Tieteellinen kirjoittaminen historia-alan verkkojulkaisuissa
Sisältö
1. Tieteelliseen julkaisuun kirjoittaminen
1.1 Mitä tekstissä tulisi huomioida kirjoitettaessa tieteelliseen julkaisuun tai portaaliin
Osallistu tieteelliseen keskusteluun
Tuo esiin uutta tietoa käsiteltävästä aiheesta
Olet itse vastuussa tekstisi tiedollisesta sisällöstä
Tieteellinen teksti on konventionaalista
Argumentoi
Perustele argumenttisi
Ole selkeä
Ole objektiivinen
Tutustu julkaisuun
Tunnista tekstisi kohderyhmä ja tarkoitus
Voit kirjoittaa verevästi, mutta varo liiallista omakohtaisuutta
Aikatauluta
1.2 Kuinka verkkolehti eroaa painetusta julkaisusta
Tieteellisesti verkkojulkaisu ei eroa painetusta
Verkkolehti avaa mahdollisuuden avoimemmalle keskustelulle
Verkkolehti mahdollistaa laajemmin artikkelin multimodaalisuuden
Käytä hyväksesi linkkien tarjoamia mahdollisuuksia
Verkkolehti on helpommin, nopeammin ja pysyvämmin saatavilla kuin painettu
1.3 Tekijänoikeuksista ja sitaattioikeudesta
Lähtökohta – tieteessä kaikki sallittua
Hyvän tavan mukaan
Tekijänoikeudet sähköisessä mediassa
Kunnioita myös tekijänoikeudettomia teoksia
Kuvan, äänitteen tai videon käyttäminen osana tieteellistä artikkelia
1. Tieteelliseen julkaisuun kirjoittaminen
Tässä luvussa käsitellään tieteelliseen verkkolehteen ja portaaliin kirjoittamiseen liittyviä asioita. Luvussa 1.1 kiinnitetään huomiota yleisesti tieteellisen julkaisun ja portaalin asettamiin vaatimuksiin. Luvussa 1.2 pohditaan mikä merkitys internetillä julkaisumediana on tekstille. Luvussa 1.3 käydään lyhyesti läpi tekijänoikeuksien ja yleisten hyvien tapojen merkitystä artikkelin teossa.
1.1 Mitä tekstissä tulisi huomioida kirjoitettaessa tieteelliseen julkaisuun tai portaaliin
Osallistu tieteelliseen keskusteluun
Tieteellisessä julkaisussa julkaistavien tekstien (referee-artikkelit, katsausartikkelit, haastattelut, arvostelut) on tarkoitus viedä tieteellistä keskustelua eteenpäin ja kertoa, missä tällä hetkellä ollaan kullakin tutkimusalalla. Pelkällä yleistiedon toistamisella ei ole sijaa tieteellisessä julkaisussa.
Tiede elää ja kasvaa julkaisujen kautta, sillä julkaisut tarjoavat ikkunan muiden ajatuksiin sekä mahdollistavat omien ajatusten testaamiseen. Osallistuminen tieteelliseen keskusteluun vaatii kirjoittajalta hyvää kielen hallintaa ja argumentointikykyä – onhan päätelmien esittäminen kiinnostavasti vähintään yhtä tärkeää kuin itse päätelmät. Ilman lukijoita ei kirjoituksellasi ole suurtakaan tieteellistä arvoa.
Tuo esiin uutta tietoa käsiteltävästä aiheesta
Tarjottu uusi tieto voi olla muun muassa uuden näkökulman avaamista jo ennestään tutkittuun aiheeseen, tunnetun teorian laajentamista uusiin aiheisiin tai vielä tutkimattomien alkuperäislähteiden esittelyä. Uuden tiedon vaatimus vaihtelee tekstilajeittain. Siinä missä foorumikirjoituksessa jokaista hyvin muodostettua mielipidettä voidaan pitää uutena tietona, on referee-artikkelin kohdalla vaatimustaso huomattavasti korkeampi.
Olet itse vastuussa tekstisi tiedollisesta sisällöstä
Kaikki kirjoittamasi, yhtä lailla varsinaiset tiedolliset argumentit kuin mielipiteetkin, ovat vastuullasi. Tieteelliseen julkaisuun kirjoittamiseen pätevät samat tutkimuseettiset säännöt kuin opinnäytteen kirjoittamiseen.
Tieteellinen teksti on konventionaalista
Tieteellisen tekstin rakenne on ennalta arvattava: väitettä seuraa perustelu ja mahdollinen vastaväite, aineiston analyysia seuraavat siitä tehtävät päätelmät. Rakenteen tarkoitus ei ole kahlita kirjoittajan ajattelua vaan tukea sen loogisuutta. Samalla konventionaalisen rakenteen seuraaminen helpottaa lukijan tehtävää. Totunnainen rakenne auttaa lukijaa löytämään tieteellisestä tekstistä verrattain nopeasti sen keskeisen sisällön.
