Tieteellinen kirjoittaminen historia-alan verkkojulkaisuissa
Sisältö
4.1 Tieteelliset artikkelit (referee-artikkelit ja katsausartikkelit)
Kerro miksi artikkelisi on yleisesti kiinnostava
Avaa valitsemasi näkökulma
Kerro tutkimuksesi tavoitteet
Kerro tutkimuksesi puutteet
Aiheen valinta
Aiheen rajaus
Keskustele tekstissä aiemman tutkimuksen kanssa
Ole tarkka käsitteiden käytössä
Yleiskieleen vakiintuneet käsitteet
Tuo esiin mikä on omaa ajatteluasi ja analyysiasi
Epävarmuus on hyväksyttävää – ole kuitenkin rohkeasti aiheesi asiantuntija
Pidä kiinni valitsemastasi punaisesta langasta
Ole johdonmukainen
Lukija ei lue ajatuksiasi
Lainaa lähteitäsi rehellisesti
Mihin tarkoitukseen alaviitteitä käytetään
Sitaattien käytöstä
Kontekstualisoi aiheesi
Argumentin muodostamisesta ja rakenteesta
Otsikko
Artikkelin näkeminen prosessina
Epärehellisestä kirjoittamisesta
Liitä loppuun tietoja itsestäsi
4.1.1 Referee-artikkeli (Ennen ja nyt)
Mitä referee-artikkelilla tarkoitetaan
Referee-artikkelin tarkoitus
Esittele aiempaa aiheesta tehtyä tutkimusta
Tarjoa lukijoillesi uutta tieteellistä tietoa
Referee-artikkeli on itsenäinen tutkimus
Referee-artikkelin rakenne
Johtopäätösten tekemisestä
Referee-artikkelin kirjoittaminen opinnäytteen pohjalta
Käytetyt lähteet kertovat mihin koulukuntaan teksti sitoutuu
Kerro myös viime hetkellä löytämästäsi oleellisesta tutkimuksesta
Viimeistely
4.1.2 Katsausartikkeli (Ennen ja nyt)
4.1.2.1 Suppea tutkimusartikkeli (katsausartikkeli)
Suppea tutkimusartikkeli etsii vastausta yhteen hyvin rajattuun kysymykseen
Ota huomioon käytettävissä oleva tila
Aihe
Keskity yhteen kokoavaan teemaan
Tuleeko käyttää lähdeviitteitä
Väliotsikoita on hyvä käyttää
Aihetta tulee tarkastella tutkimuskirjallisuuden kautta
Laita alkuperäisaineistosta nousevat asiat keskustelemaan tutkimuskirjallisuuden kanssa
Tee rakennesuunnitelma jo ennen kirjoitusvaihetta
4.1.2.2 Seminaariraportti (tai konferenssi yms.) (katsausartikkeli)
Johdattele lukija seminaarin (tai konferenssin yms.) aiheeseen
Kerro alkuun lyhyesti seminaarin järjestelyistä ja kulusta
Seminaariesitysten käsittely
Vältä luettelointia
Seminaarin aihe on hyvä kontekstualisoida
Voit asemoida itsesi suhteessa seminaariin
Raportin pituus
4.1.2.3 Haastattelu osana katsausartikkelia (katsausartikkeli)
Haastattelu katsausartikkelin elävöittäjänä
Haastattelu lähteenä tutkimuskirjallisuuden tavoin
Haastattelu alkuperäislähteenä
Pohdi haastattelua teoreettis-metodologisena lähestymistapana
Valmistaudu haastatteluun huolella
Käy haastateltavan kanssa läpi kaikki käytännön asiat
Yksityisyyttä on hyvä varjella
Varmista nauhurin toimivuus
Omat sukulaiset informantteina
Haastattelun luetuttaminen ennen julkaisua
4.1.2.4 Lektio (katsausartikkeli)
4.2 Haastattelu ja väitöskirjahaastattelu (Ennen ja Nyt)
Kaksi haastattelumallia
Pohdi kysymykset tarkkaan etukäteen
Kysymys–vastaus-malli
Työstetty haastattelu
Väitöskirjahaastattelun ingressi
4.3 Arvostelu (Ennen ja nyt, Agricola)
Arvostelun voi kirjoittaa muustakin kuin kirjasta
Arvostelu ei ole referaatti
Arvostelun tarkoitus
Arvostelun kirjoittajan kysymyslista
Uusintapainoksen arviointi
Arvostelun otsikointi
Johdata lukija kirjan aiheeseen
Omat mielipiteet
Arvostelu ei ole henkilökohtainen
Teoksen puutteisiin ei kannata juuttua
Kaikkea ei kannata käsitellä
Voit käydä keskustelua muiden teosten kanssa tai olla eri mieltä teoksen kanssa
Kirjaan tehtyihin viittauksiin on hyvä liittää sivunumerot
4.4 Uutinen (Ennen ja nyt, Agricola)
Uutisen tarkoitus on kertoa uutta
Aihe
Otsikko
Ingressi
Uutisen rakenne
Uutisen pituus
Pyri tiiviiseen ilmaisuun
Uutinen pyrkii olemaan objektiivinen
Ota selville ja selitä lukijallekin
Esittele ihmiset, organisaatiot yms.
Taustoita
Muotoilut
Sitaatit
Kuvat
Lähteet
Maksulliseksi muuttuneet tai vanhentuneet lähteet
4.5 Foorumikirjoitus (Agricola)
Oman nimen käyttö on suositeltavaa
Olet itse vastuussa kirjoituksesi sisällöstä
Pysy asiassa – älä mene henkilökohtaisuuksiin
Foorumikirjoitus ei ole sama asia kuin tajunnanvirta
Keskustelufoorumit ovat moderoituja
Keskustelufoorumeilla kiellettyjä asioita
Linkin upottaminen osaksi tekstiä
4. Tekstilajit
Tässä luvussa käydään läpi Ennen ja nyt -julkaisussa sekä Agricolassa käytettyjä tekstilajeja ja niiden erikoispiirteitä.
Agricola julkaisee arvosteluja sekä ylläpitää uutis- ja keskustelufoorumeja. Tekstilajeista arvostelu (4.3), uutinen (4.4) ja foorumikirjoitus (4.5) koskevat Agricolaa.
Ennen ja nyt julkaisee referee-artikkeleita (4.1.1), katsausartikkeleita (4.1.2), haastatteluja (4.2), arvosteluja (4.3) sekä uutisia (4.4).
Referee-artikkeleita ja katsausartikkeleita koskevat osittain samat neuvot, joten osa huomioista on koottu yhteisen otsikon alle (4.1 Tieteelliset artikkelit). Katsausartikkeli voi edustaa useammanlaisia artikkelityyppejä, joista neljää on käsitelty tässä ohjeistuksessa erikseen (4.1.2.1 Suppea tutkimusartikkeli, 4.1.2.2 Seminaariraportti, 4.1.2.3 Haastattelu osana katsausartikkelia sekä 4.1.2.4 Lektio).
4.1 Tieteelliset artikkelit (referee-artikkelit ja katsausartikkelit)
Kerro miksi artikkelisi on yleisesti kiinnostava
Tee selväksi lukijalle miksi juuri tämä artikkeli on kiinnostava sen käsittelemän aiheen piirissä: mitä annettavaa sillä on historian tutkimukselle, mitä uutta se tuo historian alalle ja mitä yleisesti pätevää voit artikkelillasi sanoa.
Avaa valitsemasi näkökulma
Tutkimuksesi nivoutuu osaksi aiempaa aiheeseen liittyvää tutkimusta. Tiedosta aiemmat tutkimustraditiot ja -suuntaukset ja miten ne eroavat tai tukevat omaa näkökulmaasi. Artikkelityypistä riippuen kirjoita ajatuksesi auki myös lukijalle.
Kerro tutkimuksesi tavoitteet
Viimeistään toisen kappaleen paikkeilla olisi syytä edetä artikkelin ydinkysymyksiin, eli kirja-arvostelussa esitellä teos ja sen päätavoitteet, katsausartikkelissa kertoa tapahtuma tai ilmiö, joka on tarkastelun kohteena, ja referee-artikkelissa viitata keskeisiin kysymyksiin, joita artikkelissa esitellään.
Kerro tutkimuksesi puutteet
Onko olemassa aineistoa, jota on olemassa, mutta jota et jostain syystä kyennyt käymään lävitse. Lähinnä katsausartikkelissa esimerkiksi jos et käytännön syistä ole jostain laajasta alkuperäislähteenäsi käyttämästä kokoelmasta voinut tutustua kuin osaan.
Aiheen valinta
Aiheen tulisi kummuta jostain minkä kirjoittaja kokee omakohtaisesti kiinnostavaksi. Lisäksi suppean tutkimusartikkelin ja referee-artikkelin kohdalla aiheen valintaan vaikuttaa myös oma aikaisempi perehtyneisyys valittuun aiheeseen. Aiheella on toki oltava myös yleistä mielenkiintoa muillekin kuin kirjoittajalle. Tämän jälkeen on syytä varmistaa soveltuuko valittu aihe Ennen ja nyt -julkaisuun.
Referee-artikkelin kohdalla tulee tämän lisäksi varmistua siitä, että artikkelin tutkimustuloksilla voi olla tieteellistä merkitystä. Katsausartikkelien kohdalla on syytä varmistaa ennen aiheen lopullista valintaa, että aiheen käsittelyyn tarvittava aineisto on saatavilla kohtuullisin kustannuksin ja kohtuullisella vaivalla.
Aiheen rajaus
Valittuasi aiheen kirjoituksellesi on sitä tavallisesti rajattava. Ensin on syytä selvittää kirjoituksen laajuus. Jos artikkelisi ei voi olla pariakymmentä sivua pidempi ei aiheeksi kannata valita ”Keskiajan kirkkorakentaminen” vaan sen sijaan tutkimuskysymystä ja samalla aihetta tulisi tarkentaa.
