Tieteellinen kirjoittaminen historia-alan verkkojulkaisuissa
Sisältö
2.1 Välimerkit ja oikeinkirjoitus
Käytä tekstinkäsittelyohjelman oikolukua
Opettele välimerkkien käyttö
Ajatusviiva (–)
Yhdysmerkki eli tavuviiva (-)
Kokolainausmerkki (”) ja puolilainausmerkki (’)
Välimerkit sitaattien yhteydessä
...
Lauseenvastiketta ennen tai sen jälkeen ei tule pilkkua
Iso vai pieni alkukirjain
Nimen alkukirjainten väliin tulee välilyönti
Opi tunnistamaan suomen kielen ongelmakohdat
Monikollisen tekijän kanssa aina monikollinen verbi
Tarkista yksittäiset hankalat sanat sanakirjasta
Yhdyssanat
Joka viittaa sanaan, mikä lauseeseen
Aikamuotojen käytöstä
Lyhenteet
2.2 Hyvän tekstin tuottamisesta
Tekstillä on tarkoitus
Aloita kiinnostavasti
Otsikko
Esittele ihmiset
Minä-muotoa on täysin hyväksyttävää käyttää
Kirjoita suomeksi
Huomioi kielen rekisteri
Varo vieraiden kielten vaikutusta
Ole systemaattinen nimien, rahayksikköjen, mittojen yms. käytössä
Vältä substantiivitautia
Tekstin tulee olla yhtenäinen
Käytä täydellisiä lauseita
Älä pelkää toistoa
Pidä subjekti lähellä predikaattia
Aloita kappaleet ja virkkeet tutulla tiedolla
Taluta lukija läpi tekstin – metatekstin tärkeys
Kirjoita lyhenteet auki erityisesti pitkissä teksteissä
Vältä ylipitkiä virkkeitä
Asiatekstissä on luvallista käyttää kuvaannollista kieltä retorisena keinona
Tekstin tulee tarjota tietoa lineaarisesti
Yksi kappale sisältää yhden ajatuskokonaisuuden
Älä anna kappaleen kasvaa liian pitkäksi
Erilaisia tapoja aloittaa kappale
Siirtyminen kappaleesta toiseen
Tiedon eteneminen kappaleessa
Tilastojen ja graafien käsitteleminen
Jaksa viimeistellä tekstisi
Verkosta löytyviä kirjoittajan apuvälineitä
MOT
Kielikello
Nykyajan kielenopas
Pienehkö sivistyssanakirja
Google ja muut hakukoneet
Kirjoittamiseen keskittyviä verkkosivustoja
Kirjoittajan ABC-kortti
Kielijelppi – Jelppiä akateemiseen viestintään
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus – Ohjeita ja suosituksia
Painetut apuvälineet
Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin – Tieteellinen kirjoittaminen ja kansainvälinen julkaiseminen
Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään
Kirjoita ja puhu sujuvasti suomeksi – Suomen kielen käsikirja tekstinlaatijalle ja puheenpitäjälle
Tutki ja kirjoita
Historiantutkimus ja historia
Tieteellisen kirjoittamisen perusteet – Opas kirjoittamiseen ja seminaarityöskentelyyn
Tieteellinen kirjoittaminen
Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia
Argumentti ja kritiikki – Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot
Tietokirjoittajan käsikirja
Tiede ja teksti – Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen
Haastattelun tekemisestä
Vieraskielisiä apuvälineitä ja oppaita
Vieraskieliset sanakirjat
Nelli-portaalin kautta löytää tieteelliseen kirjoittamiseen keskittyviä teoksia
2. Hyvä teksti
Hankalasti luettava teksti antaa helposti huonon vaikutelman myös tekstin asiasisällöstä. Tämän luvun tarkoituksena on antaa vinkkejä vaivattomasti luettavan tekstin kirjoittamiseen. Alaluvussa 2.1 käydään läpi yleisimpiä oikeakielisyyteen liittyviä ongelmakohtia. Alaluvussa 2.2 annetaan välineitä sujuvan tekstin tuottamiseen ja siihen, kuinka varmistaa viestin perillemeno lukijalle. Koska tämä ohjeistus ei voi kattaa läheskään kaikkea kielen- ja tekstinhuoltoon liittyvää, on alalukuun 2.3 kerätty hyödyllisiksi katsottuja aiheeseen liittyviä sanakirjoja, sivustoja ja kirjoja. Jokaisen kohdalla on kerrottu mihin tarkoitukseen ja miten näitä välineitä suositellaan käytettäväksi.
2.1 Välimerkit ja oikeinkirjoitus
Käytä tekstinkäsittelyohjelman oikolukua
Nykyisin jokaiseen tekstinkäsittelyohjelmaan samoin kuin moniin selainohjelmiin on mahdollista liittää oikolukuohjelma, joka karsii pois suurimman osan kirjoitusvirheistä. Tutustu käyttämäsi ohjelmiston oikolukuun viimeistään käydessäsi tekstiäsi läpi ennen sen lähettämistä. Näin säästät aikaa ja vaivaa itseltäsi, toimituskunnalta ja lukijoilta.
Opettele välimerkkien käyttö
Välimerkkien hallinta kannattaa opetella, sillä niiden oikeaoppinen käyttö lisää tekstin luettavuutta. Ohessa on vain muutama – joskin oleellinen – huomio välimerkkien käytöstä, mutta niistä löytää helposti lisätietoa niin verkosta kuin kirjastotakin.
Ajatusviiva (–)
Suomeksi kirjoitettaessa käytetään niin sanottua lyhyempää ajatusviivaa (– ei —). Ajatusviivaa käytetään ilmaisemaan rajakohtaa.
