kuutta kyynärää korkialle : jonka kautta monta ihmistä owat kuollet lumeen, tiet käynet peräti umpeen, ja Amerikan sota-warustuxisa paljo wiiwytystä tapahtunut. Hispaniasa kootan ja kartutetan sotamiehiä wakewästi, että he saattaisit sotajoukkonsa täyteen tilaan. -40-Sinä 6. p. Tammi-Kuusa tuli Wenäjän Keisarinna ynnä Keisarillisten Korkeutten kanssa Pietarbärin Pää-Kaupunkiin takaisin Muskowin Kaupunkista, josa he wiimeis suwesta asti olit ollet, rauhan muistoa Turkin kanssa, suurilla ja pitkällisillä ilahuttamisilla pitämäsä. Wenäjällä lisätän kaikella woimalla niitä Regementejä, jotka wiimeisesä sodasa Turkkia wastan, owat tullet wähetyxi. Dannemarkisa Köpenhaminan Kaupunkisa on wiimeis wuonna syntynyt 2909. ja kuollut 3320 ihmistä : on siis 311 usiampi kuollut, kuin syntynyt. Wihityitä on siellä 790. pariskuntaa. Turusa owat kuollet s. 21. p. edesmennesä Helmi-Kuusa Kuninkall. Howi-Rätin eli Oikeuden Kamarerari Hr. Nils Ithimäus, ja s. 8. p. sisällä olewasa Maalis-Kuusa saman Kunink. Yli-Oikeuden Neuwonantaja Hr. Pehr Jusleen. |