Aihetta voi rajata aikaisemmin kirjoitetun tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Samalla aiemman tutkimuksen tuntemus auttaa vastaamaan kysymykseen siitä mikä omassa aiheessasi on tieteellisesti uutta. Sen avulla voit rajata aiheesi ulkopuolelle kysymykset tai näkökulmat, jotka on jo käsitelty. Tämän lisäksi aikaisempi tutkimus valottaa niitä aiheita, teemoja tai näkökulmia, joiden avulla tutkimusongelmaasi ei olla vielä lähestytty.
Keskustele tekstissä aiemman tutkimuksen kanssa
Tieteellisen tutkimuksen kohdalla on keskeistä huomata, että uusi tutkimus on suhteessa aiheen tai tutkimusalan aikaisempaan tutkimukseen. Viittaamalla muiden kirjoittamaan asemoit itsesi ja tutkimuksesi tieteen kentällä ja tulet samalla ottaneeksi kantaa edeltävään tutkimukseen. Argumentoi selkeästi miksi tukeudut toisiin tutkimuksiin ja teorioihin ja kritisoit toisia. Näin autat muita tutkijoita havaitsemaan oman ajattelunsa heikkoudet tai vahvuudet.
Ole selkeä omien päätelmiesi ja tuloksiesi suhteen, sillä ainoastaan silloin kun argumenttisi on tarkasti perusteltu voivat tiedeyhteisön muut jäsenet kritikoida sitä tai kehittää sitä edelleen. Siksi tutkimuksen puutteet ja se mihin et kyennyt vastaamaan on tärkeää tuoda esiin, koska se on omiaan mahdollistamaan vastaisen julkisen ja kriittisen keskustelun tutkimusalastasi ja tutkimuksestasi.
Ole tarkka käsitteiden käytössä
Tieteen tarkoitus on tehdä maailmasta yleistyksiä, abstraktioita. Näitä kutsutaan käsitteiksi. Käsitteet yhdistävät toisiinsa samantapaisia ilmiöitä ja täten ne toimivat tutkijan työvälineinä. Vanhojen käsitteiden uudelleenmäärittelyllä tai kokonaan uusien käsitteiden luomisella tutkija avaa uudenlaisia tapoja tulkita maailmaa.
Määrittele tekstissäsi esiintyvät käsitteet yksiselitteisesti ja muista että ne on hyvä määritellä heti kun ne ensimmäisen kerran tekstissäsi esiintyvät. On tärkeää pohjata käsitteet tutkimuskirjallisuuteen. Määritellessäsi käsitettä on hyvä ottaa huomioon seuraavat asiat:
Käsitteen määritelmä rajaa ja täsmentää käsitteen
Käsitteen määritelmä rajaa käsitteen merkityksen tai esittää kielellisen sopimuksen sen käytöstä
Käsitteen määritelmä luo normin käsitteen käytölle
Käsitteen määritelmän tulee olla mahdollisimman tiivis ja looginen
Käsitteen määritelmä ei saa olla kehämääritelmä
Käsitettä ei tulisi määritellä jonkun asian negaationa (esimerkiksi ”Nainen on ei-mies.”)
Käsitettä ei tulisi määritellä ainoastaan toisia käsitteitä käyttäen
Jos määritelmäsi käsitteelle on liian epämääräinen, on sitä hankala käyttää tutkimuksessa. Samalla se heikentää tutkimuksen ymmärrettävyyttä.
Yleiskieleen vakiintuneet käsitteet
Tekstissäsi saattaa olla käsitteitä, jotka ovat integroituneet osaksi yleiskieltä, mutta joita käytät tutkimuksessasi nimenomaan käsitteinä. Koska yleiskielen myötä niille on voinut syntyä useita toisistaan poikkeavia merkityksiä, on käsitteet tärkeää määritellä. Tällaisia ovat aiheesta riippuen esimerkiksi tasa-arvo, postmodernismi, porvari, vieraus, kasvatus, yhteiskunta, sairaus tai kaipuu.
Tuo esiin mikä on omaa ajatteluasi ja analyysiasi
Tunnet aiheesi tutkimustraditiot ja niiden taustat. Tekstistäsi tulee käydä selväksi mikä osa on itse tuotettua ja mikä lainausta. On täysin hyväksyttävää käyttää yksikön ensimmäistä persoonaa – passiivin käyttö voi harhauttaa lukijaa luulemaan, että kyse on jonkun toisen ajatuksista. Ensimmäisen persoonan käyttö ei kuitenkaan tarkoita, että olisi hyvä keskittyä omakohtaisiin kokemuksiin tai tunnelmiin. Tavallisesti tieteellisessä tekstissä ei tuoda ilmi tutkimusprosessin aikana kohdattuja vastoinkäymisiä tai harha-askelia, vaan keskitytään johtopäätösten kannalta olennaiseen.
Ota kantaa toisten teorioihin ja ajatuksiin valitsemastasi aiheesta. Samalla tuot esiin uusia tapoja tulkita tutkimiasi asioita ja mahdollisesti jopa uusia lähteitä, joihin tulkintasi perustat. Ole rohkea ja esitä väitteesi ja mielipiteesi suoraan. Tällä tavalla joku voi olla eri mieltä kanssasi. Myöhemmin toiset voivat artikkelisi pohjalta viedä analyysiasi eteenpäin ja kommentoida sitä omissa artikkeleissaan.
Epävarmuus on hyväksyttävää – ole kuitenkin rohkeasti aiheesi asiantuntija
Olet alkanut kirjoittaa koska tiedät valitsemastasi aiheesta paljon. Ole rohkeasti aiheesi asiantuntija ja kerro näkemyksesi lukijalla turhia kainostelematta. Tietty epävarmuus on luonnollinen osa tutkimusta, mutta on eri asia kirjoittaa ”voidaan väittää, että” kuin ”joissain tapauksissa on mahdollista väittää, että”.
Pidä kiinni valitsemastasi punaisesta langasta
Valitsemasi näkökulma ja asettamasi tavoitteet tulee näkyä läpi koko tekstin. Tutkielman punainen lanka on tutkimustehtävän täyttäminen. Rönsyily hankaloittaa lukemista ja voi viedä huomiota varsinaisilta tutkimustuloksilta. Punaisen langan seuraaminen läpi tekstin synnyttää yhtenäisen kokonaisuuden ja sitä kautta tuo esiin oman äänesi tutkijana.
Ole johdonmukainen
Huolehdi, että lukijan on helppo seurata miten ja mihin lähteisiin ja teoriaan nojautuen päädyt lopulta johtopäätöksiisi. Antamiesi tietojen perusteella lukijan pitäisi pystyä muodostamaan asiasta myös oma mielipiteensä – jopa vastakkainen omasi kanssa. Tehtäväsi onkin vakuuttaa lukija, että oma tulkintasi on avautuvista vaihtoehdoista vahvin.
Lukija ei lue ajatuksiasi
Älä jätä liikaa lukijan harteille. Mikä saattaa tuntua hauskalta viittausleikiltä johonkin oman alasi spesifiin tapahtumaan, ei ole hauskaa lukijalle, joka ei ole tapahtumasta koskaan kuullutkaan. Selitä mitä tarkoitat ja tuo ajatuksesi selkeästi julki. Tämä ei tarkoita sitä, että väännät kaiken rautalangasta, vaan sitä, että teet lukijalle selväksi oman ajatuksenjuoksusi.
Lainaa lähteitäsi rehellisesti
Tutustu huolella lähteisiisi, jottet irrota asioita asiayhteydestään.
Jos lähteesi esittää jonkin tiedon epävarmana, niin älä esitä tätä tietoa artikkelissasi kyseenalaistamattomana ja varmennettuna tietona, faktana.
Jos olet lähteen kanssa eri mieltä tuo se selvästi esiin äläkä vain lainaa tekstiä ja oleta, että lukija ymmärtää kantasi olevan vastakkainen kuin mitä lainauksessasi esität.
Mihin tarkoitukseen alaviitteitä käytetään
Alaviitteitä voi käyttää useampaan tarkoitukseen, mutta niiden pääasiallinen tehtävä on kertoa lainausten tarkka lähde. Hyvän tavan mukaista on viitata vain sellaisiin lähteisiin, jotka on itse nähnyt. Jos joutuu viittaamaan lähteeseen jonkin toisen kautta, on se erikseen mainittava ja samalla tulee viitteeseen merkitä myös alkuperäisen lähteen tiedot.
Alla alaviitteen käyttötapoja:
Viitteeseen merkitään lainauksen tarkka lähde
Viitteessä voidaan ohjata lukija muun aihetta koskevan kirjallisuuden pariin
Viitteeseen voidaan sijoittaa omaa argumentaatiota tukeva lainaus, joka ei sovi osaksi leipätekstiä
Viitteessä voi kehitellä pidemmälle jotain tekstissä esitettyä väitettä, jos se ei olennainen osa artikkelia
Jos tiedät, että leipätekstissä esittämääsi väitettä voidaan kritisoida jostain näkökulmasta käsin tai jokin tutkija onkin näin tehnyt, voit mainita tämän viitteessä
Jos käytät vieraskielistä sitaattia, on käännös hyvä liittää viitteeseen
Viitteissä on joitain vakiintuneita merkintätapoja. Jos ohjaat lukijaa kirjallisuuden pariin, joka on eri mieltä kanssasi, käytä sanaa vertaa (vrt.). Jos ohjaat lukijaa kirjallisuuden pariin, joka tukee näkemyksiäsi, käytä sanaa katso (ks.). Jos viittaat useamman kerran peräkkäin samaan teokseen, korvaa teoksen tiedot – sivunumeroa lukuun ottamatta – latinankielisellä lyhenteellä ibid.