18–30-vuotiaat, vuosina 1908–1910, katso sivut 26–32
Lisäksi ajatusviivaa käytetään, jos virkkeen lopuksi halutaan osoittaa jotain odottamatonta tai yllättävää.
Hän löysi arkistosta kymmenen käyttökelpoista kirjettä – ja satoja sivuja turhia muistiinpanoja.
Ajatusviivaa voidaan käyttää erottamaan virkkeen sisällä oleva irrallinen lisä.
Aiempi tutkimus nojaa vahvasti – Mehkäläisen tutkimusta lukuun ottamatta – olettamaan kielen kommunikatiivisesta luonteesta.
Sekä virkkeen lopussa että sisällä käytettävän ajatusviivan voi korvata pilkuilla. Monesti kirjoittajat välttävät asiatyylissä ajatusviivan käyttöä, mutta tieteelliseen kirjoittamiseen ajatusviiva tehokeinona soveltuu – harkiten käytettynä.
Yhdysmerkki eli tavuviiva (-)
Huomioi yhdysmerkin sekä välilyönnin paikka eri ilmauksissa.
Apu-lehti, maa- ja vesimittauslehti, Aku Ankka -lehti, nyky- Aku Ankka (julkaisee turhan harvoin Van Hornin sarjakuvia)
Jos sanat ovat rinnasteisia, käytetään niiden välissä yhdysmerkkiä.
Teoreettis-metodologinen, sini-musta-valkea
Yhdysmerkkiä käytetään selvyyden vuoksi, jos sanan alkuosana on harvinainen tai outo vierassana.
queer-tutkimus
Yhdysmerkkiä käytetään erisnimissä
Länsi-Eurooppa, Iso-Britannia
Kokolainausmerkki (”) ja puolilainausmerkki (’)
Toisin kuin esimerkiksi englannin kielessä, lainausmerkit ovat suomessa vain muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kokolainausmerkki ” (ei puolilainausmerkki ’).
Pääasiallisesti puolilainausmerkkiä käytetään merkitsemään lainausta lainauksen sisällä. Lähes kaikissa muissa tapauksissa käytetään normaaleja lainausmerkkejä.
”Möttösen sanoin, ’elämme kovia aikoja’.”
Välimerkit sitaattien yhteydessä
Välimerkkejä käytetään riippuen siitä, kuuluvatko ne osaksi sitaattia vai sitä ympäröivää virkettä.
Kirjeessään hän totesi: ”Kuten olen aina sanonut, ‘concordia res parvae crescunt’.”
Heidän mottonsa oli ”concordia res parvae crescunt”.
Kun sitaattia seuraa johtolause (lause, jossa kerrotaan kuka puhuu), toimitaan seuraavasti: Jos sitaatti loppuu pisteeseen, ei sitä merkitä, vaan lainausmerkkien jälkeen lisätään pilkku. Jos sitaatti loppuu kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin, ei lainausmerkkien jälkeen käytetä pilkkua.
”Concordia res parvae crescunt”, totesi hän kirjeessään.
”Concordia res parvae crescunt!” totesi hän kirjeessään.
...
Merkkiä ... ei käytetä asiatekstissä kuin aivan muutamassa harvinaisessa tapauksessa.
Merkkiä ei käytetä suomenkielessä ilmaisemaan lainauksesta poistettua kohtaa. Tämä merkitään kahdella ajatusviivalla [– –].
Lauseenvastiketta ennen tai sen jälkeen ei tule pilkkua
Lauseenvastike ei ole itsenäinen lause, sillä siinä ei ole predikaattiverbiä. Näin ollen sitä ei eroteta pilkulla muusta virkkeestä.
Esimerkeissä lauseenvastikkeet on kursivoitu.
Saadakseni käsityksen tutkimustilanteesta tutustuin tutkimuskirjallisuuteen.
Tutkimustilannetta arvioitaessa on tärkeää ottaa huomioon viimeaikaisimmatkin tutkimukset.
Kirjeaineistosta jouduttiin luopumaan lähteenä sen tuhouduttua kölniläisen arkiston mukana.
Iso vai pieni alkukirjain
Yleensä oppilaitosten, tutkimuslaitosten, virastojen, yritysten, yhdistysten ynnä muiden vastaavien nimet alkavat isolla kirjaimella. Huomaa kuitenkin, että vain ensimmäinen sana alkaa isolla.
Turun yliopisto, Euroopan unioni, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Yliopistojen laitokset ja oppiaineet kirjoitetaan pienellä.
historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, yleinen historia
Nimen alkukirjainten väliin tulee välilyönti
Nimen alkukirjainten välille jätetään välilyönti, kuten esimerkiksi M. A. K. Halliday – ei M.A.K. Halliday.
Opi tunnistamaan suomen kielen ongelmakohdat
Vaillinaisesti taipuviin sanoihin sekä vaikeisiin yhteenkirjoitussääntöihin kannattaa tutustua jo ennen kirjoittamisen aloittamista. Oikolukuohjelma ei korjaa esimerkiksi yhdyssanavirheitä mikäli molemmat yhdyssanan osat voivat esiintyä myös itsenäisinä. Niinpä ”saman suuruinen” ei ohjelman oikeinkirjoitustarkistuksen mukaan ole virhe, vaikka oikeakielisempi muoto on yhteen kirjoitettuna ”samansuuruinen”.
Monikollisen tekijän kanssa aina monikollinen verbi
Ole tarkkana kongruenssin kanssa eli tarkista, että lauseen subjekti ja predikaatti ovat samassa luvussa.
Subjekti ja predikaatti on merkitty kursiivilla seuraaviin esimerkkeihin.
tutkimuksessa käytetyt aineistot osoittavat
Nemonen ja Nymönen ovat sitä mieltä
hänen tekemänsä johtopäätelmät perustuvat
yksi kyseisen tekstin vahvuuksista ovat kuvat
Tarkista yksittäiset hankalat sanat sanakirjasta
Kirjoitetaanko internet isolla vai pienellä? Mitä eroa on sanoilla pyhättö ja pyhäkkö?