Argumentoi
Tieteellisen tekstin on esitettävä tietonsa sellaisessa muodossa, että sen voidaan katsoa muodostavan itsenäisen, objektiivisen ja puolustettavan argumentin. Argumenttien tulisi olla totuudenmukaisia, hedelmällisiä ja ennen kaikkea niiden tulisi tarjota lukijoille uutta tietoa.
Perustele argumenttisi
Jokainen argumentti on perusteltava rationaalisesti ja sen on lähtökohtaisesti oltava osoitettavissa oikeaksi tai vääräksi. Esimerkiksi aikakauslehtiartikkelissa voit vain todeta asioita, mutta tieteellisessä julkaisussa argumenttien on pohjauduttava johonkin. Mikäli kyseessä on oma mielipiteesi, tuo se selkeästi esille. Myös mielipiteesi on kuitenkin pohjauduttava johonkin, joko esittelemääsi aineistoon tai sen arviointiin.
Ole selkeä
Tieteellinen teksti ei ole sama asia kuin vaikeaselkoinen teksti. Mikäli et kykene ilmaisemaan asiaa selkeästi, voi olla, ettet ole ymmärtänyt asiaasi riittävän hyvin itsekään. Vaikka käsitelty aihe olisi monimutkainen, ei sitä kuvaamaan tarvita vaikeita virkerakenteita tai pitkiä, outoja tai vierasperäisiä sanoja. Pyri havainnolliseen kieleen esimerkkien avulla ja aktiivin käyttöön passiivin sijaan.
Tieteelliseen ajatteluun ja samalla myös tieteelliseen kieleen kuuluu arkiajattelua korkeampi abstraktion aste. Tästä johtuen aihe itsessään saattaa olla lukijalle vaikeasti hahmotettava ja siksi käytettyjen käsitteiden tasolla tekstin tulisi olla johdonmukaista ja selkeää. Käsitteitä onkin siksi syytä käyttää johdonmukaisesti eikä käsitteen määritelmän tulisi vaihdella kirjoituksen sisällä.
Ole objektiivinen
Tieteellisen tekstin tyyliin kuuluu asettuminen eräässä mielessä tekstin ulkopuolelle, sen tarkkailijaksi. Objektiivinen ote vaatii omien arvostuksien, mielipiteiden ja intuition sivuuttamista. Vaikka tutkijan omat arvot ja mieltymykset vaikuttavatkin tutkimuskysymyksen rajaamisessa ja valinnassa, ne eivät saisi vaikuttaa itse tutkimukseen. Objektiivisuuden vaatimus tarkoittaakin tekstin tasolla tasapuolisuutta ja avoimuutta, mutta myös omien subjektiivisten lähtökohtien tunnustamista.
Tieteellisessä esityksessä onkin lopulta yhtä tärkeää se mitä jätetään sanomatta kuin se mitä sanotaan. Kirjoittaessasi nimeät ja luokittelet asioita ja samalla kategorisoit maailmaa tietyllä tavalla; mielipiteesi ja arvostuksesi näkyvät sanavalinnoissasi sekä tavassasi hahmottaa maailmaa ja siten vaikuttavat osaltaan myös tieteelliseen tekstiisi. Tämän tunnustaminen on oleellista tieteellisen tekstin objektiivisuuden kannalta.
Tutustu julkaisuun
Ennen kuin alat kirjoittaa tutustu julkaisuun, jossa toivot kirjoituksesi julkaistavan. Tavat kirjoittaa sekä kirjoitusten laajuus vaihtelevat julkaisusta toiseen. Kiinnitä erityisesti huomiota kirjoitusten tyyliin ja tekstityyppeihin. Kirjoitusten taso saattaa vaihdella, joten tutustu useampiin teksteihin ja ota mallia parhaiten onnistuneista. Tarkistamalla etukäteen mitä julkaistavalta kirjoitukselta vaaditaan säästät aikaa ja vaivaa sekä itseltäsi että julkaisun toimituskunnalta.
Tunnista tekstisi kohderyhmä ja tarkoitus
Tekstin kohderyhmä vaikuttaa valittuihin viestinnän keinoihin. Kirjoitettaessa tieteelliseen julkaisuun voidaan lukijoiden olettaa omaavan tiedot tieteen perusasioista. Agricolan sekä Ennen ja nyt -julkaisun kohdalla tämä tarkoittaa historiallisten peruskäsitteiden (esim. anakronismi) hallitsemista. Myös tekstityyppi ja tekstin tarkoitus vaikuttavat käytettävään kieleen. Uutisessa käytettävän kielen voi olettaa sisältävän vähemmän erikoiskielen käsitteitä kuin vastaavaa aihetta käsittelevän referee-artikkelin.