Sitaattien käytöstä
Alkuperäislähteistä liitetään suoria siteerauksia kohdista, joita tulkitset ja analysoit artikkelissasi. Vaikka kovin pitkiä sitaatteja ei artikkeliin mahdu, on hyvä siteerata lähdettään tarpeeksi laajasti. Mikäli mahdollista tarjoa sitaatti alkuperäiskielellä, jolloin käännös liitetään viitteeseen. Muista tässä tapauksessa kertoa kuka on toiminut kääntäjänä.
Tutkimuskirjallisuuden referointiin käytettään tieteellisessä tekstissä verrattain harvoin suoraa lainausta eli sitaattia. Tutkimuskirjallisuuden kohdalla onkin sitaatin sijaan suositeltavampaa ilmaista lainattava kohta omin sanoin. Jos et kykene ilmaisemaan sitaatin sisältöä nasevasti ja tiiviisti omin sanoin, voi olla ettet ole sisäistänyt lähteesi sanomaa kunnolla.
Tutkimuskirjallisuutta voi siteerata suoraan seuraavissa tapauksissa:
Asia on alunperin ilmaistu poikkeuksellisen osuvasti tai omaperäisesti.
Ajatuksissa tai terminologiassa on jotain mitä haluat kommentoida.
Aiot analysoida lainattua kohtaa kirjoituksessasi.
Siteerattu kohta on siinä määrin merkittävä tai kiistanalainen, että katsot olevan paikallaan toistaa sen sisältö sellaisenaan.
Arvioit kohdan sisällön niin arvovaltaiseksi, ettet halua muuttaa sen sanamuotoa.
Kontekstualisoi aiheesi
Aiheesi on sinulle tuttu ja näin ollen myös sitä ympäröivä ajallinen ja paikallinen sijainti. Sinulle tuttujen asioiden toistaminen voi tuntua turhauttavalta, mutta on kohteliasta lukijaa kohtaan kertoa muun muassa mistä vuodesta puhut, mitä aluetta tarkalleen ottaen tarkoitat, mikä merkitys jollain tapahtumalla on aikanaan ollut tai kuka jokin henkilö on tarkalleen ottaen ollut.
Argumentin muodostamisesta ja rakenteesta
Argumentit ovat tieteellisen kirjoittamisen perusta. Argumentin tarkoitus on saada lukija vakuuttuneeksi väitteidesi oikeellisuudesta tai paremmuudesta suhteessa muihin aiheesta tehtyihin väitteisiin.
Argumentin perusrakenne koostuu varsinaisesta väitteestä, perustelusta ja taustaoletuksista. Väite on se mitä lukijoiden halutaan uskovan. Perusteluilla tarkoitetaan niitä syitä, joiden nojalla haluat saada lukijasi uskomaan väitteesi. Taustaoletukset taasen ovat perustelua tukevia tietoja, joiden avulla saamme tukea esittämällämme perustelulle ja voimme sulkea ulkopuolelle vaihtoehtoiset perustelut.
Tieteellinen argumentti voidaan muotoilla lukemattomilla erilaisilla tavoilla yhdistelemällä kolmea väitteen peruselementtiä. Toistensa kanssa rinnakkaisina perusteluina väitteen tueksi tieteellisessä argumentaatiossa voidaan tunnistaa perustelu tutkimuskirjallisuuden, alkuperäislähdeaineiston ja/tai logiikan avulla.
Tapa jolla argumentin väite, perustelut ja taustaoletukset esitetään on kuitenkin lopulta subjektiivinen valinta aivan samoin kuin jokainen argumentti on subjektiivinen pyrkimys saada muut pitämään esittämääsi tulkintaa muita parempana tai todistusvoimaisempana. Tapa jolla perustelet väitteesi riippuu myös väitteen luonteesta: tosiasiaväitettä (omena putoaa) tukevien perustelujen ja taustaoletuksien tulee myös olla tosiasioita. Jos taas väite on kuvaus todellisuudesta (valta on kulttuurinen konstruktio), on osan perusteluista ja taustaoletuksista myös koskettava tällaisia kuvauksia.
Koska argumentin rakentamisen tapoja on lukemattomia, on helpompaa luetella niitä argumentointi tapoja, jotka johtavat argumentin epäonnistumiseen tai virheellisyyteen. Ohessa viitteellinen lista tällaisista argumenteista:
johtopäätös ei seuraa sen tueksi esitetyistä perusteluista (”Jos maapallo on pyöreä, universumi on rajaton. Maapallo on pyöreä. Universumi on siis rajaton.”)
johtopäätöksen tukena käytetään käsiteltävän asian kannalta epäoleellisia huomioita toisen tieteentekijän piirteistä (”Timo Tutkija on rasisti.”)
johtopäätöksen tueksi vedotaan auktoriteettiin, joka ei ole väitteen kannalta relevantti tai auktoriteetin esittämiä näkemyksiä vääristellään, jotta ne tukisivat omia tarkoitusperiäsi (”Rikkaiden on pysyttävä rikkaina, koska energian säilymislain mukaan energia, kuten rikkaus, ei koskaan katoa.”)
johtopäätöksessä turvaudutaan kehäpäätelmään eli väitteen perustelut sisältävät jo johtopäätöksen (”Varakkaat ovat varakkaita, koska heillä on paljon varallisuutta.”)
harhauttava johtopäätös, jolla pyrit saamaan väitteelläsi hyväksytyksi toisen johtopäätöksen kuin josta alunperin oli kyse (”Kirsi toimii professorina yliopistolla tai sitten hän on huono tutkija.”)
pidät vastakkaisen todistusaineiston puutetta oman todistuksesi tukena (”Matti Vanhanen sai lautoja koska hän ei voi todistaa, ettei hän saanut lautoja.”)
rajaat tutkimuksesi niin, että tarkastelun ulkopuolelle jää johtopäätöksen muotoutumisen kannalta oleellisia asioita
alkuperäisen väitteen täydentäminen tilannekohtaisesti tavalla, joka ei sovellu yleisesti esittämääsi väitteeseen
perustelet argumenttisi ketjun välttämättömänä osana, jossa perusteluketjun alun pätevistä perusteluista johdetaan välttämättömyys myös myöhempien perustelujen hyväksymiselle (Väite: Markkinatalous on kelvoton järjestelmä. Perustelu: Markkinatalous siirtää tuotannon alueille, joilla ei valvota yksilön oikeuksien toteutumista. Perustelu2: Oikeudettomuus ei ole hyvä asia, joten markkinatalous on kelvontonta.)
syyn ja seurauksen sekoittaminen toisiinsa tai korrelaation ja kausaliteetin sekoittaminen (Suomessa juodaan paljon kahvia ja ihmisillä on siniset silmät. Sinisten silmien pitää siis olla seurausta runsaasta kahvinjuonnista.)
osien ja kokonaisuuden välisen suhteen vääristäminen, jossa esimerkiksi yhdestä kirjoituksesta päätellään koko aikakauden kirjallinen kulttuuri
päätelmä, jossa vallitsevasta asioiden tilasta johdetaan miten asioiden tulisi olla, esimerkiksi roomalaisten pitäminen sivistymättöminä, koska heidän harjoittamansa toimet eivät olisi nyky-yhteiskunnassa hyväksyttäviä
asioiden myöhemmästä tilasta päätellään sitä edeltänyt toiminta, esimerkiksi eurooppalaisten maailmanvalloituksesta kolonialismin myötä päätellään eurooppalaisten tieteellis-tekninen ylivalta 1100-luvulla
Otsikko
Pääotsikon on hyvä olla informatiivinen ja suhteellisen lyhyt. Otsikko voi olla kaksiosainen, jolloin alaotsikossa tarkennetaan pääotsikkoa.
Artikkelin näkeminen prosessina
Historian alalla kirjoittaminen on tärkeä osa tutkimusprosessia. Tekstissäsi jäsennät maailmaa ja pyrit tekemään sen ilmiöistä sanojen avulla selkeää ja johdonmukaista.
Kirjoitusprosessin tarkastelemisen on tarkoitus auttaa kirjoittajaa helpommin hahmottamaan artikkelin vaatimaa työtä kokonaisuutena. Jokainen prosessin osatekijä näyttäytyy erillisenä saarekkeena, jolloin työn etenemistä on helpompi seurata ja osien valmistuminen antaa onnistumisen kokemuksia läpi kirjoittamisen. Valmis artikkeli ei siinnä kaukana horisontissa tavoittamattomana, vaan sitä lähestytään askel askeleelta.
Kirjoitusprosessin vaiheet eivät ole selvärajaisia, vaan ne joiltain osin kulkevat toistensa päällä. Esimerkiksi vaikka aiheen valinta on se mistä prosessi aloitetaan, voi se täsmentyä useaan otteeseen prosessin kuluessa. Huomioi että prosessiin kuuluu olennaisena osana omien ajatuksien uudelleen muokkaaminen. Ole valmis jopa luopumaan joistain ajatuksista tai valmiina pitämistäsi tekstipätkistä.
Alla on listattu prosessin vaiheita.
aiheen valinta
tutkimuskirjallisuuteen tutustuminen
alkuperäislähteisiin tutustuminen ja aineiston kerääminen
tutkimuksen ideoiden järjestäminen
varsinainen artikkelin kirjoittaminen
palautteen pyytäminen ja saaminen
artikkelin viimeistely
Etsi itseäsi kiinnostava hyvä aihe tai tutkimuskysymys ja esitä siihen pohjaava hypoteesi. Aihe rajautuu aikaisempaan tutkimukseen tutustumisen myötä, kun selvität tarkemmin mitä aiheestasi on jo tutkittu ja mistä näkökulmasta. Tutustu ja jäsennä tutkimuksessa käyttämäsi alkuperäislähteet ja varmista, että kaikki tutkimuksen toteuttamisen kannalta tarpeellinen aineisto on saatavillasi.