Nelli-portaalin kautta pääsee MOT-sanakirjaan, josta löytyy Kielitoimiston sanakirja. Sen avulla tarkistat sanan merkityksen, kirjoitusasun ja taivutusmuodot.
Yhdyssanat
Yhdyssanoja on monenlaisia ja niihin liittyviä sääntöjä on kirjoitettu paljon. Paras ohje, minkä voi lyhyesti antaa on: Kiinnitä yhdyssanoihin huomiota ja tarkista sana, jos olet epävarma. Yhdyssanan kirjoittaminen kahtena tai useampana erillisenä sanana voi pahimmassa tapauksessa muuttaa tekstisi sisältöä.
Joka viittaa sanaan, mikä lauseeseen
Joka-pronomini viittaa yhteen sanaan, jonka tulee sijaita välittömästi joka-sanan edellä.
Mikä-pronomini viittaa puolestaan koko edeltävän lauseen sisältöön, mikä on sekin oivallinen tapa viitata.
Aikamuotojen käytöstä
Kiinnitä huomiota aikamuotojen käyttöön. Mitä itse teet, tutkit tai olet mieltä tulee preesensiin.
EI Tässä artikkelissa olen tutkinut VAAN Tässä artikkelissa tutkin
Tutkimuskirjallisuuden sisältö on ajatonta ja siksi siitä puhuttaessa käytetään preesensiä. Rinnastettaessa preesensissä etenevää selostusta johonkin aiempaan on aikamuotona perfekti.
Jo päättyneistä tapahtumista käytettävä aikamuoto on imperfekti ja imperfektissä etenevässä kirjoituksessa edeltävää tapahtumaa kuvaamaan käytetään pluskvamperfektiä.
Lyhenteet
Käytä lyhenteitä, jos uskot lukijan tuntevan lyhenteen ja sen käyttö jämäköittää ilmaisua ja selventää tekstiä.
Organisaatioiden yms. nimet on ensi kertaa mainittaessa hyvä kirjoittaa auki, siten että lyhenne seuraa nimeä suluissa. Tämän jälkeen tekstissä voi käyttää lyhennettyä muotoa.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ei enää julkaise höpönöpökirjoja. SKS ottaa tällä kantaa maailman hattivattien tilanteeseen.
Erikseen ovat niin sanotut nimilyhenteet, kuten NASA ja YLE. Näiden käyttöön liittyy monia hankalia sääntöjä, joihin kannattanee tutustua, jos näitä haluaa käyttää.
2.2 Hyvän tekstin tuottamisesta
Tekstillä on tarkoitus
Tekstillä on aina tarkoitus, jonka pyrit välittämään lukijoillesi. Selvitä tekstin tarkoitus itsellesikin ja pidä se mielessä koko kirjoitusprosessin ajan.
Aloita kiinnostavasti
Vaikka itse asiaan on hyvä mennä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on teksti suotavaa aloittaa vetävästi, jotta lukija kiinnostuu lukemaan koko tekstin. Riippuen tekstilajista voi tekstin aloittaa esimerkiksi heittämällä ilmoille jonkin artikkelin keskeisistä kysymyksistä, kertomalla lyhyesti jostain tutkimuksesta esiin nousseesta yllättävästä huomiosta, liittämällä aiheen johonkin isompaan kontekstiin tai kertomalla aiheesta jonkin yksittäisen kiintoisan esimerkkitapauksen.
Otsikko
Otsikko alkaa isolla kirjaimella eikä sen perään tule pistettä.
Otsikko on hyvin tärkeä osa tekstiäsi ja verkossa sen merkitys korostuu. Lukija voi pelkän otsikon perusteella päättää lukeeko hän kyseisen artikkelin vai ei. Otsikon tulee kertoa lyhyesti mistä tekstissä on kyse, tarjota siitä yleistys, tiivistys tai keskeinen näkökulma. Samalla erityisesti pääotsikon olisi hyvä houkutella lukijaa.
Huomioi eri otsikkojen suhde toisiinsa. Tarkista, että väliotsikot ovat alisteisia yläotsikoille ja että samanarvoisiksi tarkoitetut otsikot ovat todella samantasoisia.
Esittele ihmiset
Kun kirjoitat henkilöstä ensimmäistä kertaa, muista aina esitellä hänet. Esittelyn laajuus ja tarkkuus riippuu sekä tekstilajista että henkilön merkityksestä tekstillesi.
Minä-muotoa on täysin hyväksyttävää käyttää
Yksikön ensimmäisen persoonan käyttäminen mahdollistaa sen, että kirjoittaja tuo asemansa avoimesti esiin ja ottaa vastuun kirjoituksestaan. Toisaalta liiallinen ”minä itse” -teksti saattaa tympäistä lukijaa. Arvioi käyttötarve tilanteen mukaan.
Kirjoita suomeksi
Paikannimet, yliopistot ynnä muut kirjoitetaan suomeksi. Vieraskielisen nimen voi halutessaan mainita suluissa suomennetun nimen perässä. Huomioi, että jotkin vieraskieliset nimet ovat vakiintuneet suomen kieleen sellaisenaan (esimerkiksi Åbo Akademi).