Voit kirjoittaa verevästi, mutta varo liiallista omakohtaisuutta
Tieteelliseen asiatyyliin ei tavallisesti kuulu omien tuntemusten ja kokemusten kuvaileminen. Omakohtaisen arkikokemuksen käyttäminen tieteellisen tekstin osana voi tarjota kirjoituksellesi kiinnostavan koukun, mutta omien tuntemusten liiallinen viljeleminen voi vieraannuttaa lukijan. Omien kokemusten tulisi liittyä aiheeseen, sillä muutoin syntyy kuva, että kirjoittaja haluaa kertoa omasta erityislaatuisuudestaan aiheen kustannuksella. Onkin hyvä muistaa, että aiheella tulee aina olla yleistä merkitystä muillekin kuin kirjoittajalle.
Aikatauluta
Kirjoitusprosessia suunnitellessasi on syytä pitää mielessä aika, jonka olet valmis uhraamaan kirjoituksellesi. Eri tekstilajeissa ajankäyttö kohdistetaan eri asioihin, mutta varaa kuitenkin aina tarpeeksi aikaa itse kirjoitusprosessille. Aikataulun tarkoitus on ennen kaikkea tarjota konkreettinen takaraja, jonka tulisi kannustaa kirjoittamaan. Lisäksi sovittu deadline auttaa toimittajia suunnittelemaan lehden tai foorumin julkaisuaikataulua.
1.2 Kuinka verkkolehti eroaa painetusta julkaisusta
Tieteellisesti verkkojulkaisu ei eroa painetusta
Verkossa julkaistava tieteellinen teksti on yhtä kaikki tieteellinen teksti. Sille asetettavat vaatimukset uudesta tiedosta, läpinäkyvyydestä ja lähdekritiikistä eivät eroa millään tavalla perinteisestä painetusta julkaisusta.
Verkkolehti avaa mahdollisuuden avoimemmalle keskustelulle
Artikkelin yhteyteen liitetty mahdollisuus kommentoida kirjoittajan tekstiä mahdollistaa suoremman yhteyden kirjoittajan ja lukijoiden välillä. Samalla mahdollisuus kommentoida artikkelia altistaa sen suoremmin julkisen kritiikin kohteeksi, sillä julkaistut tekstit ja niihin liitetyt kommentit ovat kaikkien lukijoiden nähtävillä.
Aina kommentteja ei tule. Niiden puute ei vielä tarkoita, että teksti olisi vaiettu kuoliaaksi. Mahdollisuus tekstin suoraan kommentointiin tulisikin nähdä ensi sijassa verkkolehden tarjoamana vaihtoehtona perinteisen tieteellisen – toisten kirjoittajien kirjoituksissa tapahtuvan – kommentoinnin ohella.
Verkkolehti mahdollistaa laajemmin artikkelin multimodaalisuuden
Verkkolehti tarjoaa monia ulottuvuuksia. Esimerkiksi haastattelun yhteyteen voi liittää äänimateriaalia itse haastattelusta tai lektion voi julkaista sekä kirjallisessa muodossa että videona. Erityisen hyödyllisiä verkkojulkaisun tarjoamat mahdollisuudet ovat, jos artikkelin alkuperäisaineistona käytetään eri medioita. Tällöin niitä voidaan julkaista joko kokonaisuudessaan tai rajattuina versioina osana artikkelia, jolloin lukija voi itse muodostaa niistä omat mielipiteensä.
Käytä hyväksesi linkkien tarjoamia mahdollisuuksia
Yksi verkkomedian vahvuuksista suhteessa painettuun julkaisuun on mahdollisuus hyperlinkkien avulla tuoda muualta internetistä löytyvää tietoa helposti tekstiäsi lukevien saataville. Linkkien tarjoama tieto voi olla joko oleellista lisätietoa aiheeseen, käyttämiäsi sähköisiä lähteitä tai lähteiden sähköisiä versioita. Esimerkiksi digitoidut alkuperäisaineistot ja lähteet ovat kaikkien artikkelia lukevien ulottuvilla, jolloin lukijat voivat tarkistaa kiinnostavan lähteen vaivattomasti. Samalla myös oman lähdekritiikkisi merkitys korostuu, koska lukijoiden on huomattavasti helpompi havaita virheelliset, vaillinaiset tai johdattelevat lähdeviittaukset. Haasteena on linkkien muuttuvuus – ne saattavat vanheta nopeasti. Tätä ei voi täysin välttää.