Kun olet tutustunut sekä aikaisempaan tutkimukseen että alkuperäislähteisiin aiheesi rajoissa, kirjoita ylös vapaasti kaikki mieleesi nousevat kysymykset ja ideat. Tämän jälkeen järjestele ajatukset lukuihin ja alalukuihin. Tässä vaiheessa on hyvä karsia tutkimuskysymyksen kannalta epäolennainen. Vasta tämän jälkeen on syytä aloittaa varsinaisen artikkelin kirjoittaminen. Kirjoittaminen kannattaa aloittaa osasta, josta se mielestäsi tuntuu helpoimmalta. Aiemmin järjestetyt ideat takaavat sen, ettet kirjoittaessasi lipsu aiheen ulkopuolelle ja samalla pidät esityksesi loogisesti etenevänä.
Kirjoittamisen edetessä on siitä syytä pyytää palautetta, jonka pohjalta muokkaat tekstiäsi edelleen. Hyvän palautteen saaminen pitkin matkaa helpottaa kirjoittamistasi ja tekee artikkelistasi paremman. Älä kuitenkaan lähetä jokaista raakaversiota muiden luettavaksi, vaan koita työstää ajatuksiasi mahdollisimman pitkällä ensin omin voimin.
Ennen kuin lähetät artikkelisi Ennen ja nyt -julkaisun toimitukseen tarkista vielä, että artikkelisi vastaa muotoiluiltaan vaadittua.
Epärehellisestä kirjoittamisesta
Lienee itsestäänselvyys, että kirjoitettaessa tulee toimia hyvien tapojen mukaisesti. Plagiointi on kiellettyä. Jos lainaat toisen ajatuksia, etkä eksplisiittisesti kerro tästä, syyllistyt plagiointiin. Epärehellistä on myös se, että jätät mainitsematta aikaisempia aiheeseesi tiukasti liittyviä tutkimustuloksia – jos siis olet näistä tietoinen. Älä myöskään jätä tuomatta ilmi tutkimuksesi kannalta epämieluisia tietoja: johtopäätöstesi kanssa ristiriidassa olevia alkuperäisaineistosta nousseita asioita tai omien tulkintojesi kanssa eri mieltä olevien tutkijoiden mielipiteitä.
Liitä loppuun tietoja itsestäsi
Lektiota lukuun ottamatta tekstin loppuun liitetään tieto kirjoittajan oppiarvosta, ammatista sekä toimi- tai kotipaikasta.
Filosofian kandidaatti Maija Meikäläinen opiskelee kulttuurihistoriaa Turun yliopistossa.
4.1.1 Referee-artikkeli (Ennen ja nyt)
Mitä referee-artikkelilla tarkoitetaan
Referee-artikkeli on nimensä mukaisesti vertaisarvioijien eli referee-lukijoiden arvioima tieteellinen artikkeli. Tieteellisenä artikkelina sen tulee tarjota lukijalleen uutta tietoa käsitellystä aiheesta ja samalla se osallistuu alan tieteelliseen keskusteluun. Ennen ja nyt – historian tietosanomissa julkaistavan referee-artikkelin laajuus on tavallisimmin 15–20 liuskaa (tekstin riviväli 1,5). Tarkemmin referee- eli arviointimenettelystä ks. luku 5 (Ennen ja nyt -julkaisuun sekä Agricolan kirja-arvostelupalveluun lähetettävien tekstien toimittamisesta).
Referee-artikkelin tarkoitus
Referee-artikkelin tarkoituksena on tuottaa uusia tulkintoja tutkittavasta aiheesta ja osallistua tieteelliseen keskusteluun. Se antaa mahdollisuuden pureutua syvemmin johonkin yhteen tutkijaa kiinnostavaan asiaan tai aiheeseen. Tieteelliseen keskusteluun osallistuminen tarkoittaa, että olet perehtynyt aihepiirin aiempaan tutkimukseen, jota artikkelisi tutkimus sivuaa tai kommentoi. Vaikka käyttämäsi alkuperäisaineisto olisikin ensimmäistä kertaa tutkimuksen kohteena, on samaa ajanjaksoa tai ilmiötä varmasti tutkittu muutoin. Toisin sanoen artikkelisi uutta tietoa ei ole olemassa muuta kuin suhteessa aiemmin tutkittuun, jonka kautta tarjoamasi uusi näkökulma tai aineisto näyttäytyy.
Esittele aiempaa aiheesta tehtyä tutkimusta
Artikkelissa tulee esitellä aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusta. Lukemalla referee-artikkeleita pitäisi lukijan tulla tietoiseksi alan uusimmista tutkimustuloksista.
Käy artikkelissasi keskustelua aiemman tutkimuksen kanssa.
Tarjoa lukijoillesi uutta tieteellistä tietoa
Referee-artikkelin tarkoituksena on tarjota uutta tieteellistä tietoa lukijoilleen. Uutta tietoa on luonteeltaan monenkaltaista. Kyse voi olla vaikkapa uudesta tulkinnasta, uuden teorian tai metodin soveltamista jo aiemmin tutkittuun aiheeseen tai aikaisemmin tutkimattoman alkuperäislähdeaineiston käytöstä. Kirjoittajana on hyvä muistaa, että uusi tieto on uutta vain suhteessa aikaisempaan tutkimukseen, mutta myös asettamaasi tutkimustehtävään. Voidaksesi tarjota uutta tietoa tulee sinun siksi tutustua aikaisempaan tutkimukseen. Koska referee-artikkelin pituus on rajallinen, on tutkimuskysymyksen rajaaminen yhtä oleellista kuin aikaisemman tutkimuksen tuntemus. Vaikka tutkimuksesi käsittelemät aiheet olisivat itsessään uusia voi aiheen liian ylimalkainen rajaus tehdä tutkimuksestasi pelkän yleiskatsauksen käsiteltyihin kiinnostaviin aiheisiin.
Referee-artikkeli on itsenäinen tutkimus
Kirjoittaessasi referee-artikkelia pidä mielessä, että lukijan pitää kyetä artikkelissasi annettujen tietojen pohjalta ymmärtämään tarjoamasi johtopäätökset. Vaikka artikkelisi perustuisi laajempaan katsaukseen (esim. opinnäytetyö tai monografia) ei sen argumenttien ymmärtämiseen tulisi tarvita muiden teosten lukemista.
Referee-artikkelin rakenne
Tuttu artikkelin rakenne helpottaa lukemista, sillä lukija osaa odottaa jo etukäteen millä tavoin artikkelisi tulee suunnilleen etenemään. Artikkelin selkeä rakenne helpottaa myös tutkijan työtä. Kun hän on hahmottanut itselleen mikä on hänen pääsanomansa ja miten artikkeli luku luvulta ja kappale kappaleelta etenee, on hänen helppo keskittyä aina yhteen asiaan kerrallaan. Ennen ja nyt – historian tietosanomissa julkaistavat referee-artikkelit ovat laajuudeltaan noin 15–20 liuskaa (riviväli 1,5). Artikkeli on hyvä jakaa osiin, joita tavallisesti on artikkelin johdanto (noin pari sivua), tutkimuksen ja lähteiden taustoitus (viitisen sivua) sekä aineiston tarkempi esittely ja tulkinta (kymmenisen sivua). Tämän lisäksi referee-artikkelin osaksi kuuluvat lähteet ja viitteet, joita ei lasketa mukaan artikkelin pituuteen. Koska artikkelin pituus on rajallinen, kannattaa sanottavassa keskittyä oleelliseen.
Referee-artikkelin johdanto-osassa selvennät miksi tutkimuksesi tulisi kiinnostaa lukijaa ja tuot esiin artikkelin keskeiset tavoitteet. Johdanto-osan pitäisi yllyttää lukijaa lukemaan koko artikkeli. Alussa esitellään artikkelin pääkysymykset ja rakenne. Myös tuloksista voi vihjailla jo johdannossa. Aineiston esittelyssä sekä lähteiden taustoituksessa käyt lyhyesti läpi analyysin kannalta keskeisen aineiston, aiemman tutkimuksen, metodit, teoriat ja käsitteet.
Pyri pääsemään nopeasti varsinaiseen analyysiin. Aineiston tulkintaan ja tarkempaan käsittelyyn keskittyvän osan tulisi muodostaa sivumääräisesti artikkelisi laajin osa. Käsittelyluvuissa esiteltyjen syventävien analyysien jälkeen tulee loppuluku, jossa esitellään johtopäätöksiä ja jossa voidaan määritellä ongelmia jatkotutkimusta varten. Kiinnitä huomiota siihen, että lopetuksesi on kiinteä ja että olet vastannut kaikkiin niihin kysymyksiin, joihin alussa kerroit etsiväsi vastauksia. Lopetus on siinäkin mielessä tärkeä osa artikkeliasi että se jää lukijan mieleen viimeisenä.
Johtopäätösten tekemisestä
Tutkimuksen johtopäätöksiä ja tuloksia arvioitaessa ei riitä, että saatuja tuloksia tai päätelmiä analysoidaan, vaan niistä olisi kyettävä tekemään johtopäätöksiä tai synteesejä. Synteeseissä kootaan yhteen tutkimuksen tulokselliset pääseikat, joiden avulla tarjotaan selkeät vastaukset asetettuihin kysymyksiin. Synteesien pohjalta kirjoittaja kykenee kertomaan mikä on tutkimuksen varsinainen tulos ja/tai merkitys tiedeyhteisölle – mitä uutta se tarjoaa lukijalleen.
Referee-artikkelin kirjoittaminen opinnäytteen pohjalta
Referee-artikkeli voi pohjautua aiemmin kirjoitettuun tai työn alla olevaan opinnäytteeseen, kuten pro gradu -tutkielmaan tai väitöskirjaan. Referee-artikkeli ei ole opinnäytteen referaatti, mutta voit käyttää opinnäytteesi lähteitä, teoriaa ja analyysia artikkelisi materiaalina muun tutkimuskirjallisuuden tapaan. Referee-artikkeli eroaa opinnäytteestä huomattavasti sekä rakenteensa että sisältönsä puolesta. Se mahdollistaa opinnäytteestä nousseen erityisen kiinnostavan havainnon ja tulkinnan tarkemman analyysin ja esittelyn. Opinnäytteeseen perustuvan referee-artikkelin kohdalla tulee olla erityisen varovainen, ettei artikkeli jää pelkäksi yleiskatsaukseksi aiheeseen.