Huomioi kielen rekisteri
Tekstin tarkoitus, julkaisufoorumi sekä oletettu lukijakunta määräävät tekstin tyylin, sen rekisterin. Hyvä tyyli määräytyy aina käyttöyhteyden mukaan. Vain tiedostamalla lukijasi voit varmistua siitä, että käyttämäsi käsitteet ja rakenteet ovat soveltuvia. Hyvässä tekstissä ei tavallisesti vaihdeta kielellistä rekisteriä vaan pitäydytään tekstin alussa valitussa tyylissä. Valitun rekisterin ulkopuoliset ilmaukset hyppäävät esiin muutoin yhtenäisestä tyylistä. Tavallisesti hyvässä tieteellisessä tekstissä pitäydytään ns. asiatyylissä. Katso asiatyylin luonteesta luvusta 1.1 (Mitä tekstissä tulisi huomioida kirjoitettaessa tieteelliseen julkaisuun tai portaaliin).
Varo vieraiden kielten vaikutusta
Varo vieraiden kielten tai vanhojen kielimuotojen vaikutusta. Esimerkiksi ranskan kielen koukeroiset rakenteet istuvat huonosti suomalaiseen asiatyyliin aivan samalla tavoin kuin vanhan suomen ilmaukset. Huolellisesti käytettynä kielen rekisteri sallii poikkeamat rekisterirakenteesta tehokeinoina, jolla voit korostaa erityisesti jotain kirjoituksesi osaa.
Kielen rakenteen lisäksi pitäydy suomen kielessä myös sanastotasolla. Esimerkiksi workshop on suomeksi työryhmä ja sessio istunto.
Ole systemaattinen nimien, rahayksikköjen, mittojen yms. käytössä
Hyvään tyyliin kuuluu erisnimien ja eräiden yleisnimien kuten valtioiden, henkilöiden ja valuuttayksiköiden yms. johdonmukainen käyttäminen.
Lukijan on vaikea seurata kuka tai mikä on toimijana tai toiminnan kohteena, mikäli samaan kohteeseen viitataan useilla eri sanoilla. Esimerkiksi osalla valtioista on suomeksi useita vaihtoehtoisia, hyväksyttyjä kirjoitustapoja.
Arabiemiraatit, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Arabiemiirikunnat
Henkilönnimien kohdalla on syytä pitäytyä yhdessä muodossa. Saman henkilön kutsuminen välillä Matiksi toisinaan Matti Meikäläiseksi ja joskus Meikäläiseksi on omiaan sekoittamaan lukijaa. Henkilön esittelyn jälkeen on hyvä valita yksi kirjoitusasu, jonka katsot sopivaksi tekstin tyyliin.
Valuuttojen sekä mittojen ilmoittamisessa on syytä olla johdonmukainen. Valuuttasumman tai mitan ilmoittamisessa on suotavaa käyttää läpi kirjoituksen yhtä ainoaa yksikköä. Vaihtoehtoisesti yksikön voi ilmoittaa sekä vieraalla yksiköllä että kotoisalla yksiköllä, jolloin ensisijaisesti käytetään vierasta yksikköä ja kotoinen yksikkö – valuuttojen osalta euro – merkitään sulkeisiin.
Valitset minkä tahansa tavan pitäydy siinä systemaattisesti läpi koko tekstin.
Vältä substantiivitautia
Käytä rohkeasti verbejä ja selkeitä, yksinkertaisia ja suoria tapoja ilmaista jokin asia.
Tekstin tulee olla yhtenäinen
Tekstin yhtenäisyyteen vaikuttavia tekijöitä on useita, jotka voidaan jakaa karkeasti kolmeen pääryhmään: rakenteen, kieliasun ja sisällön yhtenäisyyteen. Rakenteen osalta kiinnitä huomiota sen loogisuuteen sekä lauseiden ja kappaleiden välisiin viittaussuhteisiin. Kieliasun yhtenäisyyden varmistat käyttämällä kytkentäsanoja ja yhtenäisiä aikamuotoja. Sisällön yhtenäisyydestä huolehdit parhaiten pitäytymällä valitussa aiheessa sekä sitomalla tekstisi aikaan ja paikkaan.
Käytä täydellisiä lauseita
Tieteellisessä asiatekstissä ei ole tule käyttää epätäydellisiä lauseita muutoin kuin erittäin harvinaisena painotuskeinona. Pääsääntöisesti käytä virkkeessä aina myös päälausetta.
Sammakot ovat kiinnostavia eläimiä. Toisin kuin leijonat, jotka ovat laiskoja. (Jälkimmäisestä virkkeestä uupuu päälause.)
Älä pelkää toistoa
Älä välttele avainasioiden toistoa tai toisin sanomista, sillä tiedollinen toisto auttaa lukijaa pysymään perillä artikkelisi keskeisestä sisällöstä.
Pidä subjekti lähellä predikaattia
Pidä subjekti mahdollisimman lähellä predikaattia. Vältä rakennetta, jossa lukija on predikaattiin päästessään jo unohtanut mikä oli subjekti. Vältä eritoten pitkiä kiilalauseita.
Sammakot, jotka eivät ole leijonien tavoin laiskoja ja karvaisia tahi hattivattien tavoin kuvitteellisia ja ukonilmalla itseensä sähköä varaavia, ovat kiintoisia.
Aloita kappaleet ja virkkeet tutulla tiedolla
Luettavuuden kannalta voidaan perussääntönä pitää että teema, eli lukijalle jo tuttu tieto, esitetään ennen reemaa, eli lukijalle uutta tietoa. Näin lukijan on helpompi ottaa vastaan uutta tietoa, koska hän pystyy sitomaan sen johonkin hänelle jo ennestään tuttuun.
Taluta lukija läpi tekstin – metatekstin tärkeys
Tehtäväsi tekstin kirjoittajana on ohjata lukija läpi tekstin – kertoa mistä ollaan tulossa, minne ollaan menossa ja miten asiat matkalla liittyvät toisiinsa. Metateksti sekä strukturoi tekstiä ja ohjaa tulkintoja mutta myös pitää yllä vuorovaikutusta kirjoittajan ja lukijan välillä. Metatekstillä tarkoitetaan niitä sanoja ja ilmaisuja, joilla kirjoittaja viittaa omaan käsillä olevaan tekstiinsä.