Verkkolehti on helpommin, nopeammin ja pysyvämmin saatavilla kuin painettu
Sähköisesti julkaistu artikkeli, arvio tai mielipide on välittömästi julkaisuhetkestään lähtien vapaasti kaikkien internetiä käyttävien saatavilla. Verrattuna perinteiseen painettuun julkaisuun (esim. kirjaan, aikakauslehteen, sanomalehteen) ei tekstin saatavuudelle ole asetettu vastaavia rajoituksia. Vapaasti selattaville sivustoilla vieraileminen on maksutonta ja tieto säilyy luettavissa käytännöllisesti katsoen rajattoman ajan.
Tieto kirjoituksen sisällöstä välittyy myös suurelle joukolle satunnaisia lukijoita, jotka hakevat kirjoituksen aiheesta tietoa hakukoneen välityksellä. Siksi internetissä julkaistun kirjoituksen lukijajoukko on huomattavasti laajempi ja heterogeenisempi kuin mikä se olisi saman kirjoituksen painetulla julkaisulla. Laajempi ja epäyhtenäisempi lukijajoukko asettaa erityisiä vaatimuksia tieteellisen tekstin selkeydelle. Myös mahdollisuus hakea yksittäisiä sanoja tekstin sisältä korostaa kappaleesta toiseen jatkuvan loogisen rakenteen merkitystä.
1.3 Tekijänoikeuksista ja sitaattioikeudesta
Lähtökohta – tieteessä kaikki sallittua
Lähtökohtaisesti tieteellisessä tekstissä erillistä lupaa teoksen, kuvan tai muun tekijänoikeudella suojatun kohteen käyttöön ei tarvitse kysyä. Oikeus käyttää näitä teoksia osana tieteellistä toimintaa perustuu ns. sitaattioikeuteen, jonka tekijänoikeuslaki takaa tieteelle. Suoria lainauksia muiden teoksista tulee kuitenkin käyttää vain tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa ja niillä tulee olla ymmärrettävä yhteys asiaan, jota lainaus koskee.
Hyvän tavan mukaan
Tekijänoikeuksien käytössä on huomioitava hyvät tavat: toisen teoksen kattava lainaaminen ei ole itsenäistä tutkimusta ja uuden tiedon tuottamista vaan plagiointia. Myös muutoin on hyvän tavan mukaista kysyä esimerkiksi kuvan tai ääninäytteen osalta teoksen tekijän lupaa sen käyttöön. Merkitse selkeästi kenen tekemä teos alkujaan on. Samoin haastattelujen ja kirjeenvaihdon kohdalla tulee muilta osapuolilta kysyä lupaa ennen niiden käyttämistä, erityisesti mikäli olet aikeissa lainata niitä suoraan.
Tekijänoikeudet sähköisessä mediassa
Tekijänoikeudet ovat riippumattomia käytetystä tiedonvälittämisen formaatista. Siten sähköisesti julkaistun artikkelin kohdalla pätevät samat säännöt kuin perinteisessä painetussa julkaisussa.
Kunnioita myös tekijänoikeudettomia teoksia
Tekijänoikeuden suojaa laajentavat erityiset tekijän moraaliset oikeudet teokseensa. Tieteellisessä toiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että vaikkei teos nauttisikaan enää tekijänoikeuden suojaa on teosta lainattaessa yhtä kaikki mainittava tekijän nimi. Lainaus toisen teoksesta ei saa myöskään oleellisesti muuttaa teoksen kirjallista tai taiteellista arvoa tavalla, joka on omiaan loukkaamaan teoksen tekijää. Esimerkiksi yhdistelemällä tekstipätkiä teoksesta voidaan lainaus saada näyttämään täysin järjettömältä.
Kuvan, äänitteen tai videon käyttäminen osana tieteellistä artikkelia
Myös muiden kuin kirjallisten teosten lainaamiseen pätevät samat tieteellisen siteeraamisen ja hyvän tavan vaatimukset. Tieteelliseen julkaisuun voi ottaa kuvia tai videoita julkisista taideteoksista, mikäli pääasiallisena sisältönä pysyy teksti. Toki käytetyillä kuvilla tai videolla tulee olla samalla tavoin asiallinen yhteys tekstiin kuin perinteisilläkin siteerauksilla. Myös kuvan tai videon kohdalla lähde on mainittava selkeästi.
Äänitteiden osalta erityisesti musiikkitallenteiden tekijänoikeuksia valvotaan varsin tarkkaan internetissä. Siksi niiden käyttämistä osana tieteellistä artikkelia pitää harkita ja rajata musiikin määrä kattamaan vain tarpeellinen. Muiden äänitteiden osalta (esim. radio-ohjelmat) vastaavaa tekijänoikeusvalvontaa ei ole – ainakaan samassa laajuudessa –, mutta siteeraamista tulisi kontrolloida hyvä tieteen tekemisen tapa.