Huomioi, että tieteellisessä artikkelissa ei oppineisuutta tarvitse osoittaa samalla tavoin kuin opinnäytetyössä vaan lyhyt katsaus oleelliseen kirjallisuuteen aiheen kannalta riittää.
Referee-artikkeli kirjoitetaan anonyymina, joten siitäkin syystä on turha korostaa esimerkiksi analyysien pohjautuvan omaan aiempaan jo valmistuneeseen opinnäytteeseen. Sinun ei siis tarvitse eikä kannata mainita, että olet päätynyt samoihin tuloksiin jo toisessa työssä.
Käytetyt lähteet kertovat mihin koulukuntaan teksti sitoutuu
Ole tietoinen siitä, että lähdeluettelosi kertoo paljon siitä, mihin koulukuntaan sitoudut. Lukija saattaa pelkän lähdeluettelon perusteella päättää lukeeko artikkelin vai ei.
Kerro myös viime hetkellä löytämästäsi oleellisesta tutkimuksesta
Sellaista sattuu, että artikkelin ollessa lähes valmis törmäät ensi kertaa tutkimukseen, joka tutkii juuri samaa aihetta kuin sinä. Vaikka se tuntuisi turhauttavalta, on tärkeää käsitellä kirjallisuuskatsauksessasi myös tätä tutkimusta. Mitä luultavimmin vertaisarvioija tulee joka tapauksessa vaatimaan tutkimuksen mainitsemista ja toisaalta oman työsi vertailu tähän juuri löytämääsi tutkimukseen saattaa lopulta nostaa oman artikkelisi tasoa.
Viimeistely
Ennen artikkelin lähettämistä toimituskunnalle tarkista alaviitteet, lähteet, otsikot ja linkit. Samalla muista tarkistaa tekstin tehokeinojen oikea käyttö (kursivointi lehden ohjeiden mukaan jne.).
4.1.2 Katsausartikkeli (Ennen ja nyt)
Katsausartikkelin pääasiallisena tehtävänä on toimia katsauksena johonkin historian tai sen lähialojen kannalta kiinnostavaan aiheeseen. Se voi esitellä ajankohtaisia näkökulmia, käsitteitä tai tutkimusmenetelmiä. Katsausartikkeli voi esitellä tutkimuskirjallisuutta (esim. kouluhistorian tutkimus Suomessa), tutkimusalaa (esim. sotahistorian uudet tuulet) tai tapahtumaa (esim. Historia-alan pedagogiset kurssit suomalaisissa yliopistoissa). Katsausartikkeli voi olla tutkimuskirjallisuuteen perustuva kuvaus siitä, miten jotain aihetta on tutkimuksessa käsitelty, tai se voi olla kuvaus tutkimusaineistosta ja arvio siitä, minkälaisiin tutkimuskysymyksiin aineiston avulla voi etsiä vastauksia.
Katsausartikkeli poikkeaa referee-artikkelista niin kysymyksenasettelun, rakenteen kuin pituudenkin osalta. Katsausartikkelissa voidaan käsitellä tutkimusongelmaa ja sen ratkaisumahdollisuuksia, mutta toisin kuin referee-artikkelissa käsittely ei etene yhtä syvälliseen tieteelliseen analyysiin.
Ennen ja nyt -julkaisu lukee käytännön syistä katsausartikkeleiksi seuraavat:
Tutkimusalojen ja -kysymysten väljät esittelyt
Keskustelunavaukset tiettyyn tutkimusalaan tai teemaan
Laajahkot kirja-arvostelut, joissa arvosteltava kirja suhteutetaan muuhun alan tutkimukseen
Katsauksen johonkin aiheeseen (käsitteisiin, tutkimusalaan, yms.) luovat artikkelit
Konferenssi, seminaari yms. -raportit
Kirjallisuuskatsaukset
Lektiot
Tässä ohjeistuksessa käsitellään omien otsikoidensa alla katsausartikkeleista: Suppea tutkimusartikkeli, Seminaariraportti, Haastattelu osana katsausartikkelia sekä lektio. Alla on käyty katsausartikkelia yleisesti koskevia asioita. Kunkin edellä mainituista otsikoista alla on käyty tarkemmin ohjeistusta koskien ainoastaan otsikon mukaista katsausartikkelin lajia.
4.1.2.1 Suppea tutkimusartikkeli (katsausartikkeli)
Suppea tutkimusartikkeli etsii vastausta yhteen hyvin rajattuun kysymykseen
Katsausartikkeli voi olla lyhyt tutkimus tai se voi kevyellä otteella kertoa tutkimuksesta, jossa vastataan yhteen hyvin rajattuun kysymykseen.
Ota huomioon käytettävissä oleva tila
Koska katsausartikkeli on pituudeltaan kohtalaisen lyhyt, on tila hyvä ottaa huomioon jo artikkelin runkoa suunniteltaessa. Esimerkiksi taustatietoa voi olla hyvä antaa pitkin artikkelia sen sijaan, että varaisi sille yhden oman kappaleen tai jopa luvun.
Aihe
Valitse aihe, jota olet tutkinut jo aiemmin. Esimerkiksi kandidaatintutkielma antaa artikkelille hyvät lähtökohdat. Koska tilaa on vain vähän, rajaa hyvin tarkkaan tutkimuskysymyksesi ja aiheesi. Huomioi myös työmäärä, jonka olet valmis tekemään artikkelin eteen.
Eräs mahdollinen näkökulma on lähestyä jotain laajempaa kysymystä yhden esimerkin kautta. Artikkelissa voidaan esimerkiksi käyttää yhtä henkilöä aikakautensa ja tietyn ilmiön tai ajattelutavan edustajana.
Aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus antaa vinkkejä siitä, mitä on vielä tutkimatta ja mistä näkökulmasta. Kun olet valinnut aiheesi, on sitä hyvä tarkentaa. Tässä vaiheessa voi olla tarpeen etsiä lisää aiheeseen liittyvää tutkimusta jo aiemmin lukemasi lisäksi. Mahdollisesti käyttökelpoisia tutkimuksia löydät esimerkiksi jonkin uudehkon tutkimusjulkaisun tai artikkelin kirjallisuusluettelosta. Voit myös ottaa yhteyttä johonkin alan varsinaiseen tutkijaan ja kysyä häneltä alan tällä hetkellä keskeisimmästä tutkimuskirjallisuudesta.
Keskity yhteen kokoavaan teemaan
Valitse yksi yksittäinen ja tarpeeksi suppea kysymys, näkökulma, teema yms. Pitäydy niissä ja varo rönsyilyä.
Tuleeko käyttää lähdeviitteitä
Lähdeviitteiden käyttö riippuu artikkelin luonteesta. Jos artikkeli nojaa paljon tutkimukseen, on jo tilankäytön kannalta järkevää käyttää lähdeviitteitä.
Väliotsikoita on hyvä käyttää
Tekstiä on hyvä rytmittää väliotsikoilla. Sopiva väli otsikoille on noin yksi otsikko kahden kolmen liuskan välein (1,5 rivivälillä).
Aihetta tulee tarkastella tutkimuskirjallisuuden kautta
Artikkelin tulee nojata vahvasti tutkimuskirjallisuuteen. On tärkeää esitellä mitä nykyinen tutkimus valitsemastasi aiheesta sanoo ja liittyykö aiheeseen esimerkiksi erimielisyyksiä eri tutkijoiden välillä.
Esimerkiksi kandidaatintutkielma antaa hyvän lähtökohdan katsausartikkelin kirjoittamiselle, sillä yleensä tutkielmaa tehdessä tutustuu laajalti aihetta käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen.
Laita alkuperäisaineistosta nousevat asiat keskustelemaan tutkimuskirjallisuuden kanssa
Rakenna oma näkökulmasi nojautuen käyttämiisi alkuperäislähteisiin ja käy samalla keskustelua esittelemäsi tutkimuskirjallisuuden kanssa.
Tee rakennesuunnitelma jo ennen kirjoitusvaihetta
Tutkimusartikkelin rakenne voi muodostua useammalla eri tavalla, joten rakennetta on hyvä hahmotella jo ennen kirjoittamista. Rakennesuunnitelma auttaa hahmottamaan mitä aiot sijoittaa minnekin ja toisaalta se auttaa ymmärtämään, kuinka lyhyt artikkeli todella on eli kuinka tiiviisti sinun täytyy asiasi ilmaista.
Rakennesuunnitelma voi näyttää esimerkiksi tältä:
Työotsikko
Johdanto: Tässä esittelen pääteeman [kuvaa pääteema]. n. 2 liuskaa
Alaluku 1: Tässä käsittelen kysymystä [kuvaa kysymys]. n. 3 liuskaa
Alaluku 2: ...
Loppupäätelmät: tässä tulkinnat [kuvaa lyhyesti.] n. 2 liuskaa.
4.1.2.2 Seminaariraportti (tai konferenssi yms.) (katsausartikkeli)
Johdattele lukija seminaarin (tai konferenssin yms.) aiheeseen
Raportti on hyvä aloittaa lyhyellä johdatuksella seminaarin aiheeseen. Voit kertoa viimeaikaisista aiheen ympärillä käydyistä tieteellisistä keskusteluista. Voit kertoa myös onko aihe ollut viime aikoina pinnalla yleisesti mediassa. Lisäksi voit pohtia onko aihe juuri nyt erityisen ajankohtainen ja jos, niin miksi.