Metatekstin yksi tarkoituksista on sitoa teksti selkeäksi kokonaisuudeksi. On tärkeää kirjoittaa auki tekstin rakennetta eli kertoa lukijalle missä ja mitä aiotaan käsitellä, missä asiakokonaisuuksien rajat kulkevat ja mitkä osarakenteet liittyvät toisiinsa ja miten ja mihin kokonaisrakenteeseen ne kuuluvat. (Esimerkiksi ”Kuten jo edellä todettiin...”, ”Seuraavassa luvussa tarkastelen...”, ”Ensimmäiseksi käsittelen... Toiseksi pohdin...”) Aina uuden alaotsikon jälkeen on hyvä hyvin lyhyesti kertoa, mitä kyseisen alaotsikon alla aikoo käsitellä. Näitä yhteenvedon omaisia virkkeitä voi tiivistää sisällyttämällä niihin muutaman avainsanan tai käsitteen.
Metatekstiä käytetään myös kiinnittämään lukijan huomio juuri luettavana olevan kohdan ulkopuolelle ja liittämään kyseinen kohta toisiin teksteihin tai saman tekstin sisällä olevaan toiseen kohtaan. Tähän tarkoitukseen käytetään usein lyhenteitä kuten vrt. ja ks. (vertaa ja katso). Tämänkaltaisen metatekstin avulla voidaan käydä keskustelua esimerkiksi tekstisi liitteenä olevien kuvien tai taulukoiden tai aivan toisten tekstien ja tutkimusten kanssa.
Vuorovaikutusta lukijan kanssa on oman tekstin kommentointi. Tällöin esimerkiksi kerrotaan lukijalle, miten kirjoittaja asioita lähestyy. Tutkija voi kirjoittaa esimerkiksi analysoivansa jotain asiaa yleisesti tai tarkastelevansa jotain asiaa katsauksenomaisesti.
Kirjoita lyhenteet auki erityisesti pitkissä teksteissä
Yleisesti ottaen erityisesti pidemmissä teksteissä lyhenteet on hyvä kirjoittaa auki. (Ei mm. vaan muun muassa.)
Vältä ylipitkiä virkkeitä
Virkerakenne vaikuttaa luettavuuteen. Vältä siis yltiöpäisen pitkiä virkkeitä.
Asiatekstissä on luvallista käyttää kuvaannollista kieltä retorisena keinona
Asiatekstissä on sallittua käyttää retorisia keinoja, jos olet varma, että hallitset niiden käytön ja voit olla varma, että myös lukija tunnistaa ne tekstistäsi. Jos koet, että sinun tarvitsee selittää käyttämääsi kuvaannollista kieltä, älä käytä sitä. Tällaisia retorisia keinoja ovat esimerkiksi metafora, ironia, vertaus sekä litoteesi.
Tekstin tulee tarjota tietoa lineaarisesti
Kiinnitä huomiota missä järjestyksessä tarjoat tietoa lukijalle. Annostele tietoa sopivasti niin, ettei tekstiin jää tiedollisia kuiluja, jotka lukijan olisi selvitettävä. Tietoa ei saisi myöskään tarjota liikaa, vaan uuden tiedon määrää tulee säännöstellä, jottei lukija turhaudu tai rasitu liiaksi.
Yksi kappale sisältää yhden ajatuskokonaisuuden
Kappale käsittelee aina yhden ajatuksellisen kokonaisuuden. Voit helpottaa kappaleiden jäsentelyä siten, että keksit jokaiselle kappaleelle työotsikon. Jos et onnistu keksimään selkeää otsikkoa, kannattaa kappale miettiä uudelleen. Joskus auttaa kappaleen liittäminen toiseen kappaleeseen tai sen pilkkominen pienempiin osiin.
Kappalerajojen avulla lukija tunnistaa tekstistä heti ajatukselliset kokonaisuudet jo ulkonäön perusteella.
Älä anna kappaleen kasvaa liian pitkäksi
Parhaassa tapauksessa kaikki kirjoituksesi kappaleet ovat lähestulkoon samanpituisia. Tämä ei kuitenkaan ole ehdoton vaatimus kunhan vain muistat välttää erityisen pitkiä kappaleita.
Erilaisia tapoja aloittaa kappale
Kappaleen aloittamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Koska jokaisen kappaleen tulisi sisältää yksi näkökulma, aihe tai teema, voi kappaleen alkuun muotoilla virkkeen, jossa selvennetään, mitä kappaleessa tullaan käsittelemään. Alun virkkeessä kannattaa mainita kappaleen avainsanat ja -käsitteet, jotka tulevat toistumaan myöhemmin kappaleessa. Kaikki uusi ja oleellinen tieto annetaan lukijalle jo kappaleen alussa, joten käsite(et) ja ideat selkeytyvät lukijalle rinta rinnan kappaleen edetessä.
Vaihtoehtoisesti voit aloittaa kappaleen mainitsemalla lyhyesti mihin edellisessä kappaleessa päädyttiin, jolloin kappale etenee dekkarimaisesti kohti loppuhuipennusta. Tällöin argumentti rakentuu edellisestä kappaleesta käsin – tunnetusta kohti tuntematonta.
Siirtyminen kappaleesta toiseen
Kappaleiden välille on hyvä rakentaa silta auttamaan lukijaa siirtymään ajatuskokonaisuudesta toiseen. Voit joko kappaleen lopussa viitata lyhyesti seuraavan kappaleen sisältöön tai uuden kappaleen alussa viitata edellisen kappaleen ajatuksiin. Myös lyhyt asioiden kertaaminen toisin sanoin on luettavuuden kannalta tärkeää. Tämän voit tehdä kappaleen lopussa, jolloin uusi kappale alkaa suoraan uudella tiedolla. Vaihtoehtoisesti voit lopettaa edellisen kappaleen uuteen tietoon, jolloin heti uuden kappaleen alussa käyt lyhyesti ja toisin sanoin läpi edellisen kappaleen pääasiallisen ajatuksen.
Tiedon eteneminen kappaleessa
Kappaleen aloitus määrää osittain myös tiedon etenemisen kappaleen sisällä. Jos aloitat kappaleesi siinä käsiteltävän keskeisen aiheen, näkökulman tai teeman kuvailulla, on luontevaa edetä tästä uudesta abstraktista ideasta kohti idean konkreettisempaa formulointia. Kappaleen lopussa on tällöin hyvä kuvata kappaleen keskeiset johtopäätökset tiivistetysti ennen siirtymistä uuteen aiheeseen.
Mikäli kappale alkaa edellisen kappaleen sisällön lyhyellä kuvauksella on etenemisjärjestys päinvastainen. Tunnetusta edetään kohti tuntematonta ja uutta, joka kristallisoituu kappaleen lopussa aiheen, teeman tai näkökulman lopulliseen muotoutumiseen.
Tämän kappaleen sisäisen tietorakenteen ohella myös virkkeiden tasolla voidaan toteuttaa vastaavaa etenemistä. Kappaleen keskeisen idean muotoilevaa ideavirkettä voi seurata joukko sitä eri näkökulmista lähestyviä tukivirkkeitä, perusteluja ja/tai esimerkkejä. Voit myös täsmentää ideavirkkeessä todettua sitä seuraavissa virkkeissä.
Muita mahdollisia tapoja edetä kappaleen sisällä on vastakkainasettelu, kronologinen eteneminen, kysymys–vastaus-malli ja temaattinen eteneminen.
Tilastojen ja graafien käsitteleminen
Jos käsittelet tekstissäsi tilastoja ja graafeja, älä tyydy toistamaan ja kuvailemaan niitä vaan kerro lukijalle, mitä niiden perusteella voidaan päätellä eli tulkitse ja analysoi niitä aiheesi kannalta.
Jaksa viimeistellä tekstisi
Viimeistelemällä tekstisi saavutat monia asioita. Ensinnäkin viimeistelty teksti antaa sinusta hyvän ja asiantuntevan kuvan. Samalla säästät lukijan aikaa ja viestit lukijalle kunnioittavasi häntä. Jos käsittelemäsi aihe on lukijalle tärkeä, on epäreilua pistää hänet kahlaamaan läpi sekavaa tekstiä. Jos taas lukijan ei ole aiheen puolesta pakko lukea tekstiäsi ja tekstisi on epäselvää, siirtyy hän lukemaan parempaa tekstiä toisaalle.
2.3 Apuvälineitä ja oppaita
Verkosta löytyviä kirjoittajan apuvälineitä
Verkosta löytyy joitain hyvin käyttökelpoisia suomenkielisiä kirjoittamisen apuvälineitä. Alla on muutama väline, joita kannattaa harkita otettavaksi rutiininomaisesti mukaan kirjoitusprosessiin.
MOT
Useita sanakirjoja sisältävään MOT-palveluun pääsee Nelli-portaalin kautta. Suomeksi kirjoitettaessa erityisen hyödyllinen on Kielitoimiston sanakirja, joka on toteutettu yhdessä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa. Kielitoimiston sanakirjan avulla tarkistat helposti hankalien sanojen oikeat kirjoitusasut, taivutukset ja tarkemmat merkitykset.
Synonyymisanakirja auttaa etsimään ilmaisuun vaihtelua tai auttaa hakemaan sitä sanaa, jota ei juuri sillä hetkellä saa mieleen. Erityisesti Suomen historiaan suuntautuneet saattavat hyötyä Asutusnimihakemistosta, josta voi tarkistaa mm. kuinka paikannimet taipuvat (Alastarolla ja Ylistarossa) ja miksi tietyn kunnan asukkaita kutsutaan (ylistarolainen, ylistaroinen).
Kielikello
Kielikellon verkkoversioon pääsee Nelli-portaalin kautta. Kielikello on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisema lehti, jonka tarkoitus on toimia työkaluna kirjoittajille. Sivustolta voi helposti hakea tarkempaa ja selkokielistä tietoa esimerkiksi välimerkkien tai erisnimien käytöstä. Yleisimpien välimerkkien käytöstä löydät kokonaisen teemanumeron Kielikellon numerosta 2/2006.
Nykyajan kielenopas
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/
Yhden ihmisen (Jukka Korpela) ylläpitämä kielenhuoltoa käsittelevä sivusto. Sivusto sisältää hieman virheellistäkin tietoa, mutta on silti mainio väline silloin, kun haluaa tarkistaa yksittäisiä kielioppiin liittyviä asioita, kuten lainausmerkkien oikea ulkonäkö ja käyttö.
Pienehkö sivistyssanakirja
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/
Jukka Korpela ylläpitää myös sivistyssanakirjaa, joka on hyvä apuväline silloin, kun haluaa pikaisesti muistuttaa mieleen mitä jokin sivistyssana tarkoittikaan.
Google ja muut hakukoneet
Jos et löydä haluamaasi sanaa tai sanan taivutusmuotoa perinteisistä sanakirjoista tai yllä mainituista lähteistä, voit antaa enemmistön äänestää kirjoittamalla haluamasi sanan tai taivutusmuodon Googleen. Kannattaa hakea muutamalla mieltäsi askarruttavalla muodolla ja katsoa yksinkertaisesti mitä muotoa on käytetty eniten.
Virastojen, oppilaitosten ynnä muiden nimien oikean kirjoitusasun löydät helposti googlaamalla näiden kotisivuja.