Kerro alkuun lyhyesti seminaarin järjestelyistä ja kulusta
Esittele yleisesti seminaarin aihe ja sen aikana pidetyt esitykset. Kuka tai mikä taho seminaarin järjesti? Missä se pidettiin? Millaiselle kohderyhmälle se oli tarkoitettu? Ketä tuli paikalle? (Esimerkiksi, jos tilaisuus oli tarkoitettu laajalle yleisölle ja sinne tuli paikalle vain oman laitoksen henkilökuntaa. Hekin luulivat, että kyseessä oli pakollinen osallistuminen.)
Seminaariesitysten käsittely
Raportissa voit kertoa miten aiheita käsiteltiin, mitä uutta tai yllättävää seminaari tarjosi, tuliko siellä esiin kiinnostavia näkökulmia tai käytiinkö siellä mielenkiintoisia keskusteluja.
Jos esityksiä oli monia, keskity vain muutamaan mielestäsi mielenkiintoisimpaan. Yhteen raporttiin mahtuu noin kolme neljä perinpohjaisempaa luonnehdintaa tai ongelman esittelyä. On hienoa, jos huomaat eri puheenvuoroilla olleen jonkin yhteisen tekijän (esimerkiksi kielteinen suhtautuminen aiempaan tutkimukseen). Voit käyttää tätä tekijää artikkelisi johtoajatuksena.
Vältä luettelointia
Vältä puheenvuorojen pitäjien luettelomaista esittelemistä tai seminaariohjelmasta poimittujen tietojen suoraa toistamista. Voit korostaa erityisen kiintoisia teemoja tai esityksiä. Anna konkreettisia esimerkkejä. ”Keskustelu oli mielenkiintoista” ei vielä kerro kovin paljon. ”Keskustelu painottui sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä koskeviin hallintoihin” antaa jo vähän enemmän osviittaa.
Seminaarin aihe on hyvä kontekstualisoida
Voit kirjoittaa seminaarin aiheen taustoista ja suhteesta siihen, mitä tutkimusta aiheesta tehdään parhaillaan.
Voit asemoida itsesi suhteessa seminaariin
Lukijaa kiinnostaa kenen näkökulmasta raporttia kirjoitetaan. Tästä syystä voit lyhyesti kertoa omasta asemastasi suhteessa seminaarin aiheeseen ja akateemiseen luonteeseen. (Esimerkiksi ”Yleisen historian perusopiskelijana oli minun välillä vaikea pysyä mukana taidehistoriaa pitkään tutkineiden tutkijoiden alustuksissa.”)
Raportin pituus
Sopiva pituus liikkuu viiden liuskan (1,5 riviväli) hujakoilla riippuen siitä, miten tilaisuutta ja aihetta käsittelee.
4.1.2.3 Haastattelu osana katsausartikkelia (katsausartikkeli)
Haastattelu katsausartikkelin elävöittäjänä
Haastattelua voidaan käyttää artikkelia elävöittävänä materiaalina, jolloin haastattelu ei ole pääasiallinen lähde vaan sen tarkoituksena on antaa persoonallisempi kuva tapahtumista. Referee-artikkelissa tällainen haastattelun käyttö voitaisiin tulkita tarpeettomaksi laveasanaisuudeksi, mutta katsausartikkelin kohdalla se on hyväksyttävää.
Elävöittävien haastattelujen tarkoituksena on nimensä mukaisesti toimia tekstiä ryydittävänä tehokeinona. Ne eivät ole katsausartikkelin kokonaisuuden kannalta välttämättömiä eivätkä suoranaisesti kerro mitään johtopäätösten kannalta sellaista oleellista, jota muu artikkelin materiaali ei jo tarjoaisi. Ne tuovat ulkopuolisen äänen osaksi tekstiä.
Haastattelu lähteenä tutkimuskirjallisuuden tavoin
Tutkija-asiantuntijan haastattelua voi käyttää lähteenä tutkimuskirjallisuuden tavoin. Aiheeseesi perehtynyt tutkija voi kertoa sinulle uusimmista tutkimustuloksista sekä auttaa sinua saamaan kokonaiskuvan artikkelisi aiheesta.
Kannattaa huomioida, että tällaisessa tapauksessa haastattelun laajamittainen suora siteeraaminen ei ole paikallaan vaan siihen pätee samat säännöt kuin kirjallisiinkin lähteisiin.
Haastattelu alkuperäislähteenä
Haastattelua voidaan käyttää alkuperäislähteenä. Haastattelua voi käyttää aineistona, joka heijastelee haastattelun ulkopuolista todellisuutta ja välittää siitä jotain oleellista. Haastattelumateriaalin avulla pyritään pääsemään käsiksi johonkin laajempaan kysymykseen. Tällöin haastatteluaineistoa on kerättävä ja käsiteltävä tavallisena lähdeaineistona.
Alla olevat otsikot koskevat lähinnä tätä tapaa käyttää haastattelua katsausartikkelissa.
Pohdi haastattelua teoreettis-metodologisena lähestymistapana
Jos käytät haastatteluaineistoa alkuperäislähteenäsi, tulee sinun todistaa lukijalle, että tunnet kyseisen tutkimustavan perusteet. Pohdi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä aiheesi ja käyttämäsi aineiston kannalta: Millaiseen analyysiin haastatteluaineisto sopii? Miten haastattelijan ja haastateltavan välinen suhde vaikuttaa haastattelutilanteeseen? Millä tavoin haastattelija vaikuttaa haastateltavan käsityksiin aiheesta esimerkiksi kielenkäytöllään, esittämillään kysymyksillä tai ylipäätään nostamalla aiheen tutkimisen arvoiseksi?
Valmistaudu haastatteluun huolella
Ennen haastattelujen tekemistä pohdi tarkkaan mitä haluat tutkia – mihin kysymykseen haluat vastauksen. Aivan samalla tavoin kuin kirjallisuudenkin kohdalla, haastattelun kohdalla pitää tietää suunnilleen mitä tietoa haet ja minkälaisista lähteistä.
Tutustu etukäteen haastatteluun tiedonkeruun metodina. Mieti missä ja miten aiot haastattelun toteuttaa ja ketä tai keitä aiot haastatella. Pohdi tarkkaan mitä kysymyksiä aiot esittää ja miten aiot haastattelun rakentaa.
Tiedosta, ettei haastattelutilanne ole neutraali vaan jo itse tilanne on haastateltavalle tietyllä tapaa epänormaali. Kiinnitä erityistä huomiota esittämiisi kysymyksiin, sillä ne vääjäämättä johdattelevat tilannetta jossain määrin. Kielellisen käänteen myötä on vakiintunut ajatus kielestä todellisuuden muokkaajana. Näin ollen myös kielenkäyttösi ja esimerkiksi sanavalintasi ja käyttämäsi kategoriat heijastavat omaa todellisuuskäsitystäsi tutkittavaan kohteeseen. Jos olet eri mieltä, tätäkin on hyvä pohtia avoimesti.
Käy haastateltavan kanssa läpi kaikki käytännön asiat
Valmistaudu sopimaan haastateltavan kanssa kaikista oleellisista käytännön asioista. Listaa ylös esimerkiksi seuraavankaltaisia kysymyksiä: Missä laajuudessa saat haastattelussa syntynyttä materiaalia käyttää osana omaa tutkimustasi? Haluaako haastateltava lukea tekstin ennen julkaisemista? Miten haastateltava tavoittaa sinut, jos hän haluaa jälkikäteen tarkentaa kommenttejaan? Voitko käyttää haastateltavasta koko nimeä sekä muita tunnistetietoja vai haluaako hän pysyä anonyymina?
Valmistaudu itsekin vastaamaan kysymyksiin, kuten mihin tarkalleen ottaen aiot haastattelumateriaalia käyttää. On myös hyvä kertoa jo ennen haastattelun aloittamista, että jos haastateltava kertoo sinulle jotain luottamuksellista, ei se päädy osaksi artikkelia – jos hän siis näin erikseen pyytää.
Yksityisyyttä on hyvä varjella
Haastattelussa voi ilmetä sellaista tietoa, jota ei välttämättä kannata sellaisenaan liittää osaksi artikkelia vaikka haastateltava siihen luvan antaisikin. Erityisen varovainen kannattaa olla puhuttaessa haastattelun ulkopuolisesta henkilöstä, johon kuitenkin haastattelun kuluessa viitataan. Mieti esimerkiksi onko artikkelin kannalta tarpeellista käyttää koko nimiä ja muita tarkkoja tietoja haastattelun ulkopuolisista henkilöistä vai riittääkö tutkimuksen kannalta, että kirjoitat heistä vaikkapa jonkin ammatin harjoittajana.
Varmista nauhurin toimivuus
Jos aiot nauhoittaa haastattelun, niin tutustu hyvin jo etukäteen käyttämiisi välineisiin. Varmista aina ennen haastattelun aloittamista, että välineesi toimivat. Tarkista esimerkiksi, että nauhurissa riittää patteri, nauhaa on ajallisesti tarpeeksi jäljellä ja mikrofoni toimii.
Omat sukulaiset informantteina
Kun haastatellaan omia sukulaisia, on tärkeää pohtia, mitä erityispiirteitä tällaisiin haastatteluihin liittyy tiedonhankinnan keinona. Pohdi esimerkiksi kuinka edustavaa aineistoa sukulaistesi kautta voit saada ja millaisia rajauksia haastatteluvalinta tuottaa.
Haastattelun luetuttaminen ennen julkaisua
Hyvän tavan mukaista on antaa haastateltujen lukea valmis artikkeli ennen julkaisemista. Tutkijana sinulla on kuitenkin lopullinen päätösvalta artikkelisi suhteen ja siten oikeus myös kieltäytyä ehdotetuista muutoksista mikäli katsot ne tarpeettomiksi.