Kirjoittamiseen keskittyviä verkkosivustoja
Verkossa on muutamia suomenkielisiä kirjoittamiseen keskittyneitä sivustoja. Alla on muutama sivusto, joihin kannattaa tutustua, jos haluaa lukea kirjoittamiseen liittyvistä asioista laajemmin.
Kirjoittajan ABC-kortti
http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/
Kirjoittajan ABC-kortti käsittelee sekä kirjoitusprosessia että tekstin- ja kielenhuoltoa. Sivustolta löytyy paljon vinkkejä yleiseltä tasolta konkreettisiin esimerkkeihin. Sivusto on luotu yleisesti hyvän tekstin tuottamisen apuvälineeksi, mutta sisältää myös tieteelliseen tekstiin keskittyviä osioita.
Kielijelppi – Jelppiä akateemiseen viestintään
http://www.kielijelppi.fi/
Sisältää nimensä mukaisesta vinkkejä ja ohjeita akateemiseen viestintään. Sivusto koostuu sekä lyhyistä ja konkreettisista ohjeista että pidemmistä artikkeleista. Kannattaa tutustua erityisesti osioihin nimeltä Kirjoitusviestintä ja Kirjoittajan työkalupakki.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus – Ohjeita ja suosituksia
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297
Sisältää vastauksia yksittäisiin kielenhuoltoa koskeviin kysymyksiin. Tältä sivustolta löytyy myös laaja lyhenneluettelo, josta voi tarkistaa lyhenteiden oikeat kirjoitusasut tai mistä sanoista tarkalleen ottaen mikin lyhenne tulee.
Painetut apuvälineet
Suomeksi on julkaistu kymmeniä – jollei satoja – kirjoittamista ja kielenhuoltoa käsitteleviä teoksia. Painetut kirjat ovat mainioita, jos haluaa lukea rauhassa laajemmin jostain tietystä aiheesta. Alle on koottu joitain käsillä olevan ohjeistuksen lukijoille parhaaksi katsottuja teoksia. Kunkin teoksen kohdalla on lyhyesti kerrottu, mitä teoksella olisi annettavaa.
Pelkästään kielioppiin keskittyviä teoksia ei ole otettu listaan mukaan, sillä internetin kautta käytössä olevat välineet ovat huomattavasti käytännöllisempiä yksittäisten asioiden tarkastamiseen (– jollei ole valmis ostamaan kirjaa kotiin ja pitämään sitä aina lähettyvillä kirjoitettaessa).
Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin – Tieteellinen kirjoittaminen ja kansainvälinen julkaiseminen
Pirkko Niemelä et al.: Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin – Tieteellinen kirjoittaminen ja kansainvälinen julkaiseminen. WSOY, Juva 1991.
Kirjaa voi lueskella soveltuvin osin, jos on kirjoittamassa referee-artikkelia. Teoksessa käydään läpi yleisellä tasolla erityisesti tieteelliseen julkaisuun kirjoittamiseen liittyviä käytännön asioita. Jos tieteellisten julkaisujen maailma ei ole vielä kovin tuttu, on teos hyvä yleisesitys aiheesta. Vaikka kirjan kirjoittajat edustavat luonnontieteitä, niin monet kirjan esiin tuomista asioista pätevät myös historian alalla.
Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään
Umberto Eco: Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Vastapaino, Hämeenlinna 1989.
Teos on paikoin jo hieman vanhentunut, mutta korvaa innostuksellaan tieteeseen sen minkä muualla häviää. Econ kirjoitus on tarkoitettu ennen kaikkea laajempaa tieteellistä työtä kirjoittavalle, mutta siitä löytää vinkkejä ja ohjeita myös artikkelia kirjoitettaessa. Valikoimalla itselle soveltuvat osat kirjan lukee muutamassa tunnissa, minkä vuoksi se on oivallinen alustus ennen ensimmäisen artikkelin kirjoittamista, mutta toimii myös muistilistana kokeneemmalle kirjoittajalle.
Kirjoita ja puhu sujuvasti suomeksi – Suomen kielen käsikirja tekstinlaatijalle ja puheenpitäjälle
Timo Sorjanen: Kirjoita ja puhu sujuvasti suomeksi. Suomen kielen käsikirja tekstinlaatijalle ja puheenpitäjälle. Gummerus, Jyväskylä 2004.
Nimensä mukaisesti Timo Sorjasen teos on oivallinen käsikirja kaikille kirjoittajille (ja puhujille). Teoksessa käydään läpi havainnollisesti niin tekstin tuottaminen, keinot joilla voi helposti varmistaa kirjoitetun tekstin sujuvuuden kuin kieliopilliset nyanssitkin. Teoksessa valittu tapa liittää jokaisen teoreettisen jakson päätteeksi esimerkki toimii oivallisesti. Kirja soveltuu yhtä lailla käytettäväksi ennen kirjoittamisen aloittamista, sen aikana kuin viilattaessa viimeisiä pilkkuja paikoilleen.
Tutki ja kirjoita
Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes ja Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita. Tammi, Helsinki 2008.
Teoksesta on tehty useita uusintapainoksi, joita on osin uudistettu. Hyvin kattava käsikirja tutkijan uraa aloittelevalle tai opinnäytettä tekevälle. Tarjoaa paljon myös artikkelin kirjoittajalle. Tietoa tiedonhausta lähtien kieliasun viimeistelyyn. Osa teoksesta – erityisesti käsitellessään tutkimusprosessia – keskittyy historiantutkijalle epäolennaisiin asioihin. Teos on kuitenkin hyvin laaja ja kattava ja siitä on otsikoiden perusteella helppo löytää juuri sinulle oleellinen tieto.
Historiantutkimus ja historia
Jorma Kalela: Historiantutkimus ja historia. Gaudeamus, Helsinki 2000.
Erityisesti teoksen viimeiset luvut (luvusta 7 eteenpäin) toimivat hyvin muistinvirkistäjänä historiantutkimuksen tulosten perustelemisesta. Luvussa Historiantutkijan dialogit pohditaan myös yleisön merkitystä historiantutkimukselle. Teos ei sisällä suoranaisia kirjoitusohjeita, mutta antaa vinkkejä kuinka omat argumentit voi rakentaa ja perustella.
Tieteellisen kirjoittamisen perusteet – Opas kirjoittamiseen ja seminaarityöskentelyyn
Sinikka Viskari: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet: Opas kirjoittamiseen ja seminaarityöskentelyyn. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos, julkaisusarja B 17, Tampere 2003.
Verrattain tieteellinen lähestyminen tieteelliseen kirjoittamiseen, eikä siksi sovellu pelkästään selailtavaksi. Kirja tarjoaa tietoa erilaisista tieteelliseen kirjoittamiseen liittyvistä tutkimuksista, mutta suoranaisena oppaana se on varsin raskaslukuinen. Siksi kirjasta kannattaa lukea vain luku 3.4, joka käsittelee kirjoittajana kehittymistä sekä erilaisia tapoja kirjoittaa.
Tieteellinen kirjoittaminen
Merja Kinnunen ja Olli Löytty (toim.): Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino, Tampere 2002.
Teos ei ole niinkään artikkelikokoelma vaan kokoelma mukavanpituisia puheenvuoroja tieteelliseen kirjoittamiseen liittyen. Puheenvuorot valaisevat tieteellisen kirjoittamisen osa-alueita ja osassa annetaan myös konkreettisia vinkkejä. Suositeltavia ovat muun muassa puheenvuorot otsikoilla ”Mikä tekee tekstistä tieteellisen”, ”Artikkelin kirjoittaminen” ja ”Tieteellinen kirja-arvio”.
Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia
Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila ja Kaisa Heinlahti: Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia. Gaudeamus, Helsinki 2006.
Referee-artikkelin kirjoittajalle. Tieteentekemisen perusteisiin keskittyvä teos. Teoksessa käydään läpi argumentaatiota, hypoteeseja ja aivan perustieteenfilosofiaa.
Argumentti ja kritiikki – Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot
Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila (toim.): Argumentti ja kritiikki – Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot. Gaudeamus, Helsinki 1999.
Referee-artikkelin kirjoittajalle. Yli 400-sivuisessa teoksessa selitetään perusteellisesti muun muassa miten luot hyvän argumentin, miten muodostat käsitteet ja miten rakennat tutkimuksen. Teos on raskas ja seikkaperäinen, mutta varmasti avuksi, jos siihen jaksaa tutustua.
Tietokirjoittajan käsikirja
Virve Mertanen: Tietokirjoittajan käsikirja. Vastapaino, Tallinna 2007.
Kirja on pääsääntöisesti tarkoitettu tietokirjan kirjoittajille, mutta tarjoaa erityisesti kirjan alkupuolella hyödyllistä tietoa kaikille, jotka kirjoittavat tieteellistä tekstiä. Teoksessa käydään läpi tieteellisen tekstin tyyli ja rakenne. Kirjan lopussa olevassa liitteessä annetaan oikeinkirjoitusohjeita. Teoksessa pohditaan myös tekijänoikeuksia.
Tiede ja teksti – Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom ja Anne Mäntynen: Tiede ja teksti – Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. WSOY Oppimateriaalit, Porvoo, Helsinki 2007.
Teos on nimensä mukaisesti tarkoitettu tutkielman tekijän apuvälineeksi, mutta sopii mainiosti myös katsaus- tai referee-artikkelin kirjoittajalle. Teos antaa vinkkejä niin tieteelliseen kirjoittamiseen kuin yleisesti hyvän tekstin kirjoittamiseen.
Haastattelun tekemisestä
Haastattelutekniikoista löytyy paljon kirjallisuutta myös suomeksi. Aiheeseen voi aloittaa tutustumisen esimerkiksi teoksesta:
Hirsjärvi, Sirkka ja Hurme, Helena: Tutkimushaastattelu : teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus, Helsinki 2008.
Vieraskielisiä apuvälineitä ja oppaita
Kuten arvata saattaa, löytyy vieraskielisiä apuvälineitä ja oppaita lukemattomasti jo pelkästään englanninkielellä. Ohessa muutama vinkki näihin liittyen.
Vieraskieliset sanakirjat
Verkosta löytää useita ja monentasoisia sanakirjoja. Kuten painettunakin, hyödyllisimpiä sanakirjoja ovat yleensä yksikieliset sanakirjat. Englanninkielisistä sanakirjoista yksi erityisen hyvä on Dictionary.com, joka löytyy samannimisestä osoitteesta. Nelli-portaalin kautta käytössä oleva MOT tarjoaa useita sanakirjoja eri kielillä, mutta niiden taso vaihtelee siinä missä muidenkin sanakirjojen.
Nelli-portaalin kautta löytää tieteelliseen kirjoittamiseen keskittyviä teoksia
Nelli-portaalin kautta pääsee käsiksi moniin teoksiin, jotka keskittyvät esimerkiksi tieteellisen artikkelin kirjoittamiseen. Alla kaksi teosta, jotka ovat tutustumisen arvoisia:
Rowena Murray: Writing for Academic Journals. Open University Press.New York. 2005. (Löytyy Nellistä elektronisena (Ebrary).)
Daniel P.J. Soule, Lucy Whiteley, Shona McIntosh (eds): Writing for Scholarly Journals. Publishing in the Arts, Humanities and Social Sciences, eSharp. Electronic Social Science, Humanities and Arts Review for Postgraduates: Glasgow 2007.