4.1.2.4 Lektio (katsausartikkeli)
Lektio eli Lectio Praecursoria on väittelijän väitöstilaisuutensa aluksi pitämä puhe. Lektio johdattaa tilaisuudessa paikalla olevat yleistajuisesti väitöskirjan aihepiiriin ja tutkimusalaan. Lektion kieli riippuu väittelijän ja vastaväittäjän äidinkielestä – ei siis siitä, millä kielellä itse väitöskirja on kirjoitettu.
Lektioita voidaan julkaista tieteellisessä lehdessä, kuten Ennen ja nyt -julkaisussa. Lektiot julkaistaan yleensä sellaisenaan ilman jälkikäteen tehtyjä muutoksia.
4.2 Haastattelu ja väitöskirjahaastattelu (Ennen ja Nyt)
Tässä luvussa käsitellään haastattelua tekstilajina. Haastatteluista tutkimuksen lähteenä tai metodina ks. luku Haastattelutietoon pohjaava katsausartikkeli (4.1.2.3).
Kaksi haastattelumallia
Haastattelun voi kirjoittaa kahdella tavalla: Koko haastattelu voi koostua kysymyksistä ja niihin saaduista vastauksista. Tätä voidaan kutsua kysymys–vastaus-malliksi. Haastattelua voidaan myös muokata pidemmälle proosamaiseen muotoon, jolloin tekstissä käytetään vain muutamia suoria lainauksia – jos ollenkaan. Tätä voidaan kutsua työstetyksi haastatteluksi.
Pohdi kysymykset tarkkaan etukäteen
Ota selvää haastateltavastasi ja hänen tekemästään työstä. Lukijan kannalta on palkitsevampaa, jos onnistut ohjailemaan haastattelun pintaa syvemmälle ja kysymään erityisen kiintoisia kysymyksiä haastateltavaltasi. Kysymyksen ”Mistä väitöskirjasi kertoo?” sijaan on hedelmällisempää tutustua väitöskirjaan päällisin puolin ja kysyä saman tien itseä kiinnostavista asioista – ”Tutkit väitöskirjassasi … ja kerrot että … Miten päädyit juuri tähän johtopäätökseen, kun ottaa huomioon että … ?”
Kysymys–vastaus-malli
Vaikka haastattelu koostuu kysymyksistä ja vastauksista, voi sen pyrkiä saamaan mahdollisimman vuoropuhelumaiseksi. Tällöin haastattelija ei vain esitä kysymyksiä vaan osallistuu keskusteluun omalla panoksellaan – antaen luonnollisesti pääpainon haastateltavalle ja hänen tutkimukselleen.
Erityisesti laajemmassa ja/tai suullisesti toteutetussa haastattelussa on tärkeää uskaltaa lyhennellä ja muokata haastateltavan vastauksia rankallakin kädellä. Haastateltavalla on toki oikeus tarkistaa, että muokkaukset tuovat esiin hänen alkuperäisen ajatuksensa. Vaikka kaikki haastateltavan kertomat asiat tuntuisivat kovin kiinnostavilta, on tärkeää, että etsit haastattelulle jonkin punaisen langan tai keskeisen sisällön ja poistat siihen kuulumattoman materiaalin.
Työstetty haastattelu
Työstetty haastattelu on muodoltaan lähellä katsausartikkelia. Tässä keskiössä on kuitenkin ainoastaan yksi lähde – haastateltava tai pikemminkin hänen antamansa haastattelu. Tarkoituksena on jäsentää haastattelu artikkelin muotoon. Suorien lainausten sijaan artikkelissa kootaan haastatellun ajatuksia kokonaisuuksiksi ja kommentoidaan niitä.
Väitöskirjahaastattelun ingressi
Väitöskirjahaastattelu aloitetaan yleensä kertomalla kuka väitteli, missä, milloin, mistä oppiaineesta ja mikä on väitöskirjan otsikko. Usein mainitaan myös kuka toimi väitöstilaisuudessa kustoksena ja kuka vastaväittelijänä. Nämä tiedot saa yleensä kyseisen yliopiston väitösuutisista.
4.3 Arvostelu (Ennen ja nyt, Agricola)
Arvostelun voi kirjoittaa muustakin kuin kirjasta
Arvostelun voi kirjoittaa muun muassa historia-aiheisesta kirjasta, näyttelystä, elokuvasta tai pelistä. Arvostelun voi tehdä myös useammasta teoksesta yhtaikaa. Ennen ja nyt ottaa vastaan arvosteluja myös ulkomaisista tieteen kannalta relevanteista teoksista.
Arvostelu ei ole referaatti
Arvostelu ei ole referaatti eli tarkoitus ei ole ainoastaan kertoa lyhyesti teoksen sisältöä.
Arvostelun tarkoitus
Arvostelun kirjoittaminen on osallistumista historian alan tieteelliseen keskusteluun. Siinä pyritään antamaan teoksesta asiantuntijan kommentti. Arvostelut pitävät historian alan ammattilaisia ja harrastajia ajan tasalla siitä, minkälaisia teoksia ja tutkimuksia alalla julkaistaan.
Arvostelun kirjoittajan kysymyslista
Arvostelun tarkoituksena on pohtia muun muassa seuraavia kysymyksiä:
Mistä teoksessa on kyse?
Kuka tai ketkä ovat teoksen tehneet ja mikä on hänen tai heidän taustansa?
Mitkä ovat teoksen pääväitteet?
Mikä on sen niin sanottu viitekehys?
Mitkä ovat teoksen tavoitteet, näkökulmat ja metodologiset valinnat?
Miten se asettuu osana tekijänsä muuta tuotantoa?
Kuinka teos asettuu omaan tutkimustraditioonsa ja tieteenalaansa?
Miksi teos on kiinnostava ja mitä annettavaa sillä on tieteenalalleen?
Mitä sillä on annettavaa ja kenelle?
Arvioi kunkin kysymyksen kohdalla teoksen heikkouksia ja vahvuuksia. Esittele samalla lukijalle teoksen rakennetta ja sisältöä.
Joihinkin yllä mainituista kysymyksistä voi yrittää hakea vastausta käsillä olevan teoksen saate- tai johdantoluvusta. Teoksesta itsestään voi etsiä vinkkejä myös siihen, millaista kirjallisuutta kannattaa silmätä, jos haluaa taustatietoa teoksen asemasta tieteen kentässä.
Uusintapainoksen arviointi
Vanhemman teoksen uusintapainosta arvioitaessa voi kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
Kuka kirjoittaja oli ja millainen anti hänen teoksellaan on ollut?
Miten hänen tutkimustaan nykyään voidaan hyödyntää eli mitkä aiheet ja tulkinnat ovat edelleen ajankohtaisia?
Mitkä aiheet ja tulkinnat selkeästi kuvaavat kirjoitusajankohtansa tavoitteita?
Arvostelun otsikointi
Arvostelun otsikko ei ole sama kuin teoksen otsikko. Otsikko voi esimerkiksi kertoa tiivistetysti mistä teoksessa on kyse. Myös väliotsikoita on lupa käyttää.
Johdata lukija kirjan aiheeseen
Ei ole tyylikästä aloittaa suoraan toteamalla kirjan olevan hyvä tai huono. Myös kirja-arvosteluun on hyvä kirjoittaa ingressi, jossa johdattaa lukijan kirjan aiheeseen, sen syntyyn, kirjoittajiin ynnä muihin olennaisiin asioihin.
Omat mielipiteet
Arvostelussa omalla mielipiteellä on iso asema. Tärkeää on tehdä lukijalle selväksi, mitkä ovat omia mielipiteitä ja mitkä esimerkiksi teoksen tekijän mielipiteitä. Mielipiteet tulee perustella eivätkä ne saa mennä henkilökohtaisuuksiin.
Arvostelu ei ole henkilökohtainen
Vaikka arvostelu on yhden ihmisen mielipide, on suotavaa koittaa arvostella teosta pitäen mielessä muutkin mahdolliset lukijat. Vaikka teoksella ei lopulta olisi ollut mitään annettavaa sinulle, lukijaa kiinnostaa kenelle ja mitä annettavaa sillä on.
Arvostelu ei ole siinäkään mielessä henkilökohtainen, että olet arvostelemassa teosta – et sen tekijää. Olit teoksen kirjoittajasta mitä mieltä tahansa, pyri keskittymään teokseen ja sen arvioimiseen.
Teoksen puutteisiin ei kannata juuttua
Teoksen puutteet on hyvä mainita, mutta niihin ei kannata juuttua. Täydellistä teosta ei ole, joten lukijaa kiinnostaa mitä teoksella olisi hänelle annettavaa – ei se mitä teoksella ei ole antaa. Omia ehdotuksia puutteiden paikkaamiseen tulevissa julkaisuissa voi toki kertoa.
Kaikkea ei kannata käsitellä
Mielenkiintoisen kirjan kohdalla voi eteen tulla runsaudenpula kommentoitavista asioista. Keskity tällöin itseäsi eniten kiinnostaviin tai muutoin tärkeimmiksi katsomiisi asioihin.
Artikkelikokoelman kohdalla tulee helposti olo, että jokainen artikkeli ansaitsisi oman perinpohjaisen käsittelynsä. Tämä ei kuitenkaan yleensä ole mahdollista arvostelun puitteissa. Voit valita muutaman artikkelin, joista sinulla on eniten sanottavaa ja esitellä muut artikkelit vain hyvin lyhyesti etsien niitä yhdistäviä teemoja.
Voit käydä keskustelua muiden teosten kanssa tai olla eri mieltä teoksen kanssa
On suotavaa keskustella teoksen kanssa: Mistä olet samaa tai eri mieltä kirjoittajan tai kirjoittajien kanssa? Voit tuoda keskusteluun mukaan myös muita teoksia, jotka puhuvat samasta asiasta kuin käsillä oleva teos.
Kirjaan tehtyihin viittauksiin on hyvä liittää sivunumerot
Jos arvostelussa viittaat tiettyyn kirjan kohtaan, on ystävällistä kertoa samalla tarkka sivunumero, jotta lukija voi halutessaan tarkistaa kirjasta kyseisen kohdan. Voit kirjoittaa sivunumeron osaksi tekstiä tai pistää sen suluissa virkkeesi perään.
4.4 Uutinen (Ennen ja nyt, Agricola)
Uutisen tarkoitus on kertoa uutta
Uutisen päätarkoitus on kertoa uutta ja olla mahdollisimman informatiivinen. Toivottuja ovat uutiset, jotka kertovat tiivistetysti ja kootusti historiaan liittyviä uutisen arvoisia asioita Suomesta ja muualta maailmasta.
Aihe
Kiinnostavuus ja ajankohtaisuus tekee uutisesta uutisen. Uutisen tulisi käsitellä jotain historiaan liittyvää aihetta tai jossakin historiaan liittyvällä erikoisalalla tehtyä uutta tutkimusta tai esimerkiksi arkeologista löydöstä. On ystävällistä kirjoittaa erikoisalankin uutisista yleistajuista tekstiä eikä pidättäytyä kyseisen alan omassa jargonissa.
Otsikko
Otsikon tehtävä on houkutella ihminen lukemaan uutinen. Samalla sen on oltava lyhyt, selkeä ja informatiivinen. Kerro otsikossa uutisenarvoisin aines muutamaan sanaan tiivistettynä.
Ingressi
Ingressi on yhdessä kappaleessa uutisen aihe tiivistettynä. Kaikki ingressissä mainittu tulee käsitellä tarkemmin tekstissä. Sekä ingressi että teksti pitäisi voida lukea myös yksinään – vaikka ne onkin tarkoitus lukea yhdessä.
Uutisen rakenne
Uutisessa ensin tulee oleellisin ja ajankohtaisin tieto. Tämän jälkeen uutista voidaan taustoittaa ja antaa aiheesta lisätietoa.
Uutisen pituus
Uutiselle ei ole määritelty maksimipituutta. Uutista kirjoittaessasi pitäydy joka tapauksessa itse uutisessa ja sen taustoittamisessa ja varo jopa muita tekstilajeja enemmän harhapoluille eksymistä.
Pyri tiiviiseen ilmaisuun
Uutisessa pyritään mahdollisimman kompaktiin ilmaisuun. Näin ollen esimerkiksi lyhenteiden käyttö on sallittua.
Uutinen pyrkii olemaan objektiivinen
Kirjoitettaessa uutista on pyrittävä objektiivisuuteen. Kirjoittajan tulee harjoittaa lähdekritiikkiä ja tuoda se ilmi myös lukijalle. Uutisen tarkoitus ei ole muokata lukijoiden mielipiteitä kirjoitettavasta aiheesta, vaan tarjota lukijalle tarpeellinen tieto itsenäiseen mielipiteen muodostamiseen. Koska Agricola tai Ennen ja nyt ei voi toimia uutisten tuottajana, vaan ennemminkin uutisten kokoajana, on hyvä, jos voit kertoa kootusti mitä eri lähteissä asiasta kerrotaan.
Ota selville ja selitä lukijallekin
Älä oleta että lukija on viisaampi kuin sinä itse. Jos et tiedä missä uutisesi tapahtumapaikka maapallolla sijaitsee, ei lukijakaan luultavasti tiedä. Ota se selville ja kerro myös lukijalle. Sama koskee erityisesti erikoistermejä.
Esittele ihmiset, organisaatiot yms.
Kun mainitset ensimmäisen kerran ihmisen, organisaation tai vastaavan, esittele tämä muutamalla sanalla. Mieti mikä on lukijalle tarpeellinen tieto juuri tästä ihmisestä yms. ja juuri tässä uutisessa.
Taustoita
Hyvin tehty uutinen ei ainoastaan tiedota vaan myös taustoittaa. On suotavaa, jos voit vähintään kertoa mitä eri medioissa on aiheesta kerrottu. Jos uutinen on omalta alaltasi, on hienoa, jos voit kirjoittaa siitä oman asiantuntijan kommenttisi.
Muotoilut
Kun henkilö mainitaan tekstissä ensimmäisen kerran, lihavoidaan hänen nimensä ja kirjoitetaan se kokonaisuudessaan.
Muun muassa lehtien, kirjojen, näyttelyiden ja konferenssien nimet kursivoidaan. Vieraskieliset sanat kursivoidaan vain ensi kertaa mainittaessa, tämän jälkeen kursiivia ei enää käytetä.
Sitaatit
Sitaatti merkitään uutisen yhteydessä kahdella vaihtoehtoisella tavalla – joko lainaus aloitetaan ajatusviivalla tai sitten se sijoitetaan lainausmerkkien sisään.
Kuvat
Uutisen yhteyteen on suotavaa lisätä aiheeseen liittyvä kuva. Kuvatekstin tulee olla informatiivinen (mitä ja ketä kuvassa on, miten se liittyy uutisoitavaan aiheeseen). Maininta kuvan alkuperäisestä sijainnista ja linkki sinne ovat suotavia.
Jos uutinen on lähtöisin jostain arkistosta tms., voi kyseisen arkiston uutista koskevilta sivuilta löytyä nimenomaan muiden medioiden käyttöön tarkoitettuja kuvia.
Lähteet
Listaa lähteet, joihin pohjaat kirjoittamasi uutisen. Linkitä lähde jos se löytyy internetistä.
Hyvä tapa ilmoittaa lähde on esimerkiksi seuraava:
Lehden nimi: Artikkelin nimi, pp.kk.vvvv.
Maksulliseksi muuttuneet tai vanhentuneet lähteet
On mahdollista, että käyttämäsi verkossa sijaitsevan lähteen osoite on vanhentunut tai muuttunut maksulliseksi jo uutisen julkaisuvaiheessa. Tälle ei voi mitään. Mainitse lähde joka tapauksessa lähdeluettelossasi.
4.5 Foorumikirjoitus (Agricola)
Oman nimen käyttö on suositeltavaa
Oman nimen käyttäminen käyttäjätunnuksena on suositeltavaa. Se nostaa keskustelufoorumeiden kirjoitusten tasoa, koska kirjoittajat joutuvat itse seisomaan sanottavansa takana.
Olet itse vastuussa kirjoituksesi sisällöstä
Keskustelufoorumeille kirjoittavat ovat vastuussa lähettämistään teksteistä.
Pysy asiassa – älä mene henkilökohtaisuuksiin
Keskustelufoorumeiden tarkoituksena on mahdollistaa historia-aiheisista asioista keskusteleminen. Keskustelua ei missään tapauksessa edistä muiden kirjoittajien solvaaminen tai muutoin henkilökohtaisista asioista kirjoittaminen. Asia-argumenttien loppuessa kirjoittaja saattaa vedota muiden kirjoittajien ominaisuuksiin kirjoittajina. Tämä ei kuitenkaan vie keskustelua millään tavoin eteenpäin, vaan pahimmassa tapauksessa muuttaa sen tyhjänpäiväiseksi jankkaamiseksi.
Foorumikirjoitus ei ole sama asia kuin tajunnanvirta
Foorumikirjoitukseen pätevät samat säännöt kuin muuhunkin kirjoittamiseen. Jos kirjoitat hyvää yleiskieltä – tai murretta – ja argumentoit selkeästi saat viestisi perille lukijalle. Mietitty ja hyvin rakennettu kommentti säästää lukijan aikaa ja vaivaa, välittää viestin ja vie keskustelua eteenpäin.
Hyvän tekstin kirjoittamisesta tutustu tämän ohjeistuksen lukuun 2. (Hyvä teksti).
Keskustelufoorumit ovat moderoituja
Keskustelufoorumit ovat moderoituja. Foorumeiden toimittajat saattavat ohjata keskusteluja kirjoittamalla kommentteja. Lisäksi heillä on oikeus poistaa asiattomat ja riitaa haastavat puheenvuorot sekä siirtää puheenvuoroja ja viestiketjuja, jos katsovat niiden soveltuvan paremmin jonnekin toisaalle.
Keskustelufoorumeilla kiellettyjä asioita
Agricolan keskustelufoorumeilla ovat kiellettyjä:
Puheenvuorot, jotka menevät selvästi asian ohi. Toimituksella on oikeus poistaa puheenvuoroja tai siirtää niitä aiheeseen paremmin sopiville paikoille.
Viesteihin ei saa liittää keskusteluaiheen ohittavia verkko-osoitteita mainostarkoituksessa.
Riidan haastaminen ja toisten kirjoittajien nälviminen. Henkilökohtaisuuksiin meneminen ja asiaton kielenkäyttö.
Erilaisiin sukupuolen, kielen, etnisyyden, uskonnon tai jonkin muun perusteella määrittyneisiin ihmisryhmiin kohdistuva syyttely, herjaaminen ja vihankylvö. Erilaisista ryhmistä, niiden määrittymisestä ja asemasta saa ja tuleekin keskustella, mutta palstan tason säilyttämiseksi räikeimmät puheenvuorot poistetaan.
Toisten tekijänoikeuksia rikkovat tai liian pitkät puheenvuorot ja lainaukset.
Asiallista keskustelua ei ole jonkin poliittisen aatesuunnan tai mielikuvituksellisten teorioiden itsepintainen esiin tuominen. Uudet avaukset ja rohkeat ajatukset ovat aina suotavia, mutta myös historian alalla esiintyy teorioita ja näkemyksiä, joita voi huoletta luonnehtia huuhaatieteeksi. Moderaattorit lupaavat olla kuitenkin suvaitsevaisia.
Linkin upottaminen osaksi tekstiä
Erityisesti pitkät linkit on hyvä upottaa tekstin sisään. Tämä tapahtuu seuraavan esimerkin mukaisesti:
[url=http://www.utu.fi/]Turun yliopiston kotisivu[/url]